Varasuunnitelmien ihminen

Yrittäjä Hanne Kettunen on luontainen varautuja, joka ei kaihda synkempienkään skenaarioiden läpikäymistä. Taloudellista varautumista varten oli kuitenkin kehitettävä oma kalenterimerkintä.

Kuva: Aino Heininen

Hanne Kettunen, joka tunnetaan myös nimimerkillä Valeäiti, on vaikuttaja ja liikkeenjohdon konsultti sekä neljän lapsen äiti. Kettusen arki pitää sisällään paljon liikkuvia osia, mutta myös joustoa ja vapautta. Kiirettä riittää, mutta tärkeintä Kettuselle on, että päätökset arjesta on saanut tehdä itse.

”Eilenkin olin katsomassa vanhimman lapsen kisakatselmusta, ja samalla keskustelin puhelimessa lääkärin ja kotona olevien miehen ja pojan kanssa. Yksi lapsista huusi ja vilkutteli minulle ja samalla toisen ääni kuului kotoa langan päästä. Kaiken päälle vielä kisojen möykkä. Lääkäri vähän huomautteli, ettei oikein kuule mitään. Tämä kuvastaa hyvin meidän arkeamme”, Kettunen naurahtaa.

Hanne Kettunen toivoo, että elämä jatkuu samankaltaisena, kuin mitä se tällä hetkellä on. Vapauden vaaliminen on keskiössä.

”En tavoittele aikaista eläköitymistä, mutta haluaisin tulevaisuudessa entistä vapaammin pystyä valitsemaan, mitä teen ja pidänkö vaikka välillä taukoa töistä. Toisin sanoen toivon, että meidän asuntolainamme ja muut valtavat kiinteät kulut olisivat jossain määrin vähentyneet ja olemme onnistuneet rakentamaan riittävän taloudellisen turvan.”

Lue artikkeli: Yrittäjä voi pyrkiä taklaamaan inflaation haastetta sijoittamalla.

Riskien kaihtaja pohtii vaihtoehtoja

Elämä yrittäjänä ja lapsiperheen vanhempana ei suju ilman varautumista ja ennakointia. Hanne Kettunen karttaa riskejä luonnostaan ja huomioi mielessään mahdollisia tapahtumaketjuja.

”Mies on ollut aina enemmän kiinnostunut ottamaan isompaa riskiä vaikka sijoitusasuntojen suhteen, kun taas minä tykkäisin siitä, että meillä olisi enemmän joustoa kuukausikustannuksissa”, Kettunen vertaa.

”Minä olen kyllä varasuunnitelmien ihminen. Silloin kun menimme naimisiin, totesimme mieheni kanssa molemmat, että jos tämä ei toimi, niin aina voi erota. Monen mielestä se oli valtavan epäromanttinen ajatus, kun taas minusta se tarkoittaa, että nimenomaan naimisissa pysyminen ei ole pakosta vaan halusta kiinni. Minulle se luo turvaa, että on aina miettinyt vaihtoehtoisia skenaarioita ja suunnitelmia sen varalle, etteivät nykytilanteet kestä välttämättä ikuisesti”, Kettunen sanoo.

Lue artikkeli: Ajatus ei tapa, vaan usein ikävien miettiminen jopa kannattaa

Vakuutuksetko välttämätön paha?

Kettuselle taloudellinen varautuminen on monen tekijän summa. Avioehdon, testamentin ja taloudellisen puskurin lisäksi siihen kuuluvat vakuutukset. Ensimmäinen yhteinen henkivakuutus puolison kanssa, eli pariturva, tuli hankittua yhteisen asunnon oston yhteydessä.

”En oikeastaan ole varma, oliko henkivakuutus siihen elämäntilanteeseen vielä välttämätön. Meitä oli vain kaksi, ja asuntomme keskellä Helsinkiä olisi toivottavasti mennyt nopeasti tarpeen vaatiessa kaupaksi. Nyt tilanne on ihan erilainen. Meillä on neljä lasta, kolme asuntolainaa, autolaina ja mökkilaina.”

(Artikkeli jatkuu)

 

Jopa luontaiselle varautujalle vakuutusten maailmaan sukeltaminen voi tuntua raskaalta. Kettunen tunnistaa tämän.

”Vakuutusten myynti tuntuu pelottelulta. Kun minulle nuorena koitettiin myydä syöpävakuutusta, en halunnut ajatella asiaa. Nyt kun 40-vuotiaana sain juuri yhden sairausdiagnoosin, olen vasta alkanut miettiä vakavan sairauden turvaa ja vastaavia vakuutuksia”, Kettunen kertoo.

”On varmaan myös aika yleistä pelätä, että ylivakuuttaa itsensä. Toivoisin, että ihmiset uskaltavat kuitenkin heittäytyä sinne vakuutusyhtiöiden maailmaan, käydä vaikka useamman yhtiön kanssa niitä keskusteluja ja pohtia omia tarpeitaan. Tuudittaudun itse helposti siihen, että kyllä Suomi meidät hoitaa, ja ehkä loppukädessä hoitaakin, mutta edessä voi olla tosi vaikeita aikoja, jos ei ole itse yhtään pedannut reittiä vastoinkäymisten varalta”, Kettunen pohtii.

Kettusella on tarjota myös konkreettinen neuvo niin itselleen kuin muille. ”Laitan tänään kalenteriin vuosittain toistuvan muistutuksen käyttää muutama tunti siihen, että tarkistamme kerralla kaikki taloutemme asiat. Lapset hoitoon ja sitten lainojen kilpailutus, sekä vakuutusten ja testamenttien päivittäminen tarpeen mukaan. Samalla on tärkeä tarkastaa raha-asioiden tilanne puolisoiden välillä, jos on parisuhteessa. Kun kerran vuodessa on valmiiksi asetettu päivä näille, ei niitä tarvitse jatkuvasti murehtia.”

Suuria muutoksia ei välttämättä tarvitse tehdä, vaan Kettusesta tärkeintä on nimenomaan raha-asioista puhuminen.

Lue artikkeli: Näissä tilanteissa henkivakuutuskorvaus pelastaa

Rahapuhetta perheessä

”Omille lapsilleni haluaisin opettaa tulevaisuuden turvaamisesta ennen kaikkea resilienssiä ja joustavuutta. Sellaista ajatusmaailmaa, että asiat tuppaavat järjestymään hyvin, vaikkeivat ne välttämättä järjesty itsestään ”, Hanne Kettunen kertoo. Perhe ei ole kohdannut suuria vastoinkäymisiä, mutta Kettunen haluaa korostaa lapsilleen varautumisen ja riskinoton välisen tasapainon tärkeyttä.

Avoin puhe taloudesta on Kettuselle todella tärkeää myös puolison kanssa.

”Paasaan aina avoimen rahapuheen tärkeydestä. Yllättävän paljon parisuhteissa luullaan, että tiedetään toisen asiat, mutta sitten rahat ovatkin molemmilla täysin yksityiset. Voi käydä ilmi, että toinen on pystynyt sijoittamaan jo kymmenen vuotta ja toinen ei. Näen sen niin, että tasa-arvoisessa parisuhteessa kummallakin pitää olla mahdollisuus riittävän samanlaiseen elintasoon”, Kettunen sanoo ja kannustaa ottamaan aiheen esille osana vuotuista talouden läpikäyntiä.

Hanne Kettunen kokee hienona sen, että pystyy elämää omannäköistään elämää ja rakentamaan tulevaisuuttaan toivomallaan tavalla. Samaa turvaa, jonka puitteissa hän itse pystyy toteuttamaan tavoitteitaan, hän toivoo omille lapsilleen. ”Toivoisin, että lapsillani säilyy aina sellainen turvaverkko, jonka koen itsellänikin aina olleen. Se on sekä henkinen että taloudellinen. Kun on kokemus turvasta, pystyy rakentamaan omaa elämää vähemmän peläten ja harkittuja riskejä ottaen”.