Viikkokatsaus 13.6.2022: Miksi markkinat kääntyivät loppuviikosta taas laskusuuntaan?

Miksi markkinat kääntyivät loppuviikosta taas laskusuuntaan? Mitä EKP:n viime viikon korkokokouksesta saatiin? Millaisia inflaatiolukuja Yhdysvalloista tuli ja miksi markkinat reagoivat niihin negatiivisesti? Mitä tällä viikolla kannattaa seurata?

Miltä markkinoilla yleisesti näyttää?

Korkojen nousu jatkunut ja yrityslainojen riskilisät ovat leventyneet edelleen. Yhdysvalloissa rahapolitiikan kiristäminen on puskenut korkotasoa edelleen ylöspäin, ja 10-vuotinen valtionlainan korko puhkaisikin huhtikuun huiput nyt uudelleen. Tällä hetkellä myös yrityslainojen riskilisät ovat leventyneet ja ovat aika lähellä huhtikuun huippuja epävarmuuden kasvettua jälleen. Korkojen nousu ja riskilisien leventyminen ovat painaneet korkosijoitusten tuottoja.

Osakemarkkinat päättivät viikon mollivoittoisesti johtuen pitkälti perjantaina saaduista odotuksia korkeammista Yhdysvaltojen inflaatioluvuista sekä EKP:n torstain korkokokouksen anneista. Iso kuva ei ole osakemarkkinoilla muuttunut: Defensiivisemmät faktorit ovat yliperformoineet, kasvu ja pienyhtiöt vastaavasti aliperformoineet, joskin viime viikkoina pienyhtiöt ovat kehittyneet paremmin. Pitkässä kuvassa kuitenkin vielä aikaista liputtaa trendikäännöksen puolesta.

Dollarin vahvistuminen on heijastunut positiivisesti euromääräisiin tuottoihin.

Miksi markkinat kääntyivät loppuviikosta taas laskusuuntaan?

Sijoitusmarkkinoiden sentimentti kääntyi negatiiviseksi torstaina, kun Euroopan keskuspankki kertoi kokouksensa yhteydessä rahapolitiikkaansa suuntaviivoista. Perjantaina markkinoita puolestaan painoivat USA:n inflaatioluvut ja kuluttajaluottamuksen heikentyminen. Viikko päättyikin osakemarkkinoilla mollivoittoisesti.

Mitä EKP:n viime viikon korkokokouksesta saatiin?

Euroopan keskuspankki piti viime viikon torstaina kesäkuun korkokokouksensa. Kokouksesta saatiin tietoa niin keskuspankin tulevasta rahapolitiikasta kuin näkemyksiä inflaatioon ja talouskasvuun.

Kokouksen keskeisimmät annit:

Arvopaperien netto-ostot lopetetaan heinäkuun alussa. Ostoja säädetään niin, että taseen koko pysyy ennallaan. Eli käytännössä keskuspankki ei osta uusia arvopapereita, ellei taseessa eräänny vastaavasti arvopapereita.

EKP nostaa ohjauskorkoaan heinäkuun ja syyskuun kokouksissaan. Pääjohtaja Lagarde viesti tulevien nostojen olevan alku asteittaiselle koronnostojen sarjalle. Mahdollisuus 0,5 %:n koronnostoon heinä- ja/tai syyskuun kokouksessa haluttiin pitää auki. Todennäköisesti heinäkuussa kuitenkin tyydytään 0,25 %:n nostoon. Viesti oli kahden seuraavan kokouksen osalta odotettu. Koronnostosyklin jatkosta annetut kommentit olivat kuitenkin aggressiivisempia kuin markkinat odottivat. Seurauksena korkotaso euroalueella nousi ja osakemarkkinat laskivat loppuviikosta.

EKP:n neljännesvuosittain päivitettävät talousennusteet ennakoivat talouskasvun jatkuvan vaimeampana ja inflaation maltillistuvan kohti keskuspankin 2 %:n tavoitetta. Talouskasvuennusteita alennettiin ja inflaatioennusteita nostettiin verrattuna maaliskuussa julkaistuihin lukuihin. Huomionarvoista on, että EKP kuitenkin odottaa edelleen talouden kasvun jatkavan.

Millaisia inflaatiolukuja Yhdysvalloista viime viikolla saatiin ja miksi markkinat reagoivat niihin negatiivisesti?

Viime perjantaina saatiin tuoreempia inflaatiolukuja Yhdysvalloista. Kokonaisinflaatio kipusi Yhdysvalloissa toukokuussa 8,6 prosenttiin, ja oli siis markkinoiden odotuksia korkeampi.

Viimeisenä parina viikkona markkinoilla on levinnyt ajatus Yhdysvaltojen keskuspankin alkavan hölläämään kiristävää otettaan. Keskuspankki itse on kommunikoinut, että ennen kuin rahapolitiikan kiristämisessä voidaan hellätä, pitää nähdä selkeitä todisteita inflaation tulemisesta alaspäin. Nyt saadut inflaatioluvut eivät näitä luonnollisesti ole. Inflaatioluvut saivat markkinat hinnoittelemaan rivakampaa rahapolitiikan kiristämistä.

Energian ja ruoan hinnan vaikutuksesta putsattu pohjainflaatio laski kuitenkin jo toisena kuukautena peräkkäin ollen 6,0 prosenttia. Luku on kuitenkin edelleen selkeästi keskuspankin kahden prosentin tavoitetasoa korkeammalla. Koska keskuspankilla ei rahapolitiikallaan juurikaan ole vaikutusmahdollisuuksia energian tai ruuan hintoihin, keskuspankki seuraa tarkemmin juuri pohjainflaatiota.

Kuluttajaluottamus heikkenee, mutta kuinka paljon?

Kuluttajien luottamus omaan talouteensa heikkenee USA:ssa. Toinen merkittävistä kuluttajaluottamusindekseistä, Michiganin yliopiston laskema indeksi, romahti mittaushistoriansa alhaisimpaan lukemaan eli 50,2. Indeksiä on julkaistu 70-luvun lopulta lähtien.

Taas Conference Boardin indeksi oli uusimman tiedon eli toukokuun lukujen valossa suhteellisen vahva verrattuna historiallisiin lukemiin, mutta myös se indikoi heikkenevästä luottamuksesta. Conference Boardin kesäkuun lukua ei ole vielä julkaistu. Conference Boardin kuluttajaluottamusta mittaava indeksi julkaistaan seuraavan kerran 28. kesäkuuta.

Tällä hetkellä indeksit kertovatkin siis hieman eri tarinaa kuluttajien luottamuksen kehityksestä. Conference Boardin kesäkuun lukuja odotetaankin nyt erityisellä mielenkiinnolla.

Mikä on nostattanut markkinasentimenttiä Kiinan osalta viime viikkoina?

Kiinassa koronarajoitusten asteittainen höllentäminen ja keskushallinnon elvytystoimet ovat parantaneet markkinasentimenttiä viime viikkojen aikana.

Viime viikolla julkaistut vientitilastot olivat odotuksia vahvempia. On kuitenkin hyvä huomioida, että luvut ovat kuukausitasolla ovat aika heiluvia ja yhden kuukauden luvuista ei vielä kannata suurempia johtopäätöksiä tehdä. Viitteitä kuitenkin on siihen, että koronarajoitukset eivät ole vaikuttaneet valmistavaan teollisuuteen yhtä paljon kuin on pelätty. Eli että koronarajoitustuen vaikutus olisi pääasiassa kuluttajakysynnän puolella johtuen monien kaupunkien suluista koronan vastaisten toimien johdosta.

Myös teknologiayhtiöillä on ollut nousuvoittoista keskushallinnon höllentäessä teknologiasektorin sääntelyä. Lisäksi monet kansainväliset investointipankit ovat viime viikkojen aikana kääntäneet näkemyksensä sektorista positiivisiksi.

Mitä tällä viikolla kannattaa seurata ja millaisia odotuksia markkinoilla on?

Alkaneella viikolla tärkein yksittäinen tapahtuma on USA:n keskuspankin sääntömääräinen kokous keskiviikkona 15.6. Markkinoiden odotuksissa on kahden pykälän eli 0,5 prosentin ohjauskoron nosto. Perjantaisten inflaatiolukujen myötä on spekuloitu, että kolmenkin pykälän nosto olisi mahdollinen, mutta kahta pykälää pidetään selkeästi todennäköisempänä. Luvassa on myös päivitys ns. dot plotiin, joka kuvaa johtokunnan yksittäisten jäsenten ennusteita ohjauskoron tasosta seuraavina vuosina.

Keskiviikkona julkaistaan lisäksi USA:n toukokuun vähittäismyyntiluvut, joihin kohdistuu nyt normaalia enemmän mielenkiintoa markkinoiden yrittäessä arvioida kiihtyneen inflaation vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen. Odotuksissa on +0,2 prosentin kasvu huhtikuuhun verrattuna. Perjantaina on vuorossa teollisuustuotanto, odotuksissa on +0,5 prosentin kasvu huhtikuuhun verrattuna.

Torstaina kokoontuu Englannin keskuspankki. Markkinaodotuksissa on 0,25 prosentin nosto ohjauskorkoon.

Perjantaina julkaistaan lisäksi euroalueen toukokuun viralliset inflaatioluvut. Suurta dramatiikkaa ei ole odotettavissa, sillä jo julkaistut ennakkoluvut kertovat inflaation kiihtyneen +8,1 prosenttiin. Inflaatio pois lukien energia ja ruoka oli ennakkotietojen mukaan +3,8 %.

Viikon markkinaindikaattorit:

 

 

 

 

Periodi

Edellinen

Ti 14.6.

Saksa

ZEW-indeksi, rahoitusmarkkinoiden luottamus

Kesäkuu

-34.3

Ti 14.6.

Euroalue

Teollisuustuotanto (v/v)

Huhtikuu

-0.8 %

Ke 15.6.

USA

Vähittäismyynti (k/k)

Toukokuu

0.9 %

Ke 15.6.

USA

Keskuspankin korkopäätös

Kesäkuu

0.75 - 1.00 %

Pe 17.6.

USA

Teollisuustuotanto (k/k)

Toukokuu

1.1 %

Lähde: Bloomberg