Kymmenen loistavaa uutista Suomesta
Suomalaisten elämä on monin verroin parempaa kuin ennen. Emme vain useinkaan huomaa sitä. Siksi listaankin kymmenen loistavaa uutista Suomesta, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtaja Emilia Kullas.
Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee, mutta nyt ei muistella menneitä pahalla, vaan tutkitaan niitä tarkkuudella. Suomalaisten elämä on nimittäin monin verroin parempaa kuin ennen. Emme vain useinkaan huomaa sitä. Siksi listaankin kymmenen loistavaa uutista Suomesta.
Aloitetaan koronasta. Suomi on pärjännyt pandemian kanssa erittäin hyvin kansainvälisesti katsottuna. Se ei ole vain sattumaa. Meillä on kohtuullisen harvaan asuttu maa, jonka terveydenhuoltojärjestelmä toimii hyvin. Teknologia on hallussa, ja etätyöt onnistuvat monilta. Valtaosa ymmärtää viranomaisten ohjeita ja myös haluaa noudattaa niitä.
Pandemiasta huolimatta me elämme pidempään, terveempinä ja vauraampina kuin ennen. Eliniänodote on noussut kymmenen vuotta 1970-lukuun verrattuna.
Viina ei tapa suomalaisia kuten aiemmin. Me emme tapa itseämme tai muita kuin ennen. Henkirikoksia tehdään Suomessa selvästi vähemmän kuin 1980-luvulla. Suomi oli pitkään itsemurhatilastojen kärjessä Euroopassa, mutta 1990-luvun laman jälkeen miesten tekemien itsemurhien määrä on puolittunut.
Ajamme paremmilla ja vähemmän saastuttavilla autoilla. Turvavöiden käyttö on itsestäänselvyys. Nopeusrajoitukset ovat laskeneet, ja valtaosa jopa ajaa niitä noudattaen. Vielä 1970-luvulla moottori- ja maanteillä loukkaantui vakavasti noin 16 000 ihmistä vuodessa, viime vuosina enää alle 500 ihmistä.
Yhä harvempi meistä sytyttää säännöllisesti tupakan. Tämäkin näkyy terveystilastoissa. Suomalaiset kuolevat yhä harvemmin sydän- ja verisuonisairauksiin.
Toisin kuin moni luulee, hyvinvointivaltiota ei ole ajettu alas, eikä se ole murenemassa käsiin. Suomessa tuloja tasataan verotuksella maailman mittapuussa erittäin voimakkaasti. Hyvinvointivaltio tarkoittaa konkreettisesti tulonsiirtoja rikkaammilta köyhemmille. Edelleen suomalainen yhteiskunta käyttää runsaasti varoja sosiaalisten ongelmien hoitoon, eikä varojen määrä ole vähentynyt, päinvastoin.
Keskiluokka ei ole pieni eikä kurja, vaan suuri ja hyvinvoiva. Toisin kuin suomalaiset luulevat, rikkaita ja köyhiä on Suomessa selvästi oletettua vähemmän. Heidän väliinsä jää paksu siivu keskiluokkaista Suomea, jossa on edelleen täysin mahdollista nousta kaupan kassalta pääministeriksi tai pankkiiriksi.
Olemme viime vuosikymmeninä vaurastuneet, mutta tuloerot ovat edelleen yhdet maailman pienimmistä. Asenteet työtä kohtaan muuttuvat hitaasti. Nuoriso ei suinkaan ole pilalla, päinvastoin: suomalaiset suhtautuvat edelleen työhön periluterilaisesti, sekä nuoret että vanhat.
Emme ole kovin iloisia veronmaksajia. Maksamme ne tunnollisesti, mutta pidämme erityisesti vain niistä veroista, jotka lankeavat muiden maksettaviksi. Ilmastonmuutoksen torjumisen eteen olemme valmiita muuttamaan kulutustamme, mutta vain, jos voimme olla varmoja, että naapurikin tekee niin.
Paras uutinen on ehkä heikoimmin ymmärretty. Talouskasvu ei tarkoita automaattisesti ympäristön tuhoa. Suomen kansantalous kasvaa, mutta hiilidioksidipäästöt suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat puolittuneet 1990-luvun tasosta.
Näiden faktojen valossa ei ole niin vaikea ymmärtää, miksi pohjoisessa kolkassa asuu maailman onnellisin kansa.