Mandatum on yksi Suomen johtavista finanssialan toimijoista, ja markkinaosuudeltaan Suomen suurin henkivakuutusyhtiö*. Yhtiö pystyykin palvelemaan suurta osaa Suomen henkivakuutus- ja sijoitusmarkkinasta. Monet Suomen toimintaympäristön piirteet tukevat Mandatumin tavoittelemaa rahoitus- ja kasvuprofiilia.
* Finanssivalvonta: Henkivakuutusyhtiöiden maksutulo (internet-julkaisu). Perustuu kokonaismaksutuloon vuonna 2022.
Mandatumin liiketoimintaan vaikuttavat makrotaloudelliset tekijät liittyvät korkokehitykseen ja osakemarkkinoiden kehitykseen sekä Suomen talouskasvuun. Korkojen ja osakemarkkinoiden kehitys vaikuttaa Mandatumin asiakkaisiin ja Mandatumin tuottoihin. Lisäksi korkokehitys vaikuttaa laskuperustekorkoiseen vastuuvelkaan sekä sijoitusten tuottoihin. Yleinen makrotaloudellinen toimintaympäristö vaikuttaa Mandatumin asiakkaiden kykyyn sijoittaa Mandatumin tarjoamiin tuotteisiin.
Kaiken kaikkiaan Suomen talous on kasvanut tasaisesti ja kohtuullisesti vuosina 2018–2022. Tärkein kasvua vauhdittanut tekijä on ollut vahva kotimainen yksityinen kulutus, jonka taustalla on pääasiassa kokonaisvaltainen työttömyysasteen aleneminen, ja jota ovat tukeneet suotuisten rahoitusehtojen ja Suomen talouden vuosina 2018–2022 yleisesti ottaen vankan kuluttajien ja liike-elämän luottamuksen aikaansaamat investoinnit. (Lähde: SVT, Suomen Pankki, OECD)
Talouskasvu hidastui vuonna 2020 COVID-19-pandemian leviämisen seurauksena. Tehokkaiden torjuntatoimien ja hallituksen tukitoimenpiteiden ansiosta Suomen talous supistui suhteellisen lievästi muihin EU-maihin verrattuna. Näin ollen talous elpyi nopeasti vuonna 2021 kuluttajien ja yritysten luottamuksen palautumisen ja työllisyysasteen paranemisen ansiosta.
Suomen Pankin mukaan Suomen talous aloitti vuoden 2022 vahvalla talouskasvun vauhdilla, mutta Venäjän sota Ukrainassa heikensi talousnäkymiä pääasiassa energian hintojen nousun, pohjainflaation nopean nousun ja rahoituskustannusten nousun vuoksi. Tämän seurauksena Suomen talous kasvoi 2,1 prosenttia edellisvuodesta, mikä selittyy alkuvuoden vahvalla aktiivisuudella.
Suomen valtiovarainministeriö ennakoi, että talouskasvu on 0,0 prosenttia vuonna 2023, koska kotitalouksien ostovoiman väheneminen vaikuttaa taloudelliseen aktiivisuuteen. Koska inflaation ennustetaan hidastuvan ja tulojen kasvun odotetaan kiihtyvän, BKT:n kasvun pitäisi elpyä 1,4 prosenttiin vuonna 2024 ja 1,9 prosenttiin vuonna 2025 (Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, kesä 2023).
Suomen vakuutussektorille on ominaista korkea lakisääteinen vakuutusturva. Vuonna 2022 Suomen vakuutusmarkkinoiden kaikesta vakuutusmaksutulosta 65 prosenttia oli lakisääteisiä eläkevakuutuksia. Henkivakuutuksen bruttovakuutusmaksutulon osuus kokonaismarkkinoista oli 16 prosenttia. Vastaavasti vahinkovakuutuksen osuus koko bruttovakuutusmaksutulosta oli 19 prosenttia (Finanssiala, Vakuutusvuosi 2022).
Suomen väestön ikääntyminen on vaikuttanut maan lakisääteiseen eläkejärjestelmään, jonka tarkoituksena on tarjota taloudellista tukea eläkkeellä oleville kansalaisille. Tämän seurauksena yksilöiden tarve täydentää lakisääteisiä eläkkeitä vapaaehtoisilla eläkesäästöillä on kasvanut.
Henkivakuutus sisältää tuotteita, jotka on suunniteltu tarjoamaan taloudellista turvaa vakuutuksenottajille. Henkivakuutuksen suppea määritelmä sisältää henkilökohtaisten riskien vakuutustuotteet, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, kuoleman, vakavien sairauksien ja työkyvyttömyyden varalta myönnettävät vakuutukset. Henkivakuutus käsittää laajemmin myös täydentävät eläketuotteet sekä säästötuotteet kapitalisaatiosopimusten tai säästövakuutuksen muodossa. Vastaavasti kuin muissa valtioissa tarjottavien vakuutustuotteiden osalta, eläke- ja säästösopimuksen tuotto riippuu vakuutustyypistä, joka voi olla sijoitussidonnainen, indeksisidonnainen tai laskuperustekorollinen sopimus.
Vuoden 2022 lopussa vakuutussäästöjen kokonaismäärä Suomessa oli 56 miljardia euroa. Tuotejakauman perusteella vastuista 38 prosenttia oli säästövakuutuksia, 31 prosenttia kapitalisaatiosopimuksia, 20 prosenttia yksilöllisiä eläkevakuutuksia ja 11 prosenttia ryhmäeläkevakuutuksia. Markkinat ovat kasvaneet keskimäärin 5 prosentin kasvuvauhdilla vuosina 2008–2022 pääasiassa kapitalisaatiosopimusten voimakkaan kasvun ansiosta. Sijoitussidonnaisten tuotteiden osuus on kasvanut 24 prosentista vuonna 2008 81 prosenttiin vuonna 2022, mikä johtuu vakuutuksenottajien ja vakuutusyhtiöiden halusta siirtyä laskuperustekorollisista sijoituksista joustavampiin sijoitusvaihtoehtoihin, joissa sijoitusrahastomieltymyksiä voidaan mukauttaa koko säästökauden ajan. Laskuperustekorollisten tuotteiden keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti vuosina 2008–2022 oli 15 prosenttia. (Finanssiala, Tilasto henkisäästöt).
Varainhoito käsittää erityyppisten rahoitusvarojen hallinnoinnin institutionaalisten ja yksityisten sijoittajien puolesta. Varainhoitoliiketoiminnan tuotot muodostuvat pääasiassa palkkiotuloista, jotka saadaan asiakkaiden rahoitusvarojen hallinnoinnista. Palkkiotuotot ovat riippuvaisia hallinnoitavien varojen määrästä sekä sijoitettujen varojen tuotosta. Palkkiotuotot riippuvat myös omaisuusluokasta ja tarjotun tuotteen monimutkaisuudesta.
Varainhoito voidaan jakaa karkeasti perinteiseen ja vaihtoehtoiseen varainhoitoon. Perinteinen varainhoito käsittää passiiviset ja aktiiviset strategiat, kun taas vaihtoehtoinen varainhoito käsittää sijoitustoiminnan muihin kuin perinteisiin varoihin, joita ei tyypillisesti löydy perinteisistä osake- ja joukkovelkakirjasalkuista, kuten pääomasijoituksiin, kiinteistöihin ja yksityiseen velkaan. Verrattuna perinteiseen varainhoitoon, joka on yleensä kaikkien asiakastyyppien saatavilla, vaihtoehtoisen varainhoidon asiakaskunta keskittyy yleensä varakkaisiin yksityishenkilöihin ja institutionaalisiin sijoittajiin. Koska vaihtoehtoiset varainhoitotuotteet ovat luonteeltaan monimutkaisempia, vaihtoehtoisesta varainhoidosta perittävät palkkiot voivat olla perinteiseen varainhoitoon verrattuna korkeampia.
Suomessa toimivat varainhoitajat voidaan jakaa karkeasti neljään segmenttiin. Ensinnäkin suuret pankit ja vakuutusyhtiöt tarjoavat laajoja rahastosalkkuja ja erilaisia sijoitusstrategioita. Asiakaskuntaan kuuluu tyypillisesti vähittäisasiakkaita, varakkaita yksityishenkilöasiakkaita sekä institutionaalisia asiakkaita. Toiseksi erikoistuneet ja riippumattomat varainhoitajat tarjoavat myös laajoja rahastosalkkuja, mutta niiden tarjonta ei ole yhtä perinteistä kuin suurilla pankeilla ja vakuutusyhtiöillä. Kolmanneksi vaihtoehtoiset varainhoitajat sijoittavat tyypillisesti suljettuihin pääomasijoitusrahastoihin keskittyen varakkaisiin yksityishenkilöasiakkaisiin ja institutionaalisiin sijoittajiin. Neljättä markkinoilla toimivaa segmenttiä voidaan kuvata generalistisiksi sijoitusyhtiöiksi, jotka tarjoavat laajan valikoiman rahastosalkkuja, joissa on useita sijoitusstrategioita ja painopistealueita. Näillä toimijoilla on tyypillisesti laaja asiakaskunta, joka keskittyy varakkaisiin yksityishenkilöasiakkaisiin ja institutionaalisiin sijoittajiin.
Mandatum on sääntelyn alainen kaikissa maissa, joissa se toimii. Mandatum Oyj on suomalainen vakuutusomistusyhteisö, jona toimiminen ei edellytä itsessään toimilupaa. Solvenssi II -direktiivin mukaisesti Mandatum Oyj kuitenkin tulkitaan ylimmäksi emoyhtiöksi, minkä johdosta siihen soveltuu vakuutusyritysryhmiä koskevaa sääntelyä. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (Mandatum Life), Mandatum Asset Management Oy ja Mandatum AM AIFM Oy ovat Suomessa Finanssivalvonnan valvomia toimiluvallisia yhtiöitä.
Finanssimarkkinoilla toimivia yrityksiä koskeva sääntely koostuu EU-sääntelystä, kotimaisesta lainsäädännöstä sekä lakia alemman tasoisista ohjeista ja viranomaismääräyksistä, kuten Finanssivalvonnan ohjeista ja määräyksistä sekä ESMA:n, Euroopan pankkiviranomaisen ("EBA") ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ("EIOPA") ohjeista ja suosituksista.