Markkinakatsaus 14.9.2026: Kohti korkeampien korkojen aikaa?

Osakemarkkinoilla on viime päivinä nähty laskua. Taustalla vaikuttavat erityisesti kohonneet markkinakorot ja Lähi-idän tilanteen monimutkaistuminen entisestään. Samalla vaakakupissa painavat yhä vahva tuloskasvu ja investointiaktiviteetti. Viime päivinä markkinat ovat kuitenkin painottaneet tätä enemmän inflaatiota, korkojen nousua ja geopoliittista riskiä.

Korkomarkkinoilla huomio kohdistuu puolestaan keskuspankkeihin. Euroopan keskuspankki EKP nosti viime viikon kokouksessaan odotetusti ohjauskorkoaan yhdellä pykälällä. Samalla keskuspankki keskittyi viestinnässään energian hinnan nousun kiihdyttämään inflaatioon ja huoleen siitä, että inflaatio lähtisi leviämään talouteen laajemmin.

Yhdysvaltojen Fedin korkokokous on vuorossa keskiviikkona. Markkinat pitävät todennäköisenä, joskaan eivät täysin varmana, että Fed ilmoittaisi koronnostosta. Ennakointia hankaloittaa se, ettei Fedin uusi pääjohtaja Kevin Warsh ole antanut signaaleja ennakkoon. Esimerkiksi Warshin aiempi puhe kesän Jackson Holen kokouksessa oli kuitenkin haukkamainen, joten yleisenä odotuksena on koronnosto.

Inflaatio jatkaa kiihtymistään

Yksi tämän hetken suurimmista huolista markkinoilla muodostuu inflaatiosta, joka on ollut noususuunnassa. Taustalla vaikuttaa erityisesti Lähi-idän tilanne energian hinnan kautta. Liikenne Hormuzinsalmella on yhä lähes täysin pysähdyksissä, joten raakaöljyä ja öljyjalosteita ei saada kuljetettua maailmanmarkkinoille yhtä paljon kuin ennen sotaa. Samalla jalostamokapasiteetti on globaalisti heikentynyt myös Ukrainan venäläisiin jalostamoihin tekemien iskujen myötä. Vaikka myös raakaöljyn hinta on noussut, erityisesti polttoaineiden hinnat ovat olleet nousussa, mikä on nostanut myös inflaatiota.

Toinen inflaation nousua selittävä tekijä muodostuu maataloushyödykkeiden nousseista hinnoista. Taustalla vaikuttavat sekä Lähi-idän tilanne, joka on nostanut lannoitteiden hintoja, että muut syyt. Viljelysolosuhteet eri puolilla maailmaa olivat kesän aikana heikot kuumuudesta ja kuivuudesta johtuen. Tänä vuonna myös tavallista vahvemman El Niño -ilmiön odotetaan aiheuttavan eri alueille joko kuivuutta tai tavallista suurempia sateita.

Myös joidenkin teollisuusmetallien, kuten kuparin, hinnat ovat nousseet. Kupari on keskeinen raaka-aine monilla teollisuuden aloilla. Sen kallistunut hinta on heijastunut osaltaan inflaatiopaineisiin vahvasti.

Huomattavaa kuitenkin on, että vaikka kokonaisinflaatio on koholla sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, ruoan ja energian hinnasta putsattu ydininflaatio ei ainakaan vielä ole juurikaan noussut. Tämä puoltaa ajatusta siitä, että inflaation kiihtyminen on ainakin toistaiseksi ollut pääsääntöisesti energian hinnan noususta johtuvaa.

Kiihtyvä inflaatio nostaa korkotasoja

Korkotaso on viime aikoina ollut nousussa. Yksi selittävä tekijä löytyy kiihtyvästä inflaatiosta, mutta taustalla on myös muita teemoja.

Valtioiden budjetit ovat ympäri maailmaa olleet alijäämäisiä ja niiden velkatasot korkeita. Euroopassa merkittäviä infrastruktuuri-investointeja on rahoitettu velkarahalla, kun taas Yhdysvalloissa liittovaltion alijäämäinen budjetti kasvattaa velkaa.

Myös sijoittajakysyntä valtioiden korkopapereille on vähentynyt. Erityisesti kiinalaisten ja japanilaisten sijoittajien kysyntä valtionlainoille on vähentynyt. Heidän tilalleen on tullut esimerkiksi hedge fund -sijoittajia, jotka ovat sijoittajina herkempiä hinnanmuutoksille ja saattavat tehdä nopeita liikkeitä.

Kuluvan vuoden aikana teknologiayhtiöt ovat laskeneet liikkeelle valtavan määrän uusia velkakirjalainoja, jotka voivat olla monelle sijoittajalle houkuttelevia vaihtoehtoja Yhdysvaltojen velkakirjalainoille. Aiemmin teknologiayhtiöillä ei ole juurikaan ollut tarvetta velkarahoitukselle, mutta mittavat tekoälyinvestoinnit ovat muuttaneet tilannetta, ja uusia velkakirjoja on laskettu liikkeeseen tänä vuonna ennätysmäärä.

Lisäksi korkotason nousua saattaa selittää Fedin muuttunut viestintätyyli. Sijoittajien on aiempaa hankalampaa ennakoida keskuspankin tulevia liikkeitä, mikä lisää sijoittajien riskiä. Koska riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä, haluavat sijoittajat aiempaa riskisemmille korkosijoituksilleen korkeampaa kompensaatiota.