Hyvä omistaja uskaltaa kysellä vaikeita

Vaurautta ei synny – ei yksilöille, yhtiöille eikä yhteiskunnalle – ilman hyviä omistajia. Näin ajattelee Ensto Investin toimitusjohtaja Tero Luoma.

Hän on Suomesta huolissaan. Täysi-ikäiseksi ehtinyt matalasuhdanne on hänestä osaltaan omistajien syytä. Niiltä on puuttunut osaamista, rohkeutta ja visioita.

Luoma on perehtynyt omistamiseen käytännössä, väitöskirjaa tekemällä ja aiheesta kirjoittamalla jo yli kymmenen vuoden ajan. Hänen teoksensa Osaava omistaja – Hyvän omistamisen käsikirja ilmestyi kahdeksan vuotta sitten.

Sen jälkeen Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun on saatu hänen aloitteestaan omistamisen professuuri, mutta edelleen liian harva ymmärtää Luoman mielestä omistamisesta tarpeeksi.

”Omistajan täytyy uskaltaa uusiutua ja investoida – eli tehdä omistajan työ. Pelkkä osinkojen odottaminen ei riitä”, Luoma lataa.

Omistajan täytyy upottaa kädet saveen

Millainen omistaja sitten oikeasti on hyvä? Sellainen, joka siivittää yritykset kasvuun, osaa uudistua ja tuo omistukselleen lisäarvoa?

Ensinnäkin: hän on omistamassaan yhtiössä kädet savessa.

”Kun tulee vaikeat ajat, omistaja tekee vielä enemmän työtään. Siten hän eroaa sijoittajasta, joka pystyy siinä kohtaa poistumaan paikalta”, Tero Luoma kuvaa.

Hän määrittelee omistajan huolenpitäjäksi. Tämä pitää yhtäältä huolta siitä, että yrityksessä on oikeat ihmiset oikeilla hallitus- ja johtopaikoilla. Toisaalta omistaja huolehtii siitä, että yritys toimii omalla tasollaan.

”Se tarkoittaa, että taso on sopiva pääomituksen suhteen, kasvun suhteen ja riskienhallinnan suhteen”, Luoma selittää.

”Omistajuus ei saa olla vankila. On oltava mekanismit päästä siitä myös ulos.”

Hyvä huolenpito on mahdollista vain, kun omistaja tuntee omistamansa yhtiön ja haistelee jatkuvasti toimialan ja markkinan suuntaa. Lisäksi omistaja uskaltaa kysellä itseltään ja tarvittaessa koko omistajaporukalta tiukkoja kysymyksiä tasaisin väliajoin: Miksi juuri me olemme hyvä omistaja tälle yhtiölle? Mikä on se lisäarvo, jota omistajina voimme tuoda? Olisiko jokin muu taho, joka voisi paremmin auttaa yhtiötä seuraavissa strategisissa etapeissa? Luoman mielestä tämä on vastuullista.

”Eri vaiheissa yritys tarvitsee erilaista omistajuutta. Parasta ennen -päivämääränsä ylittänyttä omistajuutta on Suomessa liian paljon”, Luoma sanoo.

Hänestä omistajien kannattaisi paljon nykyistä enemmän käyttää ulkopuolista sparraajaa, joka tarvittaessa voisi ”sanoa suorat sanat”. Esimerkiksi perheyhtiössä täytyisi sukupolvenvaihdostilanteessa arvioida avoimesti, onko seuraavalla sukupolvella edellytykset hyvään omistajuuteen. Kiinnostaako se heitä oikeasti?

”Omistajuus ei saa olla vankila. On oltava mekanismit päästä siitä myös ulos”, Luoma muistuttaa.

Maine on iso menestystekijä

Tero Luoman loppusuoralla olevan väitöskirjan löydöksiin kuuluu se, että omistajan maine on yhtiöille iso menestystekijä. Se vaikuttaa kolmella tavalla.

”Hyvämaineisella omistajalla on pääomamarkkinoilla parempi pääsy pääomaan. Se tuo vakautta, jonka seurauksena yhtiöt ovat paremmin pääomitettuja ja niillä on paremmat resurssit käytössä”, Luoma avaa.

Toiseksi hyvämaineinen omistaja pystyy houkuttelemaan parhaat ihmiset mukaan hallitukseen ja organisaatioon laajemminkin. Kolmanneksi omistajan maineella on merkitystä myös asiakkaille ja sidosryhmille.

 "Hyvämaineisella omistajalla on pääomamarkkinoilla parempi pääsy pääomaan.”  

Maine on Luoman mielestä ytimeltään luottamusta. Sitä luodaan eritoten avoimuudella ja läpinäkyvyydellä.

”Viestintä ja kommunikaatio ovat avainasioita.”

Luoma nostaa isompien omistajien kohdalla mainetekijäksi myös sen, miten ne kohtelevat vähemmistöomistajia ja piensijoittajia. Kyse on yksinkertaisesti käytöstavoista.

”Se näkyy, ajaako omistaja puhtaasti omaa etuaan vai ajatteleeko hän myös muita ja näkeekö vähemmistöjen arvon”, hän sanoo.

Eniten tapahtuu kokousten ulkopuolella

Tero Luoma on omalla urallaan omistajana oppinut, että paljon tapahtuu kokousten ulkopuolella. Jos hänen tärkein työvälineensä nuorempana olikin Excel, nyt se on puhelin.

”Omistajan työ on paljolti yhteydenpitoa hallituksen, johdon ja muiden omistajien kanssa”, hän hahmottaa.

Luvut nimittäin ovat lukuja, mutta päätösten takana ovat aina ihmiset. Heitä pitää Luoman mielestä kuunnella tarkalla korvalla.

”Verkoston avulla saa hiljaista tietoa, joka voi olla ratkaisevaa ja auttaa tekemään omaa analyysia tilanteista. Verkosto auttaa myös, kun yhtiöiden avaintehtäviin etsitään sopivia henkilöitä”, hän sanoo.

Luoman mielestä omistajan kannattaa myös hakeutua oman boksinsa ulkopuolelle. Hänen kohdallaan se tarkoittaa halua nähdä asioita laajemmin kuin vain talouden ja juridiikan kautta.

Viime vuosina hän on järjestänyt filosofi Esa Saarisen innoittamana omistajuusretriittejä, joissa hän tarkastelee kutsuvieraiden kanssa omistajuutta erityisesti filosofian linssin läpi. Lisäksi hän lukee yhden tietokirjan viikossa, yleensä jotakin muuta kuin taloutta.

”Näkökulmien vaihtaminen tuottaa uudenlaista ajattelua, jota omistaja tarvitsee”, Luoma uskoo.