Markkinakatsaus 31.8.2026: Korkopolitiikka markkinakiikareissa

Elokuu päättyi osakemarkkinoilla pääosin myönteisissä merkeissä. Useilla keskeisillä markkinoilla kuukauden tuotot olivat paikallisissa valuutoissa noin kolmen prosentin luokkaa, vaikkakin Euroopassa nousu jäi noin prosenttiin.

Korkomarkkinoilla on Atlantin molemmin puolin nähty hieman vaihtelevaa liikehdintää. Yhdysvalloissa korot ovat liikkuneet pääasiassa sivusuunnassa, kun taas Euroopassa korkotasoissa on nähty hienoista nousua. Korkojen nousu on painanut tänä vuonna erityisesti pitkän duraation eli korkomuutoksille herkkien korkosijoitusten tuottoja.

Korkomarkkinat liikkeessä

Alkaneen syksyn luultavasti keskeisin teema löytyy korkomarkkinasta. Markkinat odottavat Yhdysvaltojen keskuspankki Fediltä muutoksia korkopolitiikkaan uuden pääjohtajan Kevin Warshin johdolla. Warsh piti elokuun loppupuolella Jackson Holessa järjestetyssä vuosittaisessa tilaisuudessa puheenvuoron, jossa hän korosti, että keskuspankin politiikan tulisi perustua muihin teemoihin, mittareihin ja työkaluihin kuin aiemmin.

Yhdysvalloissa inflaatio on ollut viimeiset viisi vuotta yli Fedin kahden prosentin tavoitetason, joskin myös olosuhteet markkinoilla ovat olleet poikkeukselliset. Warsh kuitenkin korosti puheenvuorossaan, että inflaatio muodostaa tällä hetkellä keskuspankin tuplamandaatista työllisyyttä suuremman haasteen, ja tavoitteena on saada painettua inflaatiotaso lähemmäs tavoitetasoa.

Tällä hetkellä markkinat odottavat Fediltä ensimmäistä koronnostoa vielä loppuvuoteen ja toista ensi vuoden alkupuolelle. Myös Warshin sanat keskuspankin kokoontumisessa vahvistivat näitä odotuksia. Kiinnostavaa on kuitenkin nähdä, miten markkinat tulevat reagoimaan, mikäli Warsh toteuttaa kaavailemaansa niukempisanaista linjaa, eikä kommentoi mahdollisen koronnoston yhteydessä keskuspankin tulevaisuuden suunnitelmia millään tavalla. Tämä voi aiheuttaa aiempaa vahvempaa heiluntaa markkinoilla, jotka ovat viime vuosina tottuneet saamaan keskuspankilta huomattavasti tietoa sen suunnitelmista.

Huolena pula öljyjalosteista

Iranin sota on vaikuttanut markkinoihin energian ja erityisesti öljyn saatavuuden kautta. Suurin huoli ei kuitenkaan enää kohdistu raakaöljyyn vaan öljyjalosteisiin, kuten bensiiniin ja dieseliin. Niiden hinnat ovat nousseet raakaöljyä nopeammin, mikä kasvattaa kuluttajien kustannuksia ja voi voimistaa inflaatiopaineita. Erityisesti dieseliä käytetään globaalisti merkittävästi, mutta sen jalostuskapasiteettia on tällä hetkellä niukasti ja hinnat ovat nousseet.

Taustalla vaikuttavat sekä Lähi-idän eskalaatio että Ukrainan sota. Lähi-idässä on raakaöljyn lisäksi myös paljon jalostuskapasiteettia, mutta koska rahtiliikenne Hormuzinsalmessa on lähes pysähdyksissä ja joitakin jalostamoja on vaurioitunut iskuissa, ei öljyjalosteitakaan saada globaaleille markkinoille totutuissa määrin. Myös venäläinen jalostuskapasiteetti on kärsinyt Ukrainan drooni-iskuista, eikä jalostamoiden korjaamiseen tarvittavia osia kuljeteta Venäjälle pakotteiden vuoksi. Erityisesti Kiinaan on aiemmin virrannut Venäjältä paljon öljyjalosteita, mutta Kiina on nyt joutunut ottamaan käyttöön mittavat energiareservinsä.

Markkinat ovat kuitenkin sopeutuneet öljyn saatavuuden heikkenemiseen ja reagoineet hintojen nousuun. Eri maat ovat käyttäneet öljyreservejään, ja öljyliikennettä on myös ohjattu kulkemaan vaihtoehtoisia reittejä pitkin Hormuzinsalmen pysyessä toistaiseksi suljettuna.

Tekoälyteema pysyy markkinoiden polttopisteessä

Kesän mittaan markkinoilla on puhuttu paljon tekoälyn vaikutuksista markkinoihin ja talouskasvuun. Nvidian toisen vuosineljänneksen tulos ja näkymät olivat vahvoja, minkä seurauksena negatiivissävytteiset puheet tekoälyteeman ympärillä jäivät hetkeksi tauolle.

Tekoälyteeman merkitystä kuvaa myös se, että Yhdysvaltojen kaikesta tuonnista noin 20 prosenttia on tällä hetkellä tekoälyliitännäistä. Datakeskuksia rakennetaan merkittävissä määrin ja siruja tuodaan maahan huomattavasti.

Tuottojen osalta kuluva vuosi on ollut totuttuun tapaan vuoristoratamainen. Kesällä tuotot hipoivat sataa prosenttia, mutta ovat sittemmin laskeneet näistä lukemista, vaikka ovatkin yhä plussalla. Puolijohdeyhtiöt ovat kuitenkin yleisesti ottaen volatiileja yhtiöitä ja niiden arvostukset heittelevät usein.