Heviyhtyeiden ja pienyhtiöiden luvattu maa

Suurella osalla pienistä ja keskisuurista yhtiöistä on ollut tuottokehityksen suhteen vaikeat ajat viimeisten vuosien ajan. Nyt markkinatilanteen ennustetaan kuitenkin kääntyvän, ja Pohjoismaiden pienyhtiömarkkinat ovat muuttuneet monella tapaa houkuttelevaksi sijoituskohteeksi.

Inflaatio ja korkojen nousun hidastama investointihalukkuus on tehnyt viime vuosina hallaa pienille ja keskisuurille yrityksille. Samaan aikaan kun Yhdysvaltojen ja Euroopan suuryhtiöindeksit toivat sijoittajille vuoden 2023 alusta lokakuuhun osingot mukaan lukien lähes 20 prosentin tuoton, pohjoismaisia pienyhtiöitä seuraavan Carnegie Nordic Small Cap -indeksin tuotto on samalla ajanjaksolla ollut pakkasen puolella. Vuoden 2022 helmikuusta mitattuna tuottoerot ovat vieläkin suurempia.

Vuoden 2023 loppua kohden markkinoiden olosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet. Yleinen korkotaso on kääntynyt laskuun ja markkinoiden likviditeetti on kasvanut. Juuri nyt voi tunnistaa kolme syytä, miksi pohjoismaisten pienyhtiöiden markkina näyttää houkuttelevalta: yhtiöiden suuri lukumäärä, vahva kasvuprofiili suuryhtiöihin verrattuna ja keventynyt korkoympäristö.

Pohjoismaisia pienyhtiöitä on paljon ja niillä on parempi kasvuprofiili kuin suuremmilla verrokeilla

Pohjoismaat tunnetaan maailmalla tuhansista järvistä ja heviyhtyeistä. Aivan samoihin lukuihin ei pienten ja keskisuurten yhtiöiden osalta päästä, mutta väkilukuun suhteutettuna Suomessa ja Ruotsissa niitä on todella paljon, yhteensä yli 950. Vertailun vuoksi 84 miljoonan ihmisen asuttamassa Saksassa saman kokoluokan yhtiöitä on reilu 900 ja 67 miljoonan ihmisen Ranskassa hieman alle 750. Sen lisäksi Norjassa ja Tanskassa alle kahdeksan miljardin yhtiöitä löytyy noin 670. Kokonaisuutena Pohjoismaissa on siis erittäin laaja markkina, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia sijoittajille.

Pienyhtiöillä on keskimäärin vahvempi kasvuprofiili kuin suurilla yhtiöillä. Pienyhtiöiden suuryhtiöitä keskimääräisesti paremman pitkän aikavälin performanssin taustalla on pienyhtiöiden parempi tuloskasvu: pienyhtiöiden vuotuinen tuloskasvu on ollut peräti 11,0 prosenttia vuosien 2016 ja 2022 välillä, kun Helsingin ja Tukholman suurimpien yhtiöiden kasvutahti on ollut 4,9 ja 2,7 prosenttia vuosittain.

Myös muun Euroopan suuryhtiöihin verrattuna kasvu on myös ollut vaikuttavaa. Bloombergin mukaan pohjoismaisten pienyhtiöiden 20 vuoden keskimääräinen tuloskasvu on ollut 12,8 prosenttia vuodessa verrattuna eurooppalaisten suuryhtiöiden 7,0 prosenttiin.

Pienyhtiöiden alisuoriutuminen viime vuosien aikana yhdistettynä pitkän aikavälin keskimääräiseen tuloskasvuun luo hyvät edellytykset vahvemmalle tuotto-odotukselle pitkällä aikavälillä. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että se, mikä menee alas, ei aina automaattisesti nouse ylös.

Korkoympäristö ennustaa pienyhtiöiden kasvulle hyvää

Korkojen nousu vuodesta 2022 alkaen on johtanut riskipreemioiden kasvuun. Riskipreemio tarkoittaa riskittömän koron päälle vaadittavaa lisätuottoa siitä, että sijoittaa riskipitoisille markkinoille esimerkiksi valtion lainojen sijaan. Niiden nousu taas johti pienyhtiöiden tuottovaatimusten kasvuun: sijoittajien on saatava riskipreemion verran enemmän tuottoa sijoittaakseen korkeamman riskin kohteisiin. Lisäksi korkeammat korot ovat vähentäneet investointihalukkuutta, mikä on osaltaan vaikuttanut pienyhtiöiden kasvuedellytyksiin.

Marraskuussa alkanut yleisen korkotason lasku johti pienyhtiöiden riskipreemioiden laskuun ja siten houkuttelevuuden nousuun sijoittajien silmissä.

Toinen syy, miksi korkoympäristö vaikuttaa pienyhtiöiden arvoon löytyy niiden kasvun diskonttaamisesta tulevaisuuteen. Kun korot ovat korkealla, tulevaisuuden kassavirtoihin lisättävä diskonttokorko on myös suurempi, mikä johtaa nykyarvon suhteelliseen pienenemiseen. Korkojen ollessa alhaisempia myös yhtiöiden nykyarvot arvioidaan suotuisammin.

Korkojen lasku ei kuitenkaan ole automaattinen tae pienyhtiöiden arvon nousuun. Pitkässä juoksussa yhtiöiden fundamentit, eli tuloskasvu, ajavat osakkeiden arvoa korkeammalle. Sijoitusmarkkinoilla on nähty useita tilanteita, joissa keventynyt rahapolitiikka ei ole johtanut suoraan osakemarkkinoiden nousuun, koska markkinoiden suuntaan vaikuttaa myös moni muu muuttuja.

Näkymät vuodelle 2024 ovat sijoittajan näkökulmasta mielenkiintoiset. Mikäli loppusyksyn markkinatrendit jatkuvat, vaikuttaisi siltä, että ensi vuoden markkinanäkymät olisivat vahvemmat kuin viime vuonna.

Mandatumin Nordic Active Ownership -sijoitusstrategia painottaa pieniä ja keskisuuria yhtiöitä Pohjoismaisilla markkinoilla. Sijoitusstrategia perustuu keskitetyn sijoitussalkun hoitamiseen pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti. Lue lisää Nordic Active Ownershipista täältä: