Viikkokatsaus 4.3.2024: Odotuksia heikompaa talousdataa

Viime viikolla Yhdysvalloista julkaistu talousdata jäi odotuksista. Alkavalla viikolla markkinat seuraavat puolestaan kiinnostuneina EKP:n korkokokousta – milloin toiveet koronlaskuista käyvät toteen?

Yhdysvalloista julkaistiin viime viikolla Conference Boardin ja Michiganin yliopiston kuluttajaluottamusindeksit, joista molemmat olivat odotuksia heikompia ja laskivat edelliskerrasta.

Myös teollisuuden luottamusta kuvaava ISM-indeksi laski ja oli myös odotuksia heikompi. Toisaalta toinen, Standard & Poor’sin, teollisuuden luottamusta kuvaava indikaattori vahvistui, joten data teollisuuden luottamuksen osalta on tällä hetkellä hieman ristiriitaista.

Markkinatunnelmat puolestaan jatkuivat viime viikolla verrattain positiivisina. Helmikuuta värittänyt korkojen nousu tasoittui Euroopassa, ja Yhdysvalloissa korkotaso jopa nuupahti hieman alas.

Osakemarkkinat ponnistivat tahmeammin alkaneen viikon päätteeksi ennätyslukemiin sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Raaka-ainemarkkinoilla niin öljyn kuin kullankin hinnat ovat hiipineet ylöspäin, joskaan suuria hintaliikkeitä ei ole nähty.

Joko keskuspankkien koronlaskut siintävät näkyvissä?

Markkinat odottavat sekä Euroopan keskuspankki EKP:n että Yhdysvaltain Fedin osalta yhä useita koronlaskuja tälle vuodelle. Koronlaskujen määrään kohdistuvat odotukset ovat kuitenkin maltillistuneet alkuvuodesta. Tällä hetkellä laskuja odotetaan kuluvalle vuodelle 3–4 kappaletta. Myös odotukset koronlaskujen aloittamisesta ovat siirtyneet eteenpäin, tällä hetkellä kesä–heinäkuuhun.

Alkaneen viikon keskeisimmiksi tapahtumiksi nousevatkin EKP:n torstain korkokokous ja perjantaina julkaistava Yhdysvaltain työmarkkinaraportti.

Korkokokouksesta ei odoteta muutoksia ohjauskorkoon, mutta markkinat seuraavat nyt silmä kovana keskuspankin viestintää korkotasosta ja inflaatiopaineista. Kiinnostavaa on erityisesti se, mitä EKP viestii koronlaskujen aloittamisen aikataulusta, sekä viitteet siitä, millaista inflaatiota keskuspankki ennakoi pidemmällä aikavälillä.

Loppuviikosta julkaistavia USA:n työmarkkinalukuja voidaan puolestaan tulkita kahdella tavalla. Ensimmäiseksi, jos työmarkkinaluvut ovat hyviä, talouskasvun voidaan usein tulkita olevan hyvällä tasolla. Toiseksi hyvät työmarkkinaluvut lisäävät inflaatiopainetta.

Viime aikoina työmarkkinalukuja on tulkittu erityisesti inflaatiopaineen näkökulmasta. Hyvät työmarkkinaluvut saattaisivat näin ollen jälleen lykätä toiveita inflaation maltillistumisesta, ja voivat siten osaltaan vaikuttaa myös keskuspankin valmiuteen aloittaa koronlaskut.

Tuloskaudet loppusuoralla

Yhdysvalloissa tuloskausi on alkanut tulla päätökseensä. Kausi alkoi tahmeasti, mutta parantui huomattavasti, kun suuret teknologiayhtiöt alkoivat raportoida tuloksiaan. Loppujen lopuksi tuloskausi oli odotuksia vahvempi.

Tuloskasvu koko markkinan osalta oli noin 8 prosenttia, ja liikevaihdot puolestaan kasvoivat noin 4 prosenttia. Markkinan kasvusta vastasivat erityisesti Magnificent Seven -yhtiöt. Jos nämä seitsemän yhtiötä poistetaan tarkastelusta, supistuivat tulokset keskimäärin yhden prosentin verran.

Kun Euroopassa tällä hetkellä noin 60 prosenttia yhtiöistä on raportoinut tuloksensa, ovat tulokset supistuneet 13 prosenttia ja liikevaihdot 6 prosenttia. Erityisesti teleoperaattorit ovat raportoineet heikkoja tuloksia, kun puolestaan kuluttajayhtiöillä tuloskasvu on ollut hyvää.

Viikon markkinaindikaattorit

 
 
 
Periodi
Edellinen
Ti 5.3.
Euroalue
Tuottajahinnat (v/v)
Tammikuu
-10.6 %
Ti 5.3.
USA
Tehdastilaukset (k/k)
Tammikuu
0.2 %
Ti 5.3.
USA
Palvelusektorin luottamus (ISM)
Helmikuu
53.4
Ke 6.3.
Euroalue
Vähittäismyynti (v/v)
Tammikuu
-0.8 %
To 7.3.
Saksa
Teollisuustilaukset (v/v)
Tammikuu
2.1 %
To 7.3.
Euroalue
Keskuspankin korkopäätös
Tammikuu
4.5 %
Pe 8.3.
Saksa
Teollisuustuotanto (v/v)
Tammikuu
-3.1 %
Pe 8.3.
Euroalue
BKT-kasvu (n/n)
Q4
-0.1 %
Pe 8.3.
USA
Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen muutos (k/k)
Helmikuu
353 000
Lähde: Bloomberg