Terveysmies

Neuvottelutilan pöydällä istuu harmaaraidallinen pehmokissa. Toisessa päässä pöytää istuu terveysteknologiakonserni Revenio Groupin Jouni Toijala sinivalkoisessa ruutupaidassa, mustissa farkuissa ja mustissa lenkkareissa. Hänellä on poikkeuksellisen hymyilevät silmät.

Toijalalla on laajempi työelämään liittyvä visio.

Toijala aloittaa kertomalla kissasta. Sellainen on Revenio Groupin jokaisessa toimipisteessä. Pehmolelu liittyy työkulttuuriin, jota Toijala haluaa johtamassaan yrityksessä edistää. Sen tehtävä on luoda turvallista tilaa, jossa jokainen uskaltaa sanoa mielipiteensä. Konsernin jokaisella 229 työntekijällä on velvollisuus nostaa kissa pöydälle, jos tuntuu, että mennään metsään.

”Viisaus ei asu vain ylimmässä johdossa”, Toijala kiteyttää.

Edelleen ”tekkisfriikki”

Kymmenvuotiaana Jouni Toijalalla oli selvä visio tulevaisuudesta. Hän alkaisi opettaa alppihiihtoa.

Se oli erikoista, sillä Toijala asui Uudessakaupungissa. Isompia mäkiä näki lähinnä televisiosta. Laskeminen kiehtoi kuitenkin niin paljon, että jokaista pientä nyppylää sahattiin talvisin pimeän tuloon asti.

Kavereidensa kanssa Toijala perusti Uudenkaupungin Urheilijoihin slalom-seuran ja pystytti seuran kanssa paikkakunnalle kunnollisen mäen hiihtohisseineen kaikkineen. Hän ohjasi siellä pienempiä laskijoita ja suoritti myös alppihiihdon ohjaajan tutkinnon.

Teininä 1980-luvulla mäenlaskun rinnalle tuli toinen harrastus, jota saattoi tehdä myös öisin: koodaaminen. Parikymppisenä Toijalalle tuli tunne, että ehkä elämässä voisi tehdä muutakin kuin laskea mäkeä. Teknillisen opiston tietoliikennetekniikan opinnot tuntuivat luontevalta vaihtoehdolta.

”Edelleen olen tekkisfriikki.”

Toijalan mielestä 1990-luku oli hyvää aikaa olla nuori tietoliikennetekniikan opiskelija ja valmistua insinööriksi. Alalla oli myönteisiä näkymiä ja turvallisuudentunnetta.

Ihan erilaista kuin nuorilla nyt, siis.

”Olen 56-vuotias. On takaisin-maksun aika.”

”Ei ollut tällaista geopoliittista epävarmuutta ja maailman nopeaa muutosta. Internetin tuleminen oli kasvu-urassa.”

Työuransa Toijala aloitti vuonna 1994 siellä, missä moni muukin kaltaisensa: Nokialla. Sen ja Meridea Financial Softwaren leivissä hän työskenteli myös Ranskassa ja Englannissa yhteensä yli kymmenen vuotta. 

”Tykkään ihmisistä ja uuden oppimisesta. Niitä oli maailmalla tarjolla. Töitä tehtiin paljon.”

Megatrendit siivittävät liiketoimintaa

Silmiensä terveyttä Jouni Toijala ei ollut miettinyt ennen kuin hän neljä vuotta sitten aloitti työt Reveniolla. Sitä ennen hän oli Innokas Medicalin toimitusjohtaja. Lääkinnällisten laitteiden parissa toimittiin sielläkin, mutta Revenio keskittyy nimenomaan silmänpohjan kuvantamislaitteiden ja silmänpaineen mittauslaitteiden sekä niihin liittyvien ohjelmistojen ja kokonaisratkaisujen kehittämiseen.

Nyt silmät mietityttävät myös siksi, että Toijalan iäkkäällä läheisellä todettiin vastikään glaukooma eli silmänpainetauti, jota sairastaa Suomessa yli 90 000 ihmistä. Revenion toimitusjohtajana Toijala on havahtunut siihen, miten valtavan yleisiä silmäsairaudet ovat. 

”Ne vaikuttavat tutkimusten mukaan merkittävästi elämänlaatuun ja myös pituuteen. Puolet esimerkiksi glaukoomaan sairastuneista ei kuitenkaan edes tiedä sairaudestaan.”

Megatrendejä käy kiittäminen siitä, että bisnes sujuu: väestö ikääntyy ja elintasosairaudet – kuten silmäsairauksien riskiä lisäävä diabetes – lisääntyvät. Samaan aikaan silmienhoidon ammattilaisia ei riitä hoitamaan hurjasti kasvavaa työmäärää. 

Toijalan neljän toimitusjohtajavuoden aikana Revenio on tuplannut liikevaihtonsa. Vuonna 2023 liikevaihto oli jo lähes sata miljoonaa euroa. Puolet yrityksen myynnistä tulee Yhdysvalloista. Kaikkiaan asiakkaita on yli sadassa maassa.

”Revenion valtteja ovat laitteiden helppokäyttöisyys ja asiakaslähtöisyys. Tekoäly on kehittynyt viime vuosina niin nopeasti, että se pystyy tekemään jo paljon terveydenhuollon ammattilaisten töitä”, Toijala sanoo.

Data, tekoäly ja terveydenhuolto

Silmänpohjan kuvantamislaite iCare DRSplus ja siihen yhdistetty, tekoälyä hyödyntävä iCare Illume -ratkaisu ovat tästä esimerkkejä. Kuvantamislaite seisoo neuvottelupöydän päässä, koska Toijala haluaa esitellä sen.

”Meillä oli 14-vuotias työelämäharjoittelija, joka pystyi seulomaan tällä kymmeniä potilaita päivässä.”

Saan kokeilla, miltä tuntuu potilaan rooli, kun diagnoosia tekevät silmienhoidon ammattilaisen sijasta laite ja tekoäly.

Katselen muutaman minuutin kirkkaita vihreitä pisteitä laitteen uumenissa. Pian ruudulle ilmestyy suuntaa antava raportti silmieni tilasta: glaukoomariskistä, diabeettisen retinopatian riskistä ja silmänpohjan rappeuman riskistä.

Yleensä tällaisia lukuja saadakseen pitää käydä vastaanotolla, kärsiä mustuaisen laajentamisesta ja odotella tuloksia, jotka ammattilaisen tietysti täytyy tahollaan analysoida. Nyt tieto tulee heti. Laite kertoo, jos huolta ei ole, tai ohjaa kääntymään lääkärin puoleen.

Toijalaa tämä innostaa.

”Tällaisten laitteiden avulla silmänhoidon ammattilaisilta vapautuu resursseja hoitaa niitä potilaita, jotka oikeasti tarvitsevat hoitoa. Siinä säästyy potilaan ja ammattilaisten aikaa.”

”Lähitulevaisuudessa kaikki laitteet ovat jo älykkäitä."

Joka aamu ensimmäisenä Toijala tarkistaa älykellostaan, miten on nukkunut. Sitten hän syö puuron raejuustolla ja pakastemarjoilla, lukee Financial Timesin ja urheilee, ellei älykello kerro kehon olevan liian väsynyt urheilulle.

Pari vuotta sitten älykello kertoi Toijalalle koronan iskeneen ennen mitään varsinaisia oireita. Sen näki kuulemma ensimmäisenä leposykkeestä, stressitasosta ja sykevälivaihtelusta. Pari tuntia myöhemmin kurkku kipeytyi.

Sellaisia ovat hyvinvoivan jokapojan älylaitteet nyt, vuonna 2024.

”Lähitulevaisuudessa kaikki laitteet ovat jo älykkäitä, ja lisäksi ne puhuvat paljon nykyistä paremmin toisilleen”, Toijala arvioi.

Hän uskoo, että ihminen hyötyy datan suuresta määrästä. Data voi olla avain todelliseen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.

”Toki maksaja tälle tarvitaan.”

Toijala kertoo itse olevansa valmis maksamaan niin sanotusta reaaliaikaisesta sielunvartijasta eli ihmisen kaikkinaista hyvinvointia jatkuvasti skannaavasta laitteesta. Se kertoisi paljon muutakin kuin älykello. Se mittaisi sydänkohtausriskiä ja tarkkailisi veriarvoja. Ehkä jo parinkymmenen vuoden päästä sellainen laite olisi mahdollinen.

”Testien jälkeen terveydenhuollosta voitaisiin soittaa, että tulepas ylihuomenna käymään, silloin näyttää olevan tulossa häikkää”, Toijala visioi ja muistuttaa, että terveydenhuollon sääntely pitää tietysti huomioida. Se on potilasturvallisuuden vuoksi poikkeuksellisen tarkkaa.

Tekemisestä energiaa

Jouni Toijala uskoo alansa merkityksellisyyteen, mutta hänellä on myös laajempi työelämään liittyvä visio, joka auttaa nousemaan sängystä joka päivä.

Siksi on palattava pehmokissaan. 

Kissa ilmentää sellaista työkulttuuria, jota Toijala haluaa Revenion tarjoavan nuoremmille sukupolville: turvallista ilmapiiriä, huolenpitoa henkilöstöstä, mahdollisuutta kysyä ja jakaa ajatuksia.

”Sitä kaikkea, mitä sain itse kokea 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa.” 

Silloin töitä tehtiin paljon, koska meininki oli hyvä. Siitä sai energiaa, ei toisinpäin. 

Toijala uskoo, että hänen uransa on voinut mennä näin juuri sen ansiosta.

”Olen 56-vuotias. On takaisinmaksun aika.”

Niin vuorella kuin yrityksessä on johdettavana ryhmä, jonka suunnan pitää olla selvä.

Toijala haluaisi, että Revenio olisi työpaikka, josta työntekijät voisivat lähteä tyytyväisinä kohtuullisen työpäivän jälkeen.

Hän itse unohtaa pörssiyhtiön johtamisen paineet tarinoimalla tyttären ja puolison kanssa ja liikkumalla. Suosikkilajeja aivojen nollaamiseen ovat boulderointi ja polkujuoksu.

”Ne ovat niin teknisiä lajeja, että samalla ei voi ajatella työasioita.”

Kiipeily on vienyt mennessään niin, että nollaluvulla Englannissa asuessaan hän teki jopa vuoristo-oppaan tutkinnon. Sittemmin ulkokiipeily on työaikataulujen takia jäänyt, mutta vuoristo-oppaan opeista on ollut yllättävän paljon hyötyä liike-elämässä.

Niin vuorella kuin yrityksessä on johdettavana ryhmä, jonka suunnan pitää olla selvä.

”Sen hetken ympäristö on analysoitava ja pohdittava, mitä tapahtuu matkalla. Reissussa täytyy katsoa, muuttuuko keli ja jos muuttuu, on oltava plan B”, Toijala kuvaa. 

Nyt ei kuitenkaan ole B-suunnitelman aika. Toijala tekee mielestään hyviä ja fiksuja hommia. Hänellä on hyvä draivi. 

Mutta kuka tietää: ehkä joskus vielä jossain odottaa uusi vuori.

Kolme megatrendiä, jotka kannattaa huomioida

Ikääntyminen

”Euroopassa syntyvyys laskee ja ihmiset vanhenevat. Tästä seuraa paljon elintasosairauksia. Terveydenhuollon pitää muuttua, jotta kaikki pystytään hoitamaan.”

Ilmastonmuutos

”Olen käynyt paljon Alpeilla kiipeilemässä ja nähnyt siellä, miten jäätiköt ovat 15 vuodessa hävinneet. Joillakin kiipeilyreiteillä ikirouta on sulanut ja vuoret käytännössä hajoavat käsiin.”

 Laitteiden älyllistyminen

”Jokainen laite on tulevaisuudessa huippuälykäs ja verkostoitunut toisiin laitteisiin. Tämä muuttaa kaikkia aloja.”