Viikkokatsaus 3.1.2022: Nostattaako omikronmuunnos inflaatiota?

Miltä vuosi 2021 näytti osakesijoittajan tai eurooppalaisten lainamarkkinoiden näkökulmasta? Nostattaako omikronmuunnos inflaatiota? Mitä tällä viikolla kannattaa erityisesti seurata?

Miltä vuosi 2021 näytti osakesijoittajan näkökulmasta?

Osakkeiden näkökulmasta vuosi 2021 päättyi kohtuullisen hyvissä tunnelmissa. Heikoimmin viime vuonna tuottivat kehittyvät markkinat ja Japani. Euroopassa vuosi oli osakkeille vahva, mutta markkina ylsi silti vain hopealle Yhdysvaltojen mennessä omia menojaan.

Parhaiten menestyneessä Yhdysvalloissa esimerkiksi S&P 500 -indeksissä tehtiin lopulta vuoden 70. uusi ennätyslukema joulun välipäivinä. Luku on toisiksi korkein vuosittaisen huippulukemien määrä sitten vuoden 1929. Tuotto on ollut vahva myös riskikorjattuna, ja suurilta laskuilta vältyttiin länsimaiden pääindekseissä. Samaisessa S&P 500 –indeksissä korkein laskulukema indeksin huipuista oli ainoastaan 5,2 %. Vaikka Yhdysvalloissa tuotto keskittyi yksittäisiin suuriin yhtiöihin, tuotti indeksin jokainen yksittäinen sektori vuonna 2021 yli 10 %, mitä ei ole koskaan historiassa tapahtunut.

Osa Yhdysvaltojen menestyksestä selittyy dollarin vahvistumisella, jota ilman markkinan tuotto olisi ollut lähempänä muuta maailmaa. Yhdysvaltojen osakemarkkinoille vuosi oli kuitenkin selkeästi vahva.

Entä miltä vuosi näytti eurooppalaisille lainamarkkinoilla?

Vahvan osakevuoden vastineeksi vuosi 2021 oli hyvin heikko eurooppalaisille valtionlainoille. Valtionlainojen tuotto jäi negatiiviseksi ensimmäistä kertaa 10 vuoteen. Näillä näkymin nousua ei näyttäisi olevan myöskään ihan heti luvassa. Perinteisesti maat laskevat joukkovelkakirjoja alkuvuodesta kattaakseen rahoitustarvettaan. Taas joukkovelkakirjojen suuri ostaja, Euroopan keskuspankki, on aiemmin ilmoittanut vähentävänsä valtionlainojen ostojaan tänä vuonna. Toisin sanoen siis valtionlainojen tarjonta lisääntynee samalla kun kysyntä vähenee.

Myös eurooppalaisille investment grade -lainoille viime vuosi oli heikko; tuotto jäi negatiiviseksi, kun se on viimeisen 10 vuoden aikana ollut keskimäärin 4 % vuodessa. Myös high yield -lainat jäivät 10-vuoden keskiarvostaan, mutta vuosi oli silti suhteessa muihin korkoluokkiin kohtuullisen vahva.

Palauttaako omikronmuunnos maailman taas sulkumoodille?

Koronaviruksen omikronmuunnos on nostanut globaalit tartunnat pandemian aikaisiin huippulukemiin. Samaan aikaan tilastot näyttävät, että uusimman tartunta-aallon vaikutukset ovat entisiä vähäisempiä, kun taudin takia sairaalahoitoon joutuneiden tai kuolleiden määrät pysyttelevät edellisiä aaltoja selvästi matalammalla tasolla. Omikronmuunnos näyttäisi siis käyttäytyvän kuten joulukuun alkupuolella ajateltiin.

Vielä kysymysmerkkinä on, johtaako tuo useilla lievempioireisempi, mutta herkemmin leviävä muunnos immuniteettiin ja lopulta tappaa koko koronan. Toisaalta globaalilla tasolla rokotuskattavuus on edelleen matala osassa maailmaa ja uusia variantteja voi syntyä edelleen.

Nyt tartuntamäärät nostanevat lyhyellä aikavälillä karanteenitoimien todennäköisyyttä erityisesti Euroopassa. Pidemmällä aikavälillä rajoitustoimien purkutrendi jatkunee kuitenkin edelleen.

Nostattaako omikronmuunnos inflaatiota?

Omikronmuunnoksen voi vaikuttaa inflaation kahta kautta; tuotannon ja kulutuksen kautta.

Korona iski vahvasti globaaleihin tuotantoketjuihin, eikä tuotantokapasiteetteja tai logistiikkaketjuja ole vieläkään saatu palautettua ennalleen. Suunta on ollut kuitenkin nyt positiiviseen päin. Omikronmuunnos voi kuitenkin tuoda erinäisten sulkujen vuoksi mutkia toipumiseen, erityisesti Aasiassa, jossa rajoituksia asetetaan herkästi ja sitä myöten mm. tuotantolaitoksia kuin satamiakin suljetaan.

Korona on vaikuttanut myös tuotannon vastapuoleen eli siihen, miten kulutamme. Rajoitusten ja sitä kautta erilaisten palveluiden sulkemisen myötä esimerkiksi USA:ssa on käytetty enemmän rahaa tavaroiden ostamiseen. Varovaisuutta ja siten tavaroiden ostamista palveluiden sijaan näytetään suosivan myös korona-aaltojen välissä, vaikka rajoituksia on tuolloin vähemmän tai ei ollenkaan. Tavaroiden ostaminen ja sitä kautta myös tuonnin kasvu taas heijastuvat nostavasti inflaatioon.

Mitä uusia talouslukuja tällä viikolla saadaan ja mitä nyt kannattaa erityisesti seurata?

Nyt alkavalla viikolla julkaistaan dataa ostopäällikköindekseihin, euroalueen inflaatioon sekä Yhdysvalloissa vähittäiskauppaan ja työllisyyteen liittyen.
Ostopäällikköindekseistä ei odoteta suurempia yllätyksiä, mutta Euroopassa inflaatio- ja vähittäiskauppaluvut sekä Yhdysvaltojen työllisyysluvut ovat mielenkiintoisia.

Vähittäiskauppaluvut ovat nyt ja tulevana keväänä erityisen mielenkiintoiset, sillä niistä odotetaan saatavan lisätietoa markkinoiden keskiössä edelleen paistattelevaan aiheeseen eli inflaatioon. Lukujen avulla nähdään, miten kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut nyt, kun rahaa on mennyt inflaation vaikutuksesta enemmän ns. pakollisiin tarpeisiin, kuten energiaan ja asumiseen.

Tämän viikon markkinaindikaattorit:

 

 

 

Periodi

Edellinen

Ti 4.1.

Saksa

Vähittäismyynti (v/v)

Marraskuu

-2.9 %

Ti 4.1.

USA

Teollisuuden luottamus (ISM)

Joulukuu

61.1

Ke 5.1.

USA

Keskuspankin korkokokouksen pöytäkirja

Joulukuu

-

To 6.1.

Saksa

Teollisuuden tilaukset (v/v)

Marraskuu

-1.0 %

To 6.1.

Euroalue

Tuottajahinnat (v/v)

Marraskuu

21.9 %

To 6.1.

USA

Tehdastilaukset (k/k)

Marraskuu

1.0 %

To 6.1.

USA

Palvelusektorin luottamus (ISM)

Joulukuu

69.1

Pe 7.1.

Saksa

Teollisuustuotanto (v/v)

Marraskuu

-0.6 %

Pe 7.1.

Euroalue

Talouden luottamus

Joulukuu

117.5

Pe 7.1.

Euroalue

Vähittäismyynti (v/v)

Marraskuu

1.4 %

Pe 7.1.

Euroalue

Inflaatio (1. julkaisu, v/v)

Joulukuu

4.9 %

Pe 7.1.

USA

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen määrän muutos

Joulukuu

210 000

Lähde: Bloomberg