Suomen Pankin Olli Rehn: onko edessä loputtomat kriisiviikot vai sittenkin kasvun tie?
Juuri nyt eletään hyvin poikkeuksellista aikaa, katsoo maailmaa sitten sijoittajan, yrityksen tai keskuspankin näkökulmasta. Maailmaa kurittaa koronaepidemia, jonka vuoksi sekä kansantalouksien että yritysten tulevaisuus on sumuinen. Samaan aikaan monet talouden lainalaisuudet eivät päde entiseen malliin. Inflaatio on jatkunut matalana jo pitkään ja reaalikorot ovat madelleet samalla tasaisella urallaan vuosikausia.
Mandatum Lifen Tulevaisuus-seminaarissa 25.11.2020 puhuneen Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan ajankohtaisessa kehityksessä on vallitsevan koronatilanteen lisäksi muitakin epävarmuuden aiheita; Yhdysvaltain vaalien jälkeinen aika, geopolitiikan paluu, sääntöperusteisen järjestelmän horjuminen sekä kauppa- ja teknologiajännitteet Yhdysvaltain ja Kiinan välillä.
Suomen talouden kehitystä tuntuu määrittelevän voimat, joihin yksilön ja päätöksentekijöiden vaikutusmahdollisuudet voivat vaikuttaa vähäisiltä. Onko mitään tehtävissä? On, paljonkin. Finanssi- ja rahapolitiikan avulla tuetaan kotitalouksia ja yrityksiä näiden vaikeiden aikojen yli. Suomen talouden suuntaan voi myös vaikuttaa ihan jokainen noudattamalla pandemian hallintaan annettuja ohjeita.
Parasta työllisyys- ja talouslääkettä onkin maskien käyttö, hyvä käsihygienia ja etäisyyden pitäminen.
”Nyt tarvitaan yhteistyötä, vastuunkantoa ja turnauskestävyyttä. Mitä paremmin noudatamme pelisääntöjä, sitä paremmin pystymme koronan pysäyttämään. Koronaepidemian hillitseminen on aivan keskeistä paitsi suomalaisten terveyden, myös meidän taloutemme kannalta”, Rehn kertoo.
Järeillä keinoilla on estetty massatyöttömyys ja jopa uusi finanssikriisin uhka
Ihmisiä on lomautettu ja monet yritykset taistelevat olemassaolostaan. Rehnin mukaan koronapandemian jättämät arvet voisivat kuitenkin olla jopa nykyistä syvemmät. Talouspolitiikan tehtävänä on ollut konkurssiaallon ja massatyöttömyyden estäminen. Eri politiikan alueiden koordinaatio on puolestaan toiminut paremmin kuin yli kymmenen vuotta sitten finanssikriisin aikaan.
Tällä kerralla talous- ja finanssipolitiikan päättäjien sekä pankkivalvojien reagointi kriisiin on ollut selvästi nopeampaa. Euroalueelle luotiin kymmenen vuotta sitten vahva välineistö kriisin hoitoon ja luottamuksen ylläpitämiseen.
Toki koronakriisin hoito on vaatinut myös uusia välineitä, joista merkittävin on ensi vuonna käynnistyvä Euroopan Unionin elpymisrahasto.
”Tähän kriisiin on vastattu nopeasti ja laajalla rintamalla. Finanssi- ja rahapolitiikka ovat tukeneet toisiaan. Ne ovat ylläpitäneet ostovoimaa ja kotitalouksien sekä yritysten rahoitusten saatavuutta. Ne ovat auttaneet meitä pahimman vaiheen ylitse”, Rehn sanoo.
Hänen mukaansa koronakriisi aiheutti alkukeväällä jopa uuden finanssikriisin vaaran, jonka keskuspankit onnistuivat torjumaan jämerillä toimillaan.
Mihin suuntaan korot lähtevät?
Mandatum Lifen seminaarissa moni oli kiinnostunut kuulemaan, miten massiivinen elvytys ja kevyen rahapolitiikan kausi kääntää korot ylöspäin. Nähdäänkö lähitulevaisuudessa niiden reipas nousu?
”Hintavakautta tukeva ja taloutta elvyttävä rahapolitiikka on nyt tärkeää, mutta se ei varmasti jatku ikuisesti. Tämä on syytä pitää mielessä, kun arvioidaan julkisen talouden velkaantumista ja Suomen varainhoidon kustannuksia keskipitkällä aikavälillä”, Rehn sanoo.
Hän ei kuitenkaan odota nopeaa käännettä korkotasossa lähitulevaisuudessa.
”Ohjauskoron nousu ei ole vielä nurkan takana, eikä taida vielä häämöttää lähivuosien horisontissa. Kun koronakriisin vaikutus vähenee ja nälkä investointeihin kasvaa, voidaan odottaa myös asteittaista muutosta talouskasvussa, ja jossain vaiheessa myös korkotasossa.”
Yhdysvaltain keskuspankki julkaisi syksyllä uuden strategiatyönsä, jonka myötä se julkaisi uudet periaatteet ja määritteli samalla inflaatiotavoitteensa uudelleen. Uuden strategiassa painotetaan täystyöllisyyttä. Lisäksi inflaatio voi kiihtyä tilapäisesti yli kahteen prosenttiin, jos se on ollut pitkään alle kahden prosentin tavoitteen. Käytännössä hetkittäinen inflaatiotavoitteen ylitys ei välttämättä johda rahapolitiikan kiristämiseen.
Myös Euroopan keskuspankki tekee parhaillaan omaa rahapolitiikan strategiansa uudelleenarviointia. ”Mielestäni EKP:n kannattaisi liikkua inflaatiotavoitteen määrittelyssä samaan suuntaan kuin Yhdysvaltain keskuspankin”, Rehn sanoo.