Viikkokatsaus 31.1.2022: Enteileekö voimakas hintaheilunta taantumaa?

Mitä Fedin viimeviikkoisesta korkokokouksesta saatiin? Enteileekö osakkeiden voimakas hintaheilunta taantumaa? Miltä Q4-tuloskauden alku on näyttänyt?

Miltä viime viikko näytti markkinoilla yleisesti?

Rahapolitiikan kiristys- ja koronnostoaikeet ovat näkyneet viime aikoina markkinoilla.

Korkoherkillä ja kovan kasvun toimialoilla alkuvuosi on ollut odotetusti vaikea, suhdanneherkät toimialat taas ovat kärsineet vähemmän. Viime viikoilla kasvuyhtiöistä alkanut myyntipaine levisi laajemmin osakemarkkinoilla. Voimakkaasti laskeneista kasvuyhtiöistä tulleet tappiot ovat pakottaneet osan sijoittajia myymään muitakin omistuksiaan riskitason vähentämiseksi, mikä selittänee osittain myyntipaineen leviämistä.

Valtionlainoissa ja vähäriskisissä yrityslainoissa korkotason nousu näkyy negatiivisina tuottoina.

Enteileekö osakkeiden voimakas hintaheilunta taantumaa?

Viime viikolla nähtiin voimakasta hintaheiluntaa, kun teknologia- ja kasvuyhtiöistä liikkeelle lähtenyt myyntipaine levisi laajemmin osakemarkkinoille. Hintaheiluntaa mittaava VIX-volatiliteetti-indeksi kävi ylimmillään noin 32:ssa maltillistuen alle 28:n viikon loppua kohden. Indeksin historiallinen keskiarvo on noin 15.

Taas yrityslainamarkkinat ovat olleet rauhallisempia, eivätkä ne hinnoittele merkittävää luottoriskitapahtumien, kuten konkurssien tai velkakirjan kuponkimaksun maksamatta jättämisen, lisääntymistä.

Yrityslainamarkkinoiden rauhallisuus viittaa siihen, että osakemarkkinoiden reaktiossa on kyse ensisijaisesti korkeasta arvostustasosta ja korkotason noususta eikä siitä, että taantumapelot olisi merkittävästi kasvaneet.

Osakeliikkeiden lisäksi markkinoilla seurataan nyt tiiviisti keskuspankkien toimia. Mitä Fedin viimeviikkoisesta korkokokouksesta saatiin?

Viime viikon ehkä odotetuin tapahtuma oli USA:n keskuspankin (Fedin) kokous. Kokouksessa ei tehty rahapolitiikkaan muutoksia, mutta Fedin pääjohtaja Powell arvioi keskuspankin nostavan ohjauskorkoaan lähikuukausina, mikäli talousympäristö pysyy nykyisenkaltaisena. Muutoin viestintä rahapolitiikan jatkosta oli epätarkempi kuin markkinatoimijat olivat toivoneet.

Nyt saatu viesti korkojen nostosta oli joulukuun kokousta ja markkinoiden ennustusta aggressiivisempi. Joulukuun kokouksessa julkaistussa ns. dot plotissa keskuspankkiirit arvioivat nostavansa ohjauskorkoa kolmesti tämän vuoden aikana. Viime viikolla Powell ei sulkenut pois useampiakin koronnostoja tämän vuoden aikana. Myöskään kahden pykälän eli 0,5 %-yksikön nostoa maaliskuun kokouksessa ei suljettu pois. Markkinat hinnoittelevat nykyisellään 4–5 nostoa tälle vuodelle, ensimmäistä nostoa odotetaan maaliskuun kokoukselle.

Keskuspankki kertoi aloittavansa taseensa pienentämisen koronnoston jälkeen erittelemättä yksityiskohtia kuitenkaan tarkemmin. Markkinoilla taseen pienentämisen odotetaan alkavan mahdollisesti kesällä. Keskuspankki ei kommentoinut myöskään millaisella tahdilla tasetta aletaan pienentämään. Markkinoilla on uumoiltu, että Fed antaisi taseensa pienentyä tahdilla, jolla pandemiaa edeltävälle tasolle päästäisiin noin neljässä vuodessa.

Miksi Fedin viesti aiheutti markkinoilla myös huolestuneita reaktioita?

Fedin viestintä rahapolitiikasta oli epätarkempaa kuin mitä markkinat olivat toivoneet. Lisäksi keskuspankin viestin tulkittiin viittaavan jonkin verran rahapolitiikan odotettua aggressiivisempaan kiristämiseen. Markkinatoimijoita huoletti etenkin se, mitä ei sanottu: verrattuna aiempiin koronnostosykleihin keskuspankki ei tällä kertaa korostanut nostavansa ohjauskorkoa ”asteittain”. Keskuspankin tulkittiin haluavan jättää itselleen enemmän liikkumavaraa, sillä inflaatiokehitys viimeisen vuoden aikana on ollut arvaamatonta. Sijoittajien näkökulmasta keskuspankin suurempi liikkumavara tarkoittaa heikompaa ennustettavuutta.

Euroopan keskuspankin ja Englannin keskuspankin korkokokoukset ovat torstaina 3. helmikuuta. Mitä kokouksilta erityisesti odotetaan?

Englannin keskuspankki on jo nostanut ohjauskorkoaan jo kerran ja torstain kokouksesta odotetaan toista nostoa.

Englannin keskuspankkista ja Fedistä poiketen EKP on pitänyt toistaiseksi pitänyt kiinni näkemyksestään, jonka mukaan inflaatio on väliaikaista, eikä ole viitannut ohjauskoron nostoihin. Ainoastaan yksittäiset johtokunnan jäsenet ovat vihjanneet, että korot tulevat jossain vaiheessa nousemaan. Markkinat ovat hieman EKP:n viestintää edellä ja hinnoittelevat jo ensimmäistä koronnostoa lokakuulle.

EKP:n torstaiselta kokoukseltakaan ei odoteta muutoksia rahapolitiikkaan, vaan markkinoiden huomio keskittyy etenkin siihen, muuttaako keskuspankki viestiään inflaatioon liittyen.

Miten Q4-tuloskausi on alkanut Yhdysvalloissa?

Yhdysvalloissa tuloskauden alku on ollut odotettua vahvempi, kun noin 1/3 yhtiöistä on raportoinut tuloksensa. Raportoineista noin ¾ on ylittänyt odotukset, mikä on historiallisesti tyypillinen taso. Raportoineiden yritysten tuloskasvu on ollut keskimäärin +30 %, mikä on hieman odotuksia parempi. Liikevaihdot ovat kasvaneet keskimäärin +16 %, mikä sekin on odotuksia vahvempaa kasvua. Lukuja vertaillessa on toki hyvä huomioida, että vertailukauden luvut eivät olleet järin vahvoja.

Markkinoille tuloksien suotuisa kehitys on ollut rauhoittava viesti. Osakemarkkinoiden arvostustasot ovat jonkin verran historiallista keskiarvoa korkeampi, joten korkea arvostus muodostuisi ongelmaksi, jos tulokset eivät kasvaisikaan.

Tänä vuonna tuloskasvun odotetaan maltillistuvan lähemmäs 10 %:ia, joka on historiallisesti kuitenkin edelleen hyvällä tasolla.

Entä miltä tuloskauden alku on näyttänyt Euroopassa?

Euroopassa tuloskauden alku on ollut hieman odotuksia heikompi, kun noin 15 % yhtiöistä on raportoinut tuloksensa.

Raportoineista noin 70 % on ylittänyt odotukset, mikä on historiallisesti tyypillinen taso. Tähän mennessä raportoineiden tuloskasvu on ollut keskimäärin +94 %. Keskiarvo kuitenkin laskenee, kun lisää yrityksiä raportoi tuloksena. Yritysten liikevaihdot ovat kasvaneet keskimäärin +8 %. Odotuksiin nähden sekä tuloskasvu että liikevaihdon kasvu ovat olleet hieman odotuksia heikompia.

Tuloskausi on kuitenkin vielä alussa, mistä johtuen yksittäisten yhtiöiden vaikutus indeksitason lukuihin on merkittävä. Toimialatasolla johtopäätöksiä ei voida siis vielä tehdä suuntaan tai toiseen.

 

 

 

Periodi

Edellinen

Ma 31.1.

Euroalue

Bkt-kasvu (1. julkaisu, v/v)

Q4

3.7 %

Ma 31.1.

USA

Chicagon ostopäällikköindeksi

Tammikuu

63.1

Ti 1.2.

Saksa

Vähittäismyynti (v/v)

Joulukuu

-0.2 %

Ti 1.2.

USA

Teollisuuden luottamus (ISM)

Tammikuu

58.7

Ke 2.2.

Euroalue

Inflaatio (1. julkaisu, v/v)

Tammikuu

5.0 %

To 3.2.

Euroalue

Tuottajahinnat (v/v)

Joulukuu

23.7 %

To 3.2.

Euroalue

Keskuspankin korkopäätös

Helmikuu

0.00 %

To 3.2.

USA

Palvelusektorin luottamus (ISM)

Tammikuu

62.0

To 3.2.

USA

Tehdastilaukset (k/k)

Joulukuu

1.6 %

Pe 4.2.

Saksa

Teollisuuden tilaukset (k/k)

Joulukuu

3.7 %

Pe 4.2.

Euroalue

Vähittäismyynti (v/v)

Joulukuu

7.8 %

Pe 4.2.

USA

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen muutos (k/k)

Tammikuu

199 000

Lähde: Bloomberg