Fearless Finns: Vuosi vaihtuu
Suomen alppimaajoukkueen blogia päivittää tällä kertaa Samu Torsti. Samu tekee katsauksen menneeseen ja suuntaa ajatuksia jo helmikuussa odottaviin olympialaisiin.
Joulu on vietetty, ja on aika suunnata katseet pieneksi hetkeksi menneisiin kuukausiin. Tämän jälkeen otetaan vastaan uusi vuosi ja siirretään katse kirkkaasti kohti tulevaa.
Söldenissä laskettiin kauden avauskilpailut lokakuun loppupuolella. Syksyllä sattuneen loukkaantumisen johdosta tämä kisa oli minulla kalenterissa, ja sen myös laskin. Loukkaantumisen satuttua totesin, että kaiken täytyy mennä täysin nappiin eikä varaa ole yhdellekään harha-askeleelle, jotta Söldenistä voitaisiin odottaa tulosta.
Kaikki meni suunnitelmien mukaan hyvinkin pitkälle, kunnes pari päivää ennen kilpailuja minulta katkesivat kisasukset, ja näin piti kisaan lähteä täysin uusilla työkaluilla. Tämä ei tietysti täysin optimaalinen tilanne ole.
Joulukuussa oikeastaan alkoi varsinainen kilpailukausi. Ennen maailmancupin jatkumista kävin laskemassa kaksi Eurooppa Cup -kisaa Sveitsin Zinalissa. Molemmat kisat saivat minulta puhtaat paperit: Ei mitään huippumenestystä, mutta hyvät kisat siellä laskin.
Zinalin jälkeen alettiin suuntaamaan tähtäimiä kohti Val d´Isèren maailmancupia. Kisa laskettiin ehkä kaikista haastavimmissa olosuhteissa, mitä minä olen urallani kohdannut. Näkyvyys oli täysin nolla, rinne oli huonossa kunnossa ja rinne itsessään hyvin haastava - ehkä kiertueen haastavin. Silti myös tämä kisa sai minulta puhtaat paperit: Vaikka se tulos jäi odottamaan, niin laskeminen oli pääosin hyvää.
Ennen joulua kilpailin vielä kahdessa Eurooppa Cupin kilpailuissa. Näistä kisoista sain myös sitä kovasti kaivattua tulosta kotiin viemisiksi. Molemmista kisoista joululahjaksi tuli kakkossijat. Vauhti oli molempina päivinä hyvää, samoin laskeminen. Täysin huippuonnistumista ei kuitenkaan nähty, ja parannettavaa jäi tulevalle vuodelle. Mutta se perusvauhti ja -tekeminen lämmitti mieltä rutkasti.
Kun katseet siirretään menneisyydestä tulevaisuuteen, niin meitä odottavat mielenkiintoiset ajat. Helmikuussa odottaa kauden päätapahtuma ja ainakin omasta mielestä hienoin yksittäinen tapahtuma yksilöurheilijan uran aikana: neljän vuoden välein kilpailtavat talviolympialaiset. Ennen olympialaisia täytyy kuitenkin vielä todistaa kilpailukykyisyys, ja siihen saadaan hyvä mahdollisuus Sveitsin Adelbodenissa tammikuun alussa.
Mielenkiintoiset ajat siis edessä. Pidetään suksi kantillaan.