Markkinakatsaus 28.9.2026: Ennätyskorkeissa koroissa

Syyskuu on osakemarkkinoilla tyypillisesti vuoden heikoin kuukausi, ja näin oli myös tänä vuonna. Tuotot osakemarkkinoilla ovat olleet vaihtelevia, ja globaalisti osakkeiden tuotto näyttää jäävän vaatimattomaksi.

Eurooppalaisten osakkeiden kehitys on jäänyt jälkeen muusta maailmasta, ja dollarin vahvistuminen on korostanut tuottoeroja. Pinnalla ollut nopeasyklinen rotaatio on jälleen kääntynyt, ja suurten yhtiöiden tuotto on ollut vahvaa.

Korkohuipussa

Vauhdilla kohonnut korkotaso on noussut markkinoiden keskeiseksi puheenaiheeksi. Esimerkiksi pitkien valtionlainojen korot ovat nousseet jo yli vuoden 2022 huippujen. Taustalla vaikuttavat niin Lähi-idän kriisi, valtionlainamarkkinan haasteet, vahva talousdata kuin keskuspankkiirien puheenvuorot.

Korkojen voimakkaan nousutrendin kääntäminen vaatisi jonkin myönteisen ajurin. Yksi tällainen voisi olla Lähi-idän kriisin rauhoittuminen. Tästä ei kuitenkaan ole vielä juuri saatu merkkejä.

Korkojen nousu ei tyypillisesti tarkoita sitä, että ympäristö olisi osakesijoituksille huono. Keskeistä on se, nousevatko korot vahvan talouskasvun vai kiihtyvän inflaation ansiosta. Lyhyellä aikavälillä äärimmäiset korkojen nousut ovat kuitenkin usein myrkyllisiä. Jos korkojen nousun taustalla vaikuttaa jokin taloutta merkittävästi heikentävä tekijä, ympäristö on usein haastava myös osakkeille. Tällöin korot ja osakkeet voivat liikkua eri suuntiin.

Vahvat talousnäkymät pitävät pintansa

Talousnäkymät ovat pysyneet vahvoina sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Viime viikolla julkaistut PMI-ostopäällikköindeksit antavat myönteisen kuvan – Euroopassa teollisuuden ja palveluiden indeksi oli kolmeen vuoteen korkeimmalla tasolla ja myös Yhdysvalloissa käytiin lähellä historiallisia huippuja. Nämä indeksit kuvaavat sitä, millaisina yrityspäättäjät pitävät tulevaisuuden näkymiä. Korkeat indeksiluvut kuvaavat positiivista suhtautumista tulevaisuuden talousnäkymiin.

Euroopassa erityisesti teollisuuden näkymät ovat hyvin positiivisia, mikä korreloi vahvasti osittain taustalla vaikuttavan tekoäly- ja datakeskusbuumin kanssa. Keskeinen kysymys kuitenkin on, missä vaiheessa ja kuinka paljon raaka-aineiden hintojen nousu alkaa vaikuttaa hidastavasti. Energian hinnan lisäksi myös joidenkin raaka-aineiden, kuten kuparin, hinnat ovat nousseet merkittävästi.

Katseet keskuspankkien korkokokouksiin

Kuluvaan vuoteen lähdettäessä markkinoiden konsensuksena oli, että Yhdysvaltojen keskuspankki Fed tulisi mitä luultavimmin laskemaan ohjauskorkoaan. Markkinoilla nähtiin, että esimerkiksi inflaation kannalta olisi ollut tilaa korkojen laskulle.

Tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi, ja inflaatio on nostanut jälleen päätään muun muassa kohonneen energianhinnan vaikutuksesta. Tämän myötä myös suunta keskuspankkien ohjauskoroissa on Atlantin molemmin puolin ollut ylöspäin. Tällä hetkellä markkinoiden arvioima todennäköisyys sille, että Fed nostaisi korkoa toisen kerran peräkkäin lokakuun kokouksessaan, on noin 50 prosenttia.

Euroopan keskuspankki EKP:n osalta koronnoston todennäköisyyttä pidetään puolestaan hieman Fediä matalampana, joskin EKP kuitenkin aloitti koronnostot Fediä aiemmin.