PALKITTU-BLOGI: Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanon eteneminen Suomessa
Toukokuun puolivälissä julkaistiin esitysluonnos palkka-avoimuusdirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Työryhmän esitys ei kuitenkaan ollut yksimielinen. Mutta mitä työnantajien kannattaa tietää asiasta nyt?


Sini Jämsén, Johtaja, Mandatum palkitsemispalvelut
Tietoja EU:n palkkauksen läpinäkyvyyttä lisäävän direktiivin muutoksista Suomen lainsäädäntöön on odotettu työpaikoilla viimeisen parin vuoden ajan, ja ainakin joltakin osin odotus edelleen jatkuu. 16.5.2025 julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kolmikantaisen työryhmän esitysluonnos palkka-avoimuusdirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Työryhmä ei ollut näkemyksessään yksimielinen, vaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja KT, Kirkon työmarkkinalaitos KiT ja Suomen Yrittäjät jättivät yhteisen eriävän mielipiteen mietintöön. Myös STTK jätti oman eriävän mielipiteen mietintöön. SAK ja Akava jättivät yhteisen täydentävän mielipiteen.
Esitysluonnoksessa esitetään muutettavaksi lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, lakia tasa-arvovaltuutetusta, lakia tilastokeskuksesta, lakia tulotietojärjestelmästä ja lakia sakon täytäntöönpanosta. Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä ensi syksynä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 18.5.2026.
Suomen lainsäädäntöön on siis tiedossa muutoksia ja täsmennyksiä, mutta vielä ei ole tiedossa, minkä sisältöiseksi hallituksen esitys ja lopulta lainsäädäntö muotoutuvat. Epävarmuus tietyissä kysymyksissä ja yksityiskohdissa siis jatkuu.
Näkemykset eroavat
Yksi esiin nouseva seikka on epäselvyydet samassa työpaikassa noudatettavien eri työehtosopimusten ja eri henkilöstöryhmiin mahdollisesti sovellettavien palkkausjärjestelmien välillä. Tätä aihetta käsittelimme jo ennen direktiiviä tehdyssä Samanarvoinen työ-tutkimushankkeessa (Jämsén, Hietala & Maaniemi 2022). Suomessa on käytössä useita erilaisia työn vaativuuden arviointijärjestelmiä ja käytännössä yksi työnantaja voi soveltaa useita eri järjestelmiä samaan aikaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Kirkon työmarkkinalaitos KiT ja Suomen Yrittäjät toteavat eriävässä mielipiteessään, että lain jatkovalmisteluissa on selvennettävä työnantajan velvollisuuksia tilanteissa, joissa yrityksessä sovelletaan useampia työehtosopimuksia tai palkkausjärjestelmiä.
Etukäteen on herättänyt paljon pohdintaa, miten direktiivissä mainittu yli 100 henkilöä työllistävien työpaikkojen palkkaraportointivelvollisuus tullaan järjestämään. Nyt julkaistussa ehdotuksessa työnantajat ilmoittaisivat sukupuolten väliseen palkkaeroon liittyviä tietoja tasa-arvovaltuutetulle tulorekisterin ja Tilastokeskuksen välityksellä.
Nykyisessä tasa-arvolaissa on vaatimus, jonka mukaan työnantajien, jotka työllistävät säännöllisesti yli 30 henkilöä, pitää säännöllisesti tehdä tasa-arvosuunnitelma ja siihen liittyvä palkkakartoitus. Direktiiviin raportointivelvollisuuteen liittyen ehdotuksessa ehdotetaan erillistä pykälää tasa-arvolakiin koskien yli 100 henkilöä työllistäviä työpaikkoja eli direktiiviin liittyvä raportointi ja nykyisestä tasa-arvosuunnitelmaan liittyvästä palkkakartoituksesta olisi laissa maininta erikseen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja KT, Kirkon työmarkkinalaitos KiT ja Suomen Yrittäjät ehdottavat, että kahta erillistä pykälää ei tarvita, vaan tasa-arvosuunnitelmaan liittyvän palkkakartoituksen velvollisuus pitäisi jatkossa olla vain yli 100 henkilöä työllistävillä työpaikoilla. SAK, Akava ja STTK taas katsovat, että direktiivin velvoitteet palkkaraportointiin olisi perusteltua ulottaa myös 30 henkeä työllistäviin työpaikkoihin.
Erilaisia näkökulmia löytyy myös siitä, missä kohtaa rekrytointiprosessia työnhakijalle tulisi antaa tietoa haettavan tehtävän palkkatasosta. SAK, Akava ja STTK nostavat esiin, että luonnoksessa esitetty sanamuoto jättää tulkinnanvaraa, pitääkö tieto antaa jo työpaikkailmoituksessa. Työnantajajärjestöt taas huomauttavat, että koska rekrytointiprosessissa haettava tehtävä usein elää, ei ehdotonta vaatimusta ilmoittaa palkkataso jo työpaikkailmoituksessa heidän näkemyksensä mukaan kannata antaa.
Varmuutta Suomen lainsäädännön sisällöstä ei siis vielä ole ja tarkempaa tietoa joudutaan odottamaan syksyyn.
Lähteet:
Jämsén, Sini; Hietala, Harri & Maaniemi, Johanna (2022): Samanarvoinen työ -hankkeen loppuraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164497
Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän esitys luonnokseksi hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain, tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n, tilastokeskuksesta annetun lain, tulotietojärjestelmästä annetun lain ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
Hallituksen esitys eduskunnalle
Työryhmälle jätetyt eriävät mielipiteet: 16.5.2025 Työryhmälle jätetyt täydentävät ja eriävät mielipiteet .pdf
Usein kysytyt kysymykset palkka-avoimuudesta STM:n sivuilla: 16.5.2025 UKK_palkkaavoimuus_160525.pdf
23.5.2025
23.5.2025
-
Palkittu-blogi
PALKITTU-BLOGI: Palkkiorahastossa kiinnostaa mahdollisuus sijoittaa ja varautua tulevaan
-
Palkittu-blogi
PALKITTU-BLOGI: Johdon palkitseminen – kannattaako toimitusjohtajan palkkaa korottaa?
-
Palkittu-blogi
Palkittu-blogi: Lisääntyvä palkka-avoimuus: missä mennään?
TILAA UUTISKIRJE
Mitä markkinoilla tapahtuu ja miksi?
Lue Mandatumin uutiskirjeestä kiinnostavimmat artikkelit taloudesta ja sijoittamisen eri tavoista, sekä uudista näkökulmiasi työelämästä, yritysmaailmasta ja arjen riskeihin varautumisesta.