Kenen kanssa sijoitat? Kanssasijoittaminen avaa asiakkaille portit suursijoittajien maailmaan

Nykyään maailma on sijoittajalle avoinna. Sijoituskohteita löytyy valtava määrä ympäri maailman vaikka muutamalla klikkauksella puhelimen näytöllä. Silti yksityis- ja institutionaalisten sijoittajien sijoitusmahdollisuuksissa on vissi ero. Kanssasijoittamisella pienempikin sijoittaja pääsee suursijoittajan etujen maailmaan.

Tulostimesta loppuu paperi juuri, kun olisi pitänyt tulostaa vahvistus matkaa varten. Harvoin nykyään tarvitsee enää tulostaa, joten tekisi mieli ostaa pienin mahdollinen paketti paperia. Mutta isommassa paketissa paperin hinta olisi huomattavasti halvempi. Jos ostaisi pari pakettia lisää, saisi paperin vielä samana päivänä suoraan kotiin toimitettuna.

Ostamalla enemmän kerralla saa yleensä etua hinnassa, isommilla ostomäärillä usein myös erilaisissa ehdoissa. Mutta osti yksityishenkilö itselleen sitten vaikka kodin täyteen tulostuspaperia, on monituhathenkisen yhtiön vuoden tarpeet kerralla ostaman tulostuspaperin hinta ihan eri maailmasta. Puhutaan siis skaalaedusta.

Hieman yksinkertaistettuna sama logiikka pätee myös sijoittamiseen. Isommat institutionaaliset sijoittajat voivat sijoittaa kerralla huomattavasti isompia summia, mikä pienentää tuottoa syöviä kustannuksia. Eli toisin sanoen kustannus per sijoitettu euro pienenee.

Mandatumin kanssasijoittamisen mallilla asiakkaat sijoittavat yhdessä Mandatumin kanssa ja näin myös yksityisasiakkaat pääsevät nauttimaan ison institutionaalisen sijoittajan skaalaedusta. Mutta ehkä jopa tärkeämpää on se, miten ja millaisiin kohteisiin sijoittamisen kanssasijoittaminen mahdollistaa.

Kun raha ei riitä

Nykyään maailman pörsseihin pääsee käsiksi parilla klikkauksella puhelimen näytöllä. Sijoitusmahdollisuudet tuntuvat rajattomilta. Silti yksityissijoittajien ja institutionaalisten sijoittajien sijoitusvalikoimassa on iso ero, varsinkin, kun puhutaan vaihtoehtoisista sijoituskohteista.

”Moni kiinnostava sijoituskohde on rakennettu institutionaalisten sijoittajien ehdoilla. Esimerkiksi kertasijoitusten minimimäärät ja sijoittajan luokittelu ammattimaiseksi toimijaksi ovat tyypillisiä tiukkoja rakenteellisia rajoitteita. Tällaisia sijoituskohteita ovat esimerkiksi private debt- tai alternatiivirahastot. Näissä kohteissa järkevät minimisijoitussummat voivat olla miljoonissa euroissa ja ne ovat siis käytännössä vain isompien institutionaalisten sijoittajien saatavilla. Kanssasijoittamismallillamme asiakkaamme pääsevät hyötymään myös tällaisista sijoituskohteista”, Rami Hakola Mandatum Asset Managementin Head of Distribution kertoo.

Aina kuitenkaan pelkkä iso sijoitusvarallisuuskaan ei yksin riitä.

Lainaa yksityisiltä markkinoilta hakeva yritys luottaa mieluummin tunnettuun ja hyvämaineiseen tahoon. Nuori, kovaa vauhtia kasvava kasvuyritys haluaa vain sellaisia sijoittajia, jotka tuovat pääoman lisäksi pöytään jotain muutakin. Listautumassa ollut yritys herättää niin suurta kiinnostusta, että myöhemmin asiasta kuulevat jäävät nuolemaan näppejään.

Tällaisiin kohteisiin päästäkseen tarvitaan osaamista, kontakteja ja hyvää mainetta. Väliä on siis myös sillä, kenen kanssa sijoittaa.

”Sampo-konserni on yksi pohjoismaiden arvostetuimmista institutionaalisista sijoittajista. Meidät tunnetaan vastuullisena ja pitkäjänteisenä sijoittajana, joka pystyy tekemään tarvittaessa nopeitakin päätöksiä. Olemme haluttu kumppani”, Hakola kertoo.

Hakolan mukaan moni pääomaa tarvitseva yritys lähestyykin Mandatumia. Näin Mandatum pääsee puheille esimerkiksi kiinnostavan listautuvan yrityksen kanssa jo varhaisessa vaiheessa. Usein myös esimerkiksi velkapääomaa tarvitsevat tahot haluavat kuulla Mandatumin mielipiteen jo tuotteen suunnitteluvaiheessa, mikä tuottaa Mandatumille sijoittajana yleensä edullisempia ehtoja sijoituskohteessa.

Kanssasijoitusmallilla Mandatumin asiakkaat hyötyvätkin ison sijoittajan ostovoiman lisäksi koko Sampo-konsernin kontakteista, maineesta sekä osaamisesta eri sijoituskohteissa, ja pääsevät vain rajatulle joukolle avoimiin kohteisiin.

Miten Mandatum sitten sijoittaa omia ja asiakkaidensa varoja?

Pitkäjänteisyys mahdollistaa omien polkujen kulkemisen

Mandatumin ydinosaamisalueeseen kuuluvat yrityslainasijoitukset, vaihtoehtoiset sijoitukset ja aktiiviseen valintaan perustuvat osakesijoitukset. Näihin alueisiin Sampo-konserni on sijoittanut yli kolmenkymmenen vuoden ajan vahvalla tuottohistorialla yli markkinasyklien.

Sijoittajana Mandatum on rohkeasti oman tiensä kulkija.

”Yksin väärässä olemisen pelko ajaa ihmiset tekemään kaikenlaista tyhmää. Ostamaan ja myymään kun ei pitäisi. Me taas kuljemme omaa tietämme. Toimimme lonkkaheittojen sijaan perinpohjaisen analyysin kautta ja teemme vain sellaista, mitä oikeasti ymmärrämme. Pikavoittojen sijaan tähtäimemme on pitkällä tulevaisuudessa, ja osin sen takia pystymme myös reagoimaan nopeasti mahdollisuuksiin”, Ville Talasmäki, Mandatum Asset Managementin sijoitusjohtaja sanoo.

Esimerkiksi Talasmäki nostaa viime kesän, jolloin eri omaisuusluokkia pidettiin yleisesti kalliina. Tällöin Mandatum myi, mutta ei uudelleensijoittanut kaikkia voittoja, vaikka varojen pitäminen käteisenä maksaa. Ilman valmista käteistä ei nimittäin pysty tarttumaan nopeasti eteen tuleviin ja yhtä nopeasti katoaviin mahdollisuuksiin. Esimerkissä paistaa Mandatumin sijoitustoiminnan ydin: pitkäjänteisyys ja mahdollisuuksiin tarttuminen.

Mandatum Asset Management

Mandatum Asset Management (MAM) perustettiin vuonna 2021, kun Sampo-konsernin ja Mandatum Lifen sijoitustoiminnot yhdistettiin omaksi liiketoiminnokseen. MAM hallinnoi yhteensä 29 miljardin euron sijoitusvarallisuutta, joista 18 miljardia on Sampo-konsernin ja 11 miljardia asiakkaiden varoja (2021).

Mandatumin ja koko Sampo-konsernin DNA:ssa on vakuuttaminen. Vakuutusten voimassaolon aikajänne on usein 10–15 vuotta, mikä on pakottanut katsomaan asioita pitkäjänteisesti. Näkökulma sijoittamiseen on myös eri, kun vakuutusyhtiön velvollisuudet on täytettävä tilanteessa kuin tilanteessa, ja siten pitkän aikavälin tarkkaan harkittu riskin ja tuoton arviointi ovat välttämättömyys.

”Lyhyen sprintin sijaan sijoittamistapaamme kuvaa paremmin maraton. Olemme aidosti pitkäjänteinen sijoittaja ja ajattelemme asioita vuosien, ellei vuosikymmenien tähtäimellä. Myös sijoituskohteissa haemme pitkän aikavälin voittajia. Riskejä otetaan ja mahdollisuuksiin tartutaan, mutta harkitusti. Vakuutusyhtiönä toimintakykymme on säilytettävä, tapahtui, mitä tapahtui”, Hakola kuvaa.

Maailman muuttuessa harppauksin pitkäjänteisyys tuo asiakkaille mielenrauhaa. Samassa veneessä ollessa ei myöskään tarvitse huolehtia eriävistä intresseistä.

”Kanssasijoittaminen realisoituu sijoituskohdetasolle. Sijoituksia tehdessä ei ole merkitystä, mitä kautta varat ovat tulleet; mitkä ovat Sampo-konsernin, mitkä taas tulleet Mandatumin yksityisvarainhoidon asiakkailta, digitaalisesta varainhoidosta tai vaikka eläkeasiakkaan eläkekorin kautta. Hoidamme asiakkaidemme varoja kuin omiamme. Siinä mielessä asiakkaidemme eri sopimukset ovat vain erilaisia tapoja tuoda varat sijoitettavaksi ja tietysti luoda asiakkaille ja heidän riskitasoonsa sopivin yhdistelmä parhaita sijoituskohteitamme”, Talasmäki selventää.

Kanssasijoittaminen kulminoituu varainhoidon mandaattiratkaisuissa sekä allokaatiokoreissa, joita esimerkiksi digitaalisen varainhoidon eri sijoituskohdevaihtoehdot ovat.

Kanssasijoittaminen
  • Kanssasijoittamismallin kautta asiakkaat hyötyvät Mandatumin lukuisten asiantuntijoiden osaamisesta, heidän kontakteistaan, suuren sijoittajan mittakaavaeduista ja ammattilaisten yhdessä muodostamasta markkinanäkemyksestä.

  • Mandatumin osaaminen ja laaja verkosto avaavat mahdollisuuksia päästä kohteisiin, jotka eivät ole näkyvillä valtaosalle. Kanssasijoitusmallissa asiakkaat pääsevät sijoittamaan kohteisiin, joihin Mandatum itsekin sijoittaa.

  • Kanssasijoittaminen näkyy konkreettisesti sekä suorina sijoituskohteina että osana Mandatumin asiakasmandaatteja, allokaatio- ja eläketuotteita.