Allokaationäkemys: Korot nousussa, mutta tuloskasvu pysyy vahvana

Markkinoiden keskeisenä kiintopisteenä on kuluneen kuukauden aikana ollut globaalisti nouseva korkotaso. Osakemarkkinoiden pääindeksit ovat liikkuneet pääosin sivuttain vuoden toisen neljänneksen tuloskauden päätyttyä. Poikkeuksen ovat muodostaneet kehittyvät osakemarkkinat, joilla on nähty jälleen piristymisen merkkejä. Erityisesti aasialaisten tekoälyliitännäisten yhtiöiden vahvat tuotot ovat nostaneet kehittyvien markkinoiden indeksiä, vaikka myös näissä yhtiöissä on esiintynyt ajoittaista hintaheiluntaa.

Markkinat tasapainoilevat tällä hetkellä kasvaneen inflaatioriskin ja historiallisen vahvan tuloskasvun välillä. Myös tuloskasvuodotukset ovat nousseet voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Inflaatiohuolia lisää erityisesti Lähi-idän tilanne, jonka myötä muun muassa energiakustannukset ovat nousseet. Samalla tekoälyyn liittyvä voimakas investointisykli nostaa datakeskusten tarvitsemien raaka-aineiden ja komponenttien hintoja sekä lisää paineita sähkön hinnalle.

Inflaationäkymien vahvistuttua Euroopan keskuspankki EKP nosti ohjauskorkoaan syyskuun kokouksessaan, ja markkinoilla hinnoitellaan Eurooppaan vielä yhtä tai kahta koronnostoa loppuvuodelle. Myös Yhdysvalloissa rahapolitiikan suunta on kääntynyt aiempaa selvemmin kohti koronnostoja.

Nouseva korkotaso ei kuitenkaan näillä näkymin itsessään ole markkinoille suora ongelma, jos se toteutuu samanaikaisesti vahvan tuloskasvun kanssa. Tilanne voisi muodostua haastavaksi, jos inflaatio kiihtyisi selvästi ja hallitsemattomasti. Tällä hetkellä on merkkejä siitä, että inflaatio pysyy koholla aiempaa pidempään, mutta hallitsemattoman korkeita tasoja ei ole näkyvissä. Keskuspankkien koronnostot ja yleisesti nousseet markkinakorot hillitsevät osaltaan inflaatiokehitystä.

Markkinoilla on kuluneen kuukauden aikana kiinnitetty huomiota myös tekoäly-yhtiöiden johtajien puheisiin kehityksen hidastamisesta siihen liittyvien riskien vuoksi. Sijoittajat suhtautuvat kehityksen mahdolliseen hidastumiseen varauksellisesti, sillä nykyinen talouskasvu perustuu merkittäviltä osin tekoälyä kehittävien yhtiöiden mittaviin investointeihin. Kehityksen hidastuminen yhdistettäisiin herkästi myös investointitahdin vaimenemiseen.

Sijoittajan kannalta keskeistä on, näkyvätkö puheet yhtiöiden konkreettisissa investointisuunnitelmissa. Jos suurimmat tekoälyinvestoijat pitävät kiinni aiemmista ohjeistuksistaan, keskustelu jäänee lähinnä markkinoiden hetkelliseksi huolenaiheeksi. Jos investointitahti sen sijaan hidastuisi selvästi, vaikutukset voisivat näkyä laajasti koko arvoketjussa puolijohdevalmistajista energiayhtiöihin ja datakeskusten rakentajiin.

Tilanne korostaa myös markkinoiden keskittymisriskiä. Merkittävä osa viime vuosikymmenen tuloskasvusta ja indeksien noususta on kohdistunut suhteellisen kapeaan joukkoon suuria teknologiayhtiöitä, jotka ovat myös tekoälykehityksen kärjessä. Tuottojen keskittyminen harvoihin yhtiöihin ei sinänsä ole osakemarkkinoilla uusi ilmiö: pitkän aikavälin tarkasteluissa valtaosa kokonaistuotosta on historiallisesti syntynyt vain muutamasta prosentista menestyneimpiä yhtiöitä. Nykyisessä markkinassa tätä joukkoa edustavat vuorostaan teknologiajätit. Keskittyminen muodostuisi haasteeksi, jos näiden yhtiöiden tuloskasvussa nähtäisiin merkittävä notkahdus.

Nouseva korkotaso asettaa osakemarkkinoiden arvostuksille rajoitteita. Korkeammat markkinakorot laskevat tulevien kassavirtojen nykyarvoa, mikä kohdistuu erityisesti korkeasti arvostettuihin kasvuyhtiöihin. Markkinoiden nousu edellyttääkin jatkossa entistä selvemmin, että yhtiöt kykenevät lunastamaan niihin kohdistuvat vahvat tulosodotukset. Lokakuussa käynnistyvä vuoden kolmannen neljänneksen tuloskausi on tässä suhteessa markkinoille merkittävä testi.

Korkomarkkinoilla kohonnut korkotaso on puolestaan parantanut korkosijoitusten tuotto-odotuksia. Juokseva tuotto tarjoaa aiempaa paremman puskurin mahdollisia hintamuutoksia vastaan, vaikka korkojen nousun jatkuminen voi lyhyellä aikavälillä painaa erityisesti pidemmän duraation sijoitusten arvoa. Yrityslainoissa vahva tuloskehitys tukee yhtiöiden taseita, mutta kireämpi rahapolitiikka voi ajan myötä kasvattaa etenkin heikomman luottoluokituksen yhtiöiden rahoituskustannuksia.

Kokonaisuutena talouskasvun kuva on positiivinen. Samalla markkinoilla on useita tekijöitä, jotka voivat lisätä hintaheiluntaa syksyn aikana. Keskeisiä seurattavia teemoja ovat inflaatiokehitys ja keskuspankkien seuraavat korkopäätökset, Lähi-idän tilanne, tekoälyinvestointien jatkuvuus ja niille saavutettavat tuotot sekä marraskuun alussa järjestettävät Yhdysvaltain välivaalit. Vaalien alla markkinoilla on historiallisesti nähty ajoittain lisääntynyttä heiluntaa, mutta vaikutukset ovat yleensä jääneet lyhytaikaisiksi. Vaalien jälkeen markkinoiden huomio palautuu jälleen talouden ja yhtiöiden tuloskehityksen perusteisiin.

Edellä mainitut epävarmuustekijät muodostavat lyhyellä aikavälillä riskin kurssilaskuille, sillä niihin liittyvät uutiset voivat heijastua hintoihin nopeasti. Pidemmällä aikavälillä markkinoiden suuntaa ohjaa kuitenkin ennen kaikkea yhtiöiden tuloskehitys. Nykyisessä vahvan tuloskasvun ympäristössä tuottonäkymät vaikuttavat siksi olevan pikemminkin myönteiseen suuntaan kallellaan, vaikka matkan varrella nähtäisiinkin heiluntaa.

Näkemyksemme

Osakesalkussamme olemme pysyneet ylipainossa kehittyvien markkinoiden osakkeissa. Alueen viimeaikainen piristyminen ja vahva tuloskehitys ovat tukeneet näkemystämme. Samalla huomioimme, että kehittyvien markkinoiden tuotot nojaavat tällä hetkellä pitkälti samoihin tekoälyteemoihin kuin kehittyneillä markkinoilla. Osakesalkkumme tuotto on ollut kuluvan vuoden aikana hyvä, mihin ovat vaikuttaneet erityisesti taktisten sijoitustemme onnistuminen ja kehittyvien markkinoiden ylipaino.

Yhdistelmäsalkussamme olemme edelleen ylipainossa osakkeissa, ja osakepainomme on tällä hetkellä noin 56 prosenttia. Vaikka markkinoilla voidaan lyhyellä aikavälillä nähdä heiluntaa esimerkiksi korkonäkymien, Lähi-idän tilanteen tai Yhdysvaltain välivaalien vuoksi, arviomme mukaan vahva tuloskasvu ja myönteinen talouskuva ylläpitävät edelleen osakkeiden suhteellista vahvuutta korkosijoituksiin nähden.