Allokaationäkemys: Geopolitiikka palasi vauhdilla markkinoiden fokukseen

Geopolitiikka ja siihen liittyvä epävarmuus ovat hallinneet markkinoiden ajureita viime viikkojen aikana. Yhdysvaltojen ja Israelin sota Irania vastaan on jatkunut tätä kirjoittaessa puolitoista kuukautta, ja globaalille öljymarkkinalle kriittinen Hormuzinsalmi on ollut lähes kokonaan suljettuna liikenteeltä koko konfliktin ajan. Tilanteen seurauksena kansainvälinen energiajärjestö IEA on varoittanut maailman ajautuneen historialliseen energiakriisiin, jonka vaikutukset ulottuvat öljymarkkinoiden lisäksi laajasti myös muihin keskeisiin raaka-aineisiin, kuten lannoitteisiin ja petrokemian tuotteisiin.

Vaikka Hormuzinsalmen mahdollinen avautuminen helpottaisi tilannetta, toimitusketjujen normalisoituminen veisi arviolta kuukausia. Tämän vuoksi energian ja useiden muiden hyödykkeiden hintapaineiden odotetaan säilyvän koholla vielä pitkään liikenteen mahdollisen uudelleenkäynnistymisen jälkeen. Tästä huolimatta markkinat ovat toistaiseksi suhtautuneet tilanteeseen yllättävän maltillisesti, ja markkinahinnoittelun perusteella sijoittajat uskovat kriisin ratkeavan suhteellisen nopeasti.

Makrotaloudellisesti tilanne tarkoittaa kuitenkin vähintään väliaikaista inflaatiopaineiden voimistumista. Inflaation kesto ja voimakkuus ovat vahvasti sidoksissa Hormuzinsalmen tilanteen jatkokehitykseen. Pitkittyessään kriisi kasvattaisi stagflaatioriskiä, jossa kiihtyvä inflaatio ja hidastuva talouskasvu esiintyvät samanaikaisesti. Viime päivinä on nähty varovaisia edistysaskeleita kohti ratkaisua, kun Yhdysvallat ja Iran ovat käyneet kahdenvälisiä neuvotteluja ja sopineet kahden viikon tulitauosta. Konkreettisia merkkejä konfliktin pysyvästä päättymisestä ei kuitenkaan ole vielä nähtävissä.

Rahapolitiikan näkökulmasta markkinat hinnoittelevat Eurooppaan tällä hetkellä jopa kolmea ohjauskoronnostoa loppuvuodelle. Eurooppa on erityisen altis tilanteen pitkittymiselle, sillä se on vahvasti riippuvainen Persianlahden öljystä. Korkojen nousu hillitsisi inflaatiota, mutta heikentäisi samalla alueen talouskasvupotentiaalia. Samankaltaisia riippuvuuksia esiintyy myös monissa Aasian talouksissa, minkä seurauksena öljykriisi ja rahoitusolosuhteiden mahdollinen kiristyminen muodostavat globaalille taloudelle selkeän vastatuulen.

Markkinasentimentti on toistaiseksi pysynyt yllättävän vakaana. Sijoittajat painottavat sitä, että yritysten öljyriippuvuus on nykyisin merkittävästi matalampi kuin esimerkiksi 1970-luvun öljykriisien aikaan. Tämä heijastuu myös analyytikkoennusteisiin: kuluvan kriisin aikana tuloskasvuodotuksia on pääosin tarkistettu ylöspäin loppuvuodelle. Ennen kriisiä talouden pohjavire oli vahva, ja markkinoiden näkökulmasta nykyisten energiahintapaineiden tulisi jatkua selvästi pidempään ennen kuin niillä olisi merkittäviä ja laaja-alaisia vaikutuksia kasvuodotuksiin.

Kriisin myötä osakemarkkinoiden arvostustasot ovat paikoitellen palautuneet neutraalimmille tasoille. Mikäli tilanne rauhoittuu, vahva talouden perusvire tukisi todennäköisesti syklisempien sijoitusteemojen paluuta markkinoiden keskiöön, vaikka kohonnut riskilisä saattaisi osittain säilyä vielä kriisin jälkeenkin. Mielenkiintoista on ollut se, että myös perinteisesti defensiivisinä pidetyt sektorit ovat kokeneet voimakasta kurssivaihtelua. Esimerkiksi päivittäistavarasektori on menestynyt vaisusti kohonneiden kustannuspaineiden vuoksi, kun taas yleensä kriisiherkkä teknologiasektori on suoriutunut kokonaisuutena kohtuullisen hyvin.

Näkemyksemme

Näkemyksemme mukaan todennäköisin skenaario tuleville viikoille on Iranin kriisin asteittainen rauhoittuminen, jonka ensimmäiset askeleet on otettu huhtikuun aikana. Olemme sen myötä nostaneet salkkujemme riskitasoja muun muassa lisäämällä salkkujemme osakepainoa. Osakesalkuissamme olemme kuluneen kuukauden aikana kotiuttaneet maltillisesti alkuvuoden rotaatioteemojen tuottoja vähentämällä kehittyvien markkinoiden ja pienyhtiöiden painoja. Samalla olemme lisänneet Yhdysvaltojen osuutta osakesalkussa. Toimialatasolla vähensimme teollisuusyhtiöiden painoa ja lisäsimme teknologiayhtiöitä sekä korkeaa osinkoa maksavia yhtiöitä, jotka ovat tyypillisesti vakaampia epävarmassa markkinaympäristössä.

Korkosijoituksissa suojasimme luottoriskiä maaliskuun alkupuolella yhdysvaltalaista high yield ‑markkinaa vastaan. Markkinatilanteen rauhoittuessa myimme suojat salkuistamme kokonaan. Lisäksi kasvatimme korkoriskiä ostamalla Saksan viisivuotista valtionlainaa ja lisäsimme eurooppalaisia yrityslainoja, joiden luottoriskipreemiot näyttävät nykyisessä markkinaympäristössä suhteellisen houkuttelevilta.