Markkinakatsaus 3.8.2026: Aika startata sijoitussyksy

Elokuun alkamisen myötä on aika ottaa tarkempi katsaus markkinoihin: miltä kesä näytti ja mitä teemoja sijoittajien kannattaa seurata juuri alkaneen kolmannen kvartaalin aikana?

Markkinakatsaus

Kalenteri kääntyy kolmanteen kvartaaliin, ja monen suomalaisen tavoin myös sijoittajat palaavat vähitellen arkeen. Ennen katseiden suuntaamista syksyyn kannattaa pysähtyä hetkeksi tarkastelemaan kesän keskeisimpiä markkinateemoja.

Kesän aikana huomio korkomarkkinoilla on keskittynyt korkojen nousuun ja muuttuneisiin korko-odotuksiin, kun taas osakemarkkinoilla sijoittajat ovat siirtäneet katseitaan pois teknologiajättien dominoimasta markkinasta kohti uusia voittajia.

Yhdysvalloissa korkotasot lähentelevät tällä hetkellä vuoden 2022 huippuja ja Saksassa on puolestaan menty jo niiden yli. Korot ovat nousseet tasaisesti aina Iranin sodan alusta lähtien, sillä sota on nostanut sekä inflaatio-odotuksia että toteutunutta inflaatiota erityisesti polttoaineiden ja lannoitteiden hintojen nousun myötä.

Kesän aikana rotaatio on jälleen palannut osakemarkkinoille, kun sijoittajat ovat alkaneet siirtää varojaan pois suurimmista teknologia- ja puolijohdeyhtiöistä kohti muita sektoreita. Tämä näkyi erityisesti kehittyvillä markkinoilla, joissa kevään vahvat teknologiaosakkeet jäivät kesällä jälkeen muusta markkinasta.

Kvartaalin vaihtumisen kunniaksi on kuitenkin aika katsoa myös eteenpäin – mitä keskeisiä markkinateemoja sijoittajien kannattaa seurata kolmannen kvartaalin aikana?

1. Talous- ja tuloskasvunäkymät pysyvät yhä vahvoina

Jokseenkin negatiivisista talouskasvuun liittyvistä otsikoista huolimatta sekä talouskasvu että yritysten tuloskasvu näyttävät yhä verrattain vahvoilta, eivätkä negatiivisten otsikoiden takana olevat teemat ole merkittävästi heikentäneet talouskasvua. Teollisuus on jatkanut piristymistään, eivätkä esimerkiksi Iranin sodasta johtuvat haasteet energiansaannissa ole vielä toistaiseksi hidastaneet teollisuuden aktiviteettia. Tämä on hyvä asia erityisesti teollisuudesta vahvasti riippuvaiselle Euroopalle.

Toinen vielä keskeisempi teema löytyy rapakon takaa Yhdysvalloista. Koko globaali talous on viime vuosina nojannut pitkälti yhdysvaltalaisiin kotitalouksiin. Talouskasvun kannalta keskeistä on, että yhdysvaltalaiset kotitaloudet ovat jaksaneet yhä kuluttaa ja kotimainen kulutus on siellä pysynyt vahvana.

Aiemmat merkit työmarkkinan hidastumisesta Yhdysvalloissa ovat pysähtyneet. Kuluttajat kirittävät maan taloutta yhä, ja myös toisen kvartaalin tuloskausi näyttää tällä hetkellä odotuksiin nähden verrattain vahvalta.

Yhdysvaltojen lisäksi myös euroalueella on nähty varovaisia piristymisen merkkejä. Viime viikkoina julkaistu talousdata on ollut odotuksia vahvempaa, ja esimerkiksi useat ennakoivat mittarit ovat kääntyneet parempaan suuntaan, vaikka kasvu on edelleen Yhdysvaltoja hitaampaa.

2. Uhkakuvat eivät ole väistyneet kesän aikana

Markkinoilla on tällä hetkellä kaksi keskeistä huolenaihetta, jotka eivät ole kesän aikana kadonneet. Erityisesti tekoäly- ja teknologiainvestointien kasvuvauhti on hidastunut, ja vaikka investointeja tehdään yhä, kovin kiihdytysvaihe vaikuttaa olevan ohi. Markkinoilla tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi, mikä on lisännyt teknologiayhtiöiden volatiliteettia erityisesti heinäkuussa.

Talouden näkökulmasta yksi suurimmista kysymyksistä liittyy talouskasvuun Yhdysvalloissa, jossa yksityisen kulutuksen rinnalla merkittävä kasvun ajuri on ollut tekoälyyn liittyvä infrastruktuurirakentaminen ja uusien datakeskusten rakentaminen. Hidastuessaan investoinnit haukkaisivat reilun palan talouskasvusta ja lisäisivät osakemarkkinoiden heiluntaa.

Iranin sota ehti jo poistua markkinoiden polttopisteestä, mutta palasi takaisin iskujen kiihdyttyä Lähi-idässä jälleen heinäkuun lopulla. Sodan pitkittyminen lisää edelleen uhkaa kiihtyvästä inflaatiosta, mikä nostaisi korkoja ja heikentäisi kuluttajien asemaa.

3. Miten keskuspankit vastaavat korkojen nousuun?

Korot ovat nousseet heinäkuun aikana sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Yhdysvalloissa 30-vuotisen valtionlainan korko hätyyttelee jo korkeimpia lukemia 20 vuoteen, ja myös Euroopassa korot ovat nousseet pääasiassa inflaatio-odotusten vaikutuksesta. Korkeammilla koroilla on usein talouskasvua hidastava vaikutus, ja myös koholla pysyttelevä inflaatio luo keskuspankeille haasteita.

Tällä hetkellä Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on melkoisten kysymysten äärellä: miten toimia, kun talouskasvu ja työmarkkina ovat vahvoja, mutta inflaatio kiihtyy? Markkinoilla tilannetta on tulkittu pääsääntöisesti niin, että korkoja pitäisi nostaa. Markkinoiden odotukset Fedin syyskuun koronnostolle ovatkin nousseet. Euroopan keskuspankki EKP puolestaan nosti ohjauskorkoaan jo kesäkuun kokouksessaan.

Myös Fedin uusi tiukempi linja kommunikaatiossa hämmentää markkinoita. Keskuspankissa puhaltavat tällä hetkellä uuden pääjohtajan Kevin Warshin myötä uudet tuulet. Viimeiset parikymmentä vuotta markkinat ovat tottuneet siihen, että keskuspankki ennakoi tekemisiään ja pyrkii kommunikoimaan näistä markkinoille hyvissä ajoin. Warshin näkökulma kuitenkin on, ettei keskuspankin pitäisi pyrkiä ennustamaan talous- ja inflaationäkymiä ja ohjata markkinoita, vaan ennemmin reagoida markkinoiden tilanteeseen. Keskuspankin viestintään odotetaan jatkossa huomattavasti aiempaa niukempaa linjaa.

Sijoitussyksy käynnistyy tilanteessa, jossa talous- ja tuloskasvu tukevat edelleen markkinoita, mutta samalla korkojen nousu, geopoliittiset riskit ja tekoälyinvestointien kehitys luovat epävarmuutta. Syksyn aikana sijoittajien huomio kohdistuu erityisesti siihen, jatkuuko talouskasvu vahvana ja miten keskuspankit vastaavat inflaatio- ja korkopaineisiin.

Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään tutustua huolellisesti rahoitusvälineistä annettuihin tietoihin ja ymmärtää niihin liittyvät riskit. Sijoittajan tulee perustaa päätöksensä omaan arvioonsa, tavoitteisiinsa ja taloudelliseen tilanteeseensa. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. Rahoitusvälineiden tuottojen historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.


 

Mandatum Magazine tarjoaa ajankohtaisia näkemyksiä sijoittamisesta, taloudesta ja varainhoidosta. Artikkeleissa haastatellaan Mandatumin sijoitus- ja varainhoidon asiantuntijoita tai ne ovat heidän kirjoittamiaan. Lisäksi artikkeleissa haastatellaan muita alan huippuasiantuntijoita.

Tutustu muihin varainhoidon artikkeleihin.
Lue lisää Mandatumin varainhoitopalveluista ja asiantuntijoista.

4.8.2026

Markkinakatsaus

TILAA UUTISKIRJE

Mitä markkinoilla tapahtuu ja miksi? 
Lue Mandatumin uutiskirjeestä kiinnostavimmat artikkelit taloudesta ja sijoittamisen eri tavoista, sekä uudista näkökulmiasi työelämästä, yritysmaailmasta ja arjen riskeihin varautumisesta.