Viikkokatsaus 27.6.2022: Mitä osakemarkkinoilla oikein tapahtui juhannusviikolla?

Miltä markkinoilla yleisesti näyttää?

Juhannusviikko päättyi melkoiseen markkinaralliin, kun osakekurssit yhtäkkiä nousivat rajusti viikon viimeisinä päivinä oltuaan ensin pitkään laskupaineessa. Nousun taustalla oli pitkän aikavälin inflaatio-odotusten yllättävä lasku, jonka seurauksena erityisesti kasvuosakkeiden kurssit kokivat vahvaa nostetta Yhdysvalloissa. Kuluttajaluottamus on tällä hetkellä hyvin alhaisella tasolla ja näyttää siltä, että globaali talous olisi jäähtymässä merkittävästi.

Inflaatio-odotusten ja kysynnän lasku saattavat viitata siihen, että keskuspankkien rahapoliittiset toimet alkaisivat jo purra. Samaan aikaan markkinoilla on nähty yhä enemmän viitteitä taantumasta, mikä voi tarkoittaa, ettei keskuspankkien välttämättä tarvitse nostaa korkoja niin paljon kuin pelättiin.

EKP:n ja Fedin korko-ohjelmat ovat jo saaneet hieman laskettua kokonaiskysyntää. Miksi Japanin keskuspankki ei ole kiristänyt rahapolitiikkaansa?

Vaikka korkojen nostot ovat vähentäneet kokonaiskysyntää, niin EKP kuin Fedkään eivät ole lähteneet muuttamaan linjaamiaan korko-ohjelmia. Kiinan keskuspankki puolestaan jatkaa elvyttävällä linjalla, herättäen samalla kysymyksiä elvytyksen riittävyydestä.

Japanissa keskuspankilla on käynnissä aivan omanlaisensa rahapoliittinen kokeilu, johon kuuluu muun muassa korkokäyrän pitkän pään ankkurointi alle 0,25 prosenttiin. Sen seurauksena maan talouden ainoa ”paineventtiili” on jeni, jonka kurssi on heikentynyt merkittävästi suhteessa dollariin ja euroon. Heikentynyt valuutta on ruokkinut tuontivetoisen Japanin sisäisiä inflaatiopaineita ja kysymyksiä korkokäyräkontrollin kestävyydestä.

Inflaatio-odotukset ovat laskeneet. Onko inflaation kiihtyminen vihdoin taittumassa?

Markkinoilla arvuutellaan nyt, milloin inflaatio saavuttaa lakipisteensä. Vaikka inflaatio-odotukset ovat hieman laskeneet, viimeisimmät inflaatioluvut kielivät hintojen nousevan edelleen.

Joitakin vihjeitä inflaation kehityksestä on havaittavissa muun muassa raaka-aineiden hinnoissa, jotka ovat vahvasti sidoksissa talouskasvunäkymiin. Kesäkuun aikana teollisuusmetallien ja öljyn hinnat ovat laskeneet: nyt seurataan, oliko lasku vain kuukausitasolla vai jatkuuko se pidemmällä aikavälillä.

Mitä osakemarkkinoilla on tapahtunut?

Maailman markkinat ovat eurosijoittajan silmin tuottojen osalta lähes samassa nipussa, mutta kehittyvät markkinat ovat hieman pienemmällä miinuksella kuin muut. Ukrainan kriisi on painanut etenkin eurooppalaisten yhtiöiden kursseja. Korkeat korot ovat puolestaan kurittanut kasvuyhtiöitä, joiden tuotto-odotukset ovat tosin kääntyneet viime viikkoina nousuun korkojen nousun hellitettyä.

Suomen osakemarkkinat ovat pärjänneet viime kuukausien aikana hyvin suhteessa muuhun maailmaan. Hyvän suoriutumisen taustalla on kuitenkin jo vuoden alussa tapahtunut suurempi lasku, jossa Suomi koki reunamarkkinana merkittävän pudotuksen.

Entä korko- ja vaihtoehtoisilla markkinoilla?

Korkomarkkinoilla on ollut raju vuosi ja kaikkein pisimmän duraation ja matalan riskin indeksit ovat kokeneet suurimpia kolhuja. Laaja euroalueen valtionlainaindeksi on yli kymmenen prosenttia miinuksella vuoden ensimmäisen puoliskon jälkeen. Yhdysvalloissa kymmenen vuoden valtionlainan puolivuotistappio on korkein vuoden 1788 jälkeen.

Historiallisessa mittakaavassa euroalueen tai Yhdysvaltojen investment grade -yrityslainojen tuottotasot eivät ole olleet näin korkealla kymmeneen vuoteen. Myös likvideillä korkomarkkinoilla ollaan siirtymässä TINAsta (There Is No Alternative, ei vaihtoehtoja osakkeille) TARAan (There Are Reasonable Alternatives, on joitakin vaihtoehtoja osakkeille).

Yrityslainojen riskipreemiot ovat nyt kohtuullisen korkeita, joskin korona-ajan leveimpiin lukemiin on vielä matkaa.

Viikon markkinaindikaattorit