PALKITTU-BLOGI: Palkkiorahastossa kiinnostaa mahdollisuus sijoittaa ja varautua tulevaan

Henkilöstörahastojen piiriin kuului vuoden 2024 lopussa 427 yrityksessä noin 190 000 henkilöä ja rahastojen pääomat olivat yli miljardi euroa. Henkilöstörahastojen jäseninä oli jo noin 8 prosenttia kaikista suomalaisista palkansaajista.

Mistä tämä kertoo ja mikä meitä palkansaajia palkkiorahastossa kiinnostaa?

Palkkiorahaston rooli palkitsemisen kokonaisuudessa

Palkkiorahastolla on oma selkeä rooli osana yrityksen palkitsemisen kokonaisuutta. Palkitsemiseen kuuluu useita työntekijälle tärkeitä elementtejä kuukausipalkasta tulospalkkioihin ja henkilöstöetuihin samoin kuin joukko ei-rahallisia palkitsevia tekijöitä, kuten osaamisen kehittäminen. Palkkiorahasto on koko henkilöstön palkitsemisen keino, joka tehostaa organisaation tulospalkkiojärjestelmää ja antaa henkilöstölle yhden keinon varautua tuleviin taloudellisiin tarpeisiin.

Yksittäiselle työntekijälle palkkiorahasto antaa ennen kaikkea helpon mahdollisuuden säästää tulospalkkioitaan käteispalkkioita suurempina tulevaisuuden tarpeisiin. Suomalaiset palkansaajat tuntevatkin nykyään palkkiorahastojen toimintaa entistä paremmin ja pitävät palkkiorahastoa kiinnostavana palkitsemisen elementtinä. Mandatumin teettämässä Palkitseminen 2024 -tutkimuksessa palkkiorahaston koki tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi 64 prosenttia niistä vastaajista, jotka kuuluivat palkkiorahaston piiriin.

Miksi tulospalkkiot ovat suurempia palkkiorahastoon säästettyinä?

Ensinnäkin yritys ei maksa palkkiorahastoon maksetuista palkkioista henkilöstösivukuluja, joten ne hyvitetään rahastoitaviin palkkioihin ja työntekijä saa palkkion heti suurempana rahastoon. Myöskään työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja ei peritä rahastoitavasta palkkiosta.

Toiseksi palkkiorahastonostoista 20 prosenttia on verovapaata, ja lopusta maksetaan ansiotuloveroa. Kolmanneksi rahastossa olevat varat sijoitetaan ja niille tavoitellaan pitkäjänteistä tuottoa. Palkkiot menevät kokonaisuudessaan sijoitettavaksi, mikä on merkittävä ero käteispalkkioihin verrattuna.

Kuinka paljon tehokkaampaa palkitseminen on palkkiorahastoa käytettäessä? Nyrkkisääntönä voi pitää, että työntekijälle jää tulospalkkiosta palkkiorahaston kautta tyypillisesti käteen noin 40–50 prosenttia enemmän kuin käteispalkkiosta! Ja tämä on laskettu ennen kuin sijoitusten mahdollisia tuottoja huomioidaan. Hyödyn kokonaissuuruus riippuu muun muassa sivukulujen määrästä ja henkilön veroprosentista.

Pitkäaikaista joustavaa säästämistä

Työntekijä saa palkkiorahaston avulla mahdollisuuden hyötyä rahaston sijoitustoiminnasta ja säästää tulevaisuuttaan varten. Monissa palkkiojärjestelmissä työntekijälle varataan mahdollisuus rahastoinnin sijaan nostaa tulospalkkionsa kokonaan tai määrätyiltä osin käteispalkkiona.

Nykyään on myös tavallista, että työntekijä voi valita annetuista vaihtoehdoista omalle rahasto-osuudelleen omaan tilanteeseensa sopivan sijoitusstrategian. Palkkiorahastojen jäsenten sijoituskokemus vaihtelee. Joillekin palkkiorahasto voi tarjota ensimmäisen ja helpon kokemuksen sijoittamisesta. Toiset sijoittavat varojaan myös muilla tavoin esimerkiksi osakkeisiin, rahastoihin ja asuntoon mieltäen palkkiorahaston osana omaa sijoituskokonaisuuttaan. Palkkiorahastojenkin on mahdollista sijoittaa yhtiön omaan osakkeeseen. Näin työntekijät pääsevät omistamaan yhtiötä rahaston kautta.

Työntekijä saa rahasto-osuutensa itselleen työsuhteen päättyessä tai jäädessään eläkkeelle. Varoja voi kuitenkin nostaa rahastosta myös vuosittain heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. Ensimmäisenä vuonna varoista voi nostaa enintään 15 prosenttia, ja seuraavina vuosina nostettavissa olevan osuuden määrä kasvaa.

Liian hyvää ollakseen totta?

Suuremmat palkkiot kiinnostavat varmasti kaikkia. Usein kuitenkin kuulee myös kysymyksiä siitä, mitkä ovat palkkiorahaston huonot puolet työntekijän näkökulmasta. Huonojen puolien sijaan rahastoon liittyy ominaisuuksia, jotka on hyvä tietää. Ensiksi muistutan rahastoivia henkilöitä palkkiorahaston toiminnan lakiin perustuvista ominaisuuksista. Rahastoon säästetyt palkkiot ovat työsuhteen ajan aina joltain osin sidottuina rahastoon eikä rahastosta voi nostaa varoja samalla lailla kuin pankkitililtä, vaan rahaston toimintaperiaatteiden mukaan kerran vuodessa.

Toiseksi on hyvä muistaa, että koska rahastoon maksettavista palkkioista ei makseta TyEL-maksuja, ei niistä myöskään kerry työeläkettä. Ja kolmanneksi pitää aina muistaa, että sijoitusten arvo elää sijoituskohteiden mukaan.

Mahdollisuus jatkaa palkkiorahastoon säästämistä työpaikkaa vaihtaessa

Palkkiorahastojen jäsenillä on työpaikkaa vaihtaessaan mahdollisuus siirtää rahasto-osuutensa uuden työnantajan rahastoon ja jatkaa säästämistä. Edellytyksenä on, että molemmissa työpaikoissa on rahasto ja molemmat rahastot ovat sallineet rahasto-osuuksien siirrot työpaikan vaihtamisen yhteydessä. Siirretty rahasto-osuus on uudessa rahastossa kokonaan nostokelpoista osuutta. Kun rahasto-osuus on siirretty henkilöstörahastolain mukaisesti, siirtoon ei liity veroseuraamuksia, vaan työntekijä maksaa veroja vasta nostaessaan rahasto-osuuttaan.

Rahasto-osuuksien siirrot mahdollistanut vuonna 2023 voimaan tullut henkilöstörahastolain uudistus on kokemukseni mukaan otettu innostuneesti vastaan palkkiorahastokentässä. On ollut mukava saada seurata omalla työurallani reilun 20 vuoden ajan, kuinka henkilöstörahastolaki on kehittynyt huomioimaan yhä paremmin ja joustavammin suomalaisten organisaatioiden palkitsemismallit ja työntekijöiden tarpeet. Palkkiorahastosta on kehittynyt näinä vuosina laajasti käytössä oleva palkitsemisen muoto, joka tunnetaan niin työnantajien kuin työntekijöiden keskuudessa.