Syksyn avainteemat sijoittajille

Alkuvuosi on ollut markkinoilla vahva, joskin tapahtumarikas erityisesti geopolitiikan sävyttämänä. Alkuvuodesta voimakkaana jatkunut markkinarotaatio jäi Iranin sodan alettua tauolle, mutta käynnistyi kesän aikana uudelleen. Epävarmuudesta huolimatta vuosi on ollut tähän mennessä myönteinen sekä osake- että korkomarkkinoilla eri puolilla maailmaa.

Siinä missä viime vuosina globaalin osakemarkkinan vahvuus on nojannut lähes täysin Yhdysvaltoihin, tänä vuonna osakemarkkinat ovat menestyneet laajemmin eri alueilla. Erityisesti kehittyvät markkinat ovat hyötyneet teknologia- ja tekoälyhuumasta, ja myös Euroopan osakemarkkinoilla on nähty piristymistä pitkän vaisun jakson jälkeen.

Syksyn lähestyessä on kuitenkin aika suunnata katseet eteenpäin kohti loppuvuoden keskeisimpiä markkinateemoja. Mandatumin allokaatiotuotteista vastaava johtaja Lassi Järvinen nostaa esiin keskeisimmät markkinateemat, joita jokaisen sijoittajan kannattaa loppuvuoden aikana seurata.

Myönteinen vire pitää pintansa

Vaikka markkinoilla on viime kuukausina riittänyt tapahtumia, yleiskuva on säilynyt myönteisenä. Negatiiviset uutiset eivät ole heijastuneet markkinoihin niin voimakkaasti kuin moni etukäteen pelkäsi. Markkinat ennakoivat samankaltaisen kehityksen jatkuvan myös loppuvuonna.

”Jos katsotaan toteutunutta talouskasvua ja kasvuodotuksia, molemmat ovat yhä kohtuullisen vahvoja. Yhdysvaltoihin odotetaan nopeaa kasvua, kun puolestaan Euroopan ja muiden alueiden kasvun ennakoidaan jäävän hieman heikommaksi”, kertoo Järvinen.

Viime vuosina talouskasvu on nojannut pitkälti palvelusektorin varaan, kun teollisuus on yskinyt. Nyt teollisuuden näkymissä on havaittavissa jonkinlaista piristymistä, mikä on myönteinen uutinen erityisesti Euroopalle, jossa teollisuudella on Yhdysvaltoja merkittävämpi rooli. Aiemmin pelkona oli, että Iranin sota ja sen myötä kohonneet kustannukset voisivat pilata teollisuuden vahvistuneen vireen, mutta nämä huolet eivät ole realisoituneet.

”Peruskulutus Yhdysvalloissa on yhä vahvaa siitä huolimatta, että pelkona oli, että työmarkkinan heikentyminen ja kiihtynyt inflaatio olisivat voineet vähentää kotitalouksien kulutusta. Tämän seurauksena sekä toteutuneet tulokset että tulosodotukset loppuvuodelle ovat pysyneet vahvoina.”

Vahvojen tulosten ansiosta yhdysvaltalaisten osakkeiden arvostustasot ovat pysyneet maltillisina ja jopa laskeneet. Samanlaista kehitystä on havaittavissa myös kehittyvillä markkinoilla, jotka näyttävät osittain jopa halvoilta arvostustasoiltaan.

”Arvostusnäkökulmasta on tällä hetkellä vaikeaa puhua globaalista osakemarkkinakuplasta. Keskeinen kysymys kuitenkin on, tulevatko tulokset olemaan yhtä vahvoja kuin mitä markkinat tällä hetkellä odottavat”, Järvinen toteaa.

Orastavia huolia teknologiayhtiöiden ympärillä

Viime aikoina tuloskasvu on painottunut vahvasti teknologia- ja puolijohdeyhtiöihin, joita tekoälybuumi on siivittänyt. Nyt markkinoilla herättää kuitenkin huolta se, voiko tekoäly- ja teknologiainvestointien nopea kasvuvauhti jatkua.

Mikäli investoinnit hidastuisivat, sillä olisi luultavasti kielteisiä vaikutuksia sijoittajille. Yhtiöt ovat tähän mennessä investoineet valtavasti, ja määrän hidastuminen antaisi negatiivisia signaaleja.

(Artikkeli jatkuu.)

Toinen riski puolestaan muodostuu siitä, että investoinnit eivät tuottaisi yhtä hyvin kuin on odotettu.

”Osa yhtiöistä investoi nyt velalla, ja riskinä on, että investoinnit osoittautuvat tuottamattomiksi. Tämä huoli on näkynyt hieman luottoriskimarkkinalla, mutta ei ainakaan vielä dramaattisesti. Suurimpana kysymyksenä on kuitenkin se, mihin tekoälykuvio tulee lähivuosina kehittymään.”

Investointien mahdollinen hidastuminen herättää huolta myös talouskasvun näkökulmasta, sillä näillä investoinneilla on ollut huomattava merkitys talouskasvuun erityisesti Yhdysvalloissa. Sekä itse datakeskusten että niiden ympärille rakentuvan infrastruktuurin ja palveluiden rakentaminen ovat olleet merkittävässä roolissa osana talouskasvua. Rakentamisen pysähtyminen aiheuttaisi haasteita talouskasvulle myös tästä laajemmasta näkökulmasta.

”Mikäli teknologiaosakkeita myytäisiin pidempään, heijastuisivat vaikutukset myös monien sijoittajien salkkuihin negatiivisesti. Yksityissijoittajat ovat myös kuluttajia ja yleensä juuri niitä kuluttajia, jotka vastaavat merkittävästä osasta yksityistä kulutusta. Jos vaikutukset heijastuvat negatiivisesti heidän salkkujensa arvoihin, he voisivat alkaa kiristää kukkaroidensa nyörejä, mikä puolestaan heikentäisi myös yksityisen kulutuksen määrää.”

Geopolitiikka pysyy pinnalla

Toisen keskeisen haasteen muodostaa Iranin sota, jossa hyvät ja huonot uutiset ovat viime kuukausina vuorotelleet lähes päivittäin. Kesän alussa markkinoiden tunnelma koheni positiivisten uutisten myötä, mutta kesän aikana epävarmuus on jälleen lisääntynyt.

Sodan vaikutukset välittyvät markkinoille erityisesti öljyn hinnan kautta. Sodan alussa hinta nousi voimakkaasti ja on sen jälkeen vuoroin noussut ja laskenut linjassa hyvien ja huonojen uutisten kanssa.

”Tämä on vaikuttanut vahvasti valtionlainojen korkoihin, jotka korreloivat vahvasti öljyn hinnan kanssa. Pidemmällä aikavälillä korkojen nousulla on talouskasvuun negatiivisia vaikutuksia. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousun myötä myös huolet inflaation kiihtymisestä ovat heränneet. Myös inflaatio voi pidemmällä aikavälillä heikentää talouskasvua.”

Tällä hetkellä keskeinen kysymys markkinoilla on, miten pitkään sota jatkuu. Markkinat eivät enää reagoi yhtä vahvasti kuin keväällä. Konsensuksena vaikuttaa olevan, ettei sota todennäköisesti hidasta globaalia kasvua ja että kriisiin jonkinlainen ratkaisu ajan myötä.

Keskuspankit uuden edessä

Sodan vaikutukset heijastuvat vahvasti myös keskuspankkien korkopolitiikkaan. Koska öljyn hinnan nousu on sekä nostanut korkoja että kiihdyttänyt inflaatiota, markkinakorot ovat nousseet. Euroopan keskuspankki EKP nosti ohjauskorkoaan jo kesäkuun kokouksessaan, ja markkinat odottavat myös Yhdysvaltojen Fediltä koronnostoa syksylle.

Korkopolitiikkaakin kiinnostavammaksi teemaksi voi nousta Fedin uusi suunta uuden pääjohtajan Kevin Warshin myötä. Warsh on ilmoittanut merkittävistä muutoksista keskuspankin viestintään ja tapaan ennakoida tekemiään muutoksia markkinoille hyvissä ajoin – nyt ennakointi on jäämässä historiaan niukemman viestintälinjan myötä.

”Tämä on jättänyt markkinat ymmälleen, sillä viimeiset parikymmentä vuotta on voitu hieman ennakoida, miten korot tulevat kehittymään ja mitä keskuspankki tulee tekemään. Tämä voi luoda tilanteen, jossa korkomarkkina on kiikkerämpi kuin aiempina vuosina, mikä voi heijastua myös muille markkinoille”, tiivistää Järvinen.

Keskeinen kysymys markkinoilla onkin, millaisia uudistuksia keskuspankki päätyy lopulta tekemään ja millainen sen rooli tulee tulevaisuudessa olemaan. Warshin toiveena on, että keskuspankilla olisi pienempi rooli. Nähtäväksi jää, toteutuuko tämä ja millaisia vaikutuksia muutoksella olisi markkinoihin pidemmällä aikavälillä.