PALKITTU-BLOGI: Palkitsemisen trendit ja henkilöstörahastot 2026

Henkilöstörahastojen määrän voimakas kasvu on ollut yksi palkitsemisen trendeistä Suomessa jo useiden vuosien ajan. Viime vuosina uusia henkilöstörahastoja on perustettu noin 60 kappaleen vuosivauhtia. Vuoden 2025 lopussa aktiivisten rekisteröityjen henkilöstörahastojen määrä alkoi lähestyä 500 kappaletta ja henkilöstörahastojen piiriin kuuluu noin 200 000 palkansaajaa.

Kasvava kiinnostus henkilöstörahastoihin liittyy myös samanaikaisiin muihin palkitsemisen ja työelämän trendeihin.

1. Tulospalkitsemisen mallit monipuolistuvat

Yrityksissä kehitetään tulospalkitsemisen malleja aktiivisesti. Esimerkiksi Mandatumin Palkitseminen 2024 -tutkimukseen vastanneista yrityksistä lähes puolet aikoi kehittää tulospalkitsemista seuraavan vuoden kuluessa. Tulospalkkiomallit ovat yhtiöissä monipuolisia ja sisältävät usein myös erilaisia aikajänteitä, esimerkiksi kvartaalipalkkioita ja vuosipalkkioita. Palkitseminen 2024 -tutkimukseen vastanneista palkansaajista yli kolmanneksella palkkiot määräytyivät useammin kuin kerran vuodessa.

Monenlaiset tulospalkkiomallit eri aikajänteineen toimivat hyvin myös henkilöstörahastoissa, ja yhteen henkilöstörahastoon voi kertyä henkilöstörahastoeriä esimerkiksi toimihenkilöiden vuositulospalkkiomallista ja tuotannon työntekijöiden kvartaalitulospalkkiomallista. Henkilöstö arvostaa tulospalkitsemista ja henkilöstörahastoja, ja erityisen motivoivana pidetään useammin kuin kerran vuodessa palkitsevia tulospalkkiomalleja, joissa ainakin osa palkitsemisen tavoitteista on sidottu omaan tai tiimin työhön*.

2. Säästämistä ja varautumista mahdollistava palkitseminen on vastuullista

Vastuullisen palkitsemisen teemaan liittyy, miten työnantajat voivat osana palkitsemisen kokonaisuutta mahdollistaa henkilöstölleen entistä paremmin varautumisen tulevaan ja rohkaista säästämiseen. Tulospalkkioiden rahastointi henkilöstörahastoon toimii juuri tällaisena välineenä. Vuoden 2023 henkilöstörahastolain muutoksessa tuli mahdolliseksi myös oman rahasto-osuuden siirto työpaikkaa vaihtaessa uuden työnantajan henkilöstörahastoon. Uudistus mahdollistaakin entistä paremmin pitkäaikaisen säästämisen.

3. Palkitsemista, joka parantaa työntekijän taloudellista hyvinvointia

Yritykset muovaavat palkitsemisen kokonaisuutta vastaamaan yhä paremmin henkilöstön tarpeita ja toiveita. Palkitseminen on yksi keskeisimmistä henkilöstön vetovoima- ja pitotekijöistä*.

Se, millaista palkitsemista kukin toivoo, vaihtelee paljonkin eri elämäntilanteiden ja yksilöllisten arvostusten mukaan. Hyvänä esimerkkinä on rahan tarve eri elämäntilanteissa, ja tästä syystä mahdollisuus nostaa henkilöstörahastoerä tai osa siitä käteisenä on henkilöstön korkealle arvostama ominaisuus henkilöstörahastoissa. Henkilöstörahastoissa yleistynyt mahdollisuus valita sijoituskohde omalle rahasto-osuudelleen on toinen erinomainen ominaisuus, joka edistää henkilöstörahaston sovittamista henkilön omaan tilanteeseen ja mahdollistaa henkilöstölle tutustua tai laajentaa sijoitusosaamistaan. Jokainen voi itse harkita, millainen sijoituskohde soveltuu esimerkiksi siinä vaiheessa, kun eläkeikään on muutamia vuosia tai kymmeniä vuosia.

Henkilöstörahastokäytännön joustavat ominaisuudet, kuten käteisnostomahdollisuus, sijoituskohteiden valinta, rahasto-osuuden päivätasoinen seuranta ja rahasto-osuuden siirtäminen uuden työnantajan henkilöstörahastoon, sopivat hyvin yhteen nykyaikaisten tulospalkkiomallien ja henkilöstön odotusten kanssa.

Mitä tulevaisuus tuokaan?

Suomessa tarvitaan kipeästi kasvua ja kasvuhakuisia yrityksiä. Tulosperusteinen palkitseminen on oleellinen osa kasvutavoitteisiin kannustamisessa, sillä sen avulla saadaan katse yhteisiin tavoitteisiin ja innostusta tavoitteiden saavuttamiseen. Koko henkilöstön tulospalkitsemisen avulla kaikki pääsevät myös nauttimaan yhtiön menestyksestä.

Suomalaisissa yrityksissä kehitetään tulospalkitsemista aktiivisesti ja henkilöstörahastojen kasvua uskaltanee ennakoida tulevillekin vuosille. Kuten yt-asiamies Joel Salminen totesi alkuvuoden 2025 esityksessään, kasvun varaa myös on, sillä Suomessa on 10 000 yli 20 henkeä työllistävää yritystä ja tuolloin aktiivisia henkilöstörahastoja oli vasta 427 kappaletta.