Ajatus ei tapa, usein ikävien miettiminen jopa kannattaa

Tuomas Simonen ei kuolemaa kaihda. Ikävien asioiden ajattelu kuuluu hänen työhönsä ja ehkä juuri siksi myös omassa perheessä riskeihin varautuminen on ollut niin tärkeää. Oman tilanteen kokonaisvaltaista stressitestiä hän suosittelisi ihan jokaiselle.

Turhan moni ei tiedä, mitä perheelle tapahtuisi, jos joku perheenjäsenistä sairastuisi vakavasti tai kuolisi, eikä millaisia hankaluuksia hyvissä aikeissa annettu perintö voi aiheuttaa. Jos Mandatumin Vice President, Data and Business Analytics Tuomas Simoselta kysyy, jokaisen tulisikin miettiä omaa ja oman perheen kokonaistilannetta säännöllisesti.

”Jos järjellä ajattelee, ei ikävien asioiden ajattelu tee niistä yhtään sen todennäköisempiä tai poista niihin liittyviä riskejä. Taas jos jotain sattuu, niin kyllähän se rauhoittaa mieltä, kun on etukäteen miettinyt, miten tällaisessa tilanteessa asiat hoituisivat.”

Simonen on työskennellyt Mandatumilla erilaisissa tehtävissä 12 vuotta ja sinä aikana hänelle on tullut hyvin tutuksi, mitä kaikkea voi elämässä tapahtua ja toisaalta, miten vaikea on ennakoida, mitä juuri itselle tai omalle perheelle eteen tulee. Siksi Simosen mukaan ei voikaan ajatella, että kun on vaikka hankittu yhdenlainen vakuutus, se riittää. Varautumista pitää miettiä kokonaisuutena. Toisaalta ei myöskään ole vain yhtä tapaa suojautua riskeiltä. Hän itse on siitä hyvä esimerkki.

Varautumista elämää varten

Vaikka Simonen ei aloittaessaan sijoittamista yliopistoikäisenä ihan niin ajatellut, oli se silti ensimmäisiä askeleita myös varautumiseen. Sittemmin yhdessä puolisonsa kanssa hän on sijoittanut jo pitkään ja nyt säännöllisellä sijoittamisella mukavasti kasvanut potti tuo turvaa. Sijoituksiin hän ei silti haluaisi koskea edes hädän hetkellä, sillä hän ajattelee varoja tulevaisuuden mahdollistajana, vaihtoehtoina.

”Olen maalta kotoisin. Kun näen omia vanhempiani, meillä on sellainen kotikonnuilta tuttu tapa, että lähes ensimmäisenä käymme läpi, ketkä lähipiiristä ovat saaneet jonkun vakavan sairauden tai kuolleet”, Simonen kertoo.

”Siksi vaikka pidän paljon työstäni ja haluan tehdä sitä pitkään, haluan samalla luoda mahdollisuuden sille, että halutessani voin myös jäädä pois.”

(Artikkeli jatkuu)

 

Pysyvän työkyvyttömyyden turva, henkivakuutus, palkkiorahasto, eläkevakuutus, perintösuunnittelu… Simoset ovat sijoittamisen lisäksi varautuneet erilaisilla itse ottamillaan sekä työsuhteen kautta saaduilla vakuutuksilla ja muilla turvilla. Simosten varautuminen koostuu monista toisiaan täydentävistä palasista.

Yhdellä kertaa ei Simosten kattava varautumisen malli ole tullut kuntoon, harvoinpa se on mahdollistakaan. Elämä muuttuu ja omaa kokonaistilannetta kannattaakin Simosen mukaan tarkastella tasaisin aikavälein ja varsinkin aina isompien muutosten tapahtuessa.

”Ennen kuin ensimmäinen poikani syntyi, ei ollut samalla tavalla tarvetta miettiä, miten vaikka oma kuolema vaikuttaisi johonkuhun muuhun. Asuntolaina oli pienempi, olimme vaimoni kanssa molemmat hyvissä töissä, eikä sinänsä ollut huollettavia. Kun lapsi syntyi, itselleni oli todella tärkeä varmistaa, että jos vaikka itse kuolisin, muun perheen ei tarvitsisi vaihtaa kotia pienempään ja arki olisi muutenkin jouhevaa”, Simonen antaa esimerkiksi.

Simoset laskivat lainat ja muut menot sekä miettivät, miten perhe uudessa tilanteessa pärjäisi, jos jompikumpi heistä kuolisi tai sairastuisi. Mitä eri vakuutukset korvaisivat, olivatko edunsaajat merkattu eri sopimuksiin järkevällä tavalla, missä kohtaa oli puutteita ja mitä eroa perheen taloudelliselle tilanteelle olisi, jos sairastuminen tai kuolema sattuisi omalle kohdalle ja entä jos puolison kohdalle. Simoset hyödynsivät esimerkiksi henkivakuutusta sillä ajatuksella, että kuoleman sattuessa perintöverot tulisivat hoidettua ja arkeen tulisi varsinkin alussa helpotusta.

”Itse haluan elämässä ylipäätään, että tilanne on itsellä hallussa. Eli jos jotain sattuisi, taloudelliset asiat olisivat kunnossa ja voisi itse sitten keskittyä niihin tärkeimpiin asioihin, kuten toipumiseen, suremiseen tai muuhun vastaavaan.”

Joka viides työikäinen sairastuu vakavasti aktiivisessa elämänvaiheessa* eikä kuolemaa pääse karkuun kukaan. Simonen muistuttaa silti, että yhä useampi selviää vaikeistakin sairauksista ja myös kuoleman kohdatessa perheen elämä jatkuu.


 

Simosen vinkit oman tilanteen haltuun ottamiseen

  • Lähtötilanne: huomioi lainat ja muut menot, tulot, sijoitukset ja säästöt, vakuutukset ja muut turvat. Mieti miten itse tai perhe pärjää, jos joku perheestä sairastuu vakavasti tai kuolee. Millaista elämän toivoisi tuolloin olevan: onko tärkeintä esimerkiksi, ettei kotia joudu myymään tai haluaisiko sairastuessa ottaa vaikka enemmän omaa aikaa. Huomioi myös mahdolliset varallisuuserot puolisoiden välillä.
  • Tarkasta tilanne säännöllisesti: Oma varallisuus, työtilanne, lainat ja perheen muu tilanne muuttuvat elämän mukana. Välillä turvan tarve voi kasvaa, joskus taas esimerkiksi sijoitusvarallisuus kasvaa niin, että vakuutusten osuutta voi pienentää. Perheen kokonaistilanne kannattaakin tarkastaa vähintään viiden vuoden välein sekä aina, kun elämässä tulee vastaan isompia muutoksia.
  • Edunsaajat kuntoon: Riskihenkivakuutuksen lisäksi edunsaajan voi määrittää myös esimerkiksi sijoitusvakuutuksiin ja eläkevakuutuksiin, mikäli niihin sisältyy henkivakuutusturva. Varmista, että olet nimennyt edunsaajat ja että edunsaajat ovat myös ajantasaiset. Jos esimerkiksi lapset ovat vielä pieniä, perheen pärjäämisen kannalta puoliso voi olla parempi edunsaaja. Jo aikuisten lasten kanssa tilanne voi taas olla eri. Myös esimerkiksi avioerotilanteessa edunsaajaa voi haluta vaihtaa.
  • Nosta kissa pöydälle: Puhumalla ikävistä asioista etukäteen välttyy yllätyksiltä. Esimerkiksi omien vanhempien kanssa kuolema kannattaa ottaa sopivalla tavalla puheeksi. Näin mahdollisiin suurin perintöveroihin voi varautua jo ennakkoon ja samalla selviää vanhempien toiveet, jos niistä ei ole aiemmin vielä puhuttu.

 

 

Juttu on julkaistun alunperin Mandatum Magazinessa 20.6.2023