Viikkokatsaus 18.12.2023: Ristiriitaista keskuspankkiviestintää

Viime viikko tarjosi sijoittajille runsaasti markkinadataa korkokokousten, ostopäällikköindeksien ja inflaatiolukujen muodossa. Eri raporttien muodostama kokonaiskuva oli ristiriitainen, mutta markkinoilla uutiset tulkittiin positiivisesti. Ohjauskorkoja ei lähdetty laskemaan, mutta Yhdysvaltojen keskuspankin puheenjohtaja Jay Powell pehmensi merkittävästi aiempaa viestiään tulevista koronlaskuista. Fedin eri lausunnoista voi tällä hetkellä tulkita, että vuoden 2024 aikana nähtäisiin kolme koronlaskua. Markkinoilla sen sijaan innostuttiin hinnoittelemaan ensi vuodelle peräti kuusi koronlaskua, mikä voi olla yltiöoptimistinen ennuste.

EKP:n puheenjohtaja Christine Lagarde puolestaan viesti jyrkästi nopeita koronlaskuja vastaan. Kun ottaa huomioon Euroopan hankalan tilanteen talouskasvun näkökulmasta, keskuspankkien viestit menivät ristiin. Yhdysvaltojen talous vetää edelleen vahvana, kun taas Euroopassa kamppaillaan lähes olemattoman talouskasvun kanssa. Lagarde antoi perjantain korkokokouksessa kryptisen lausunnon, jossa viittasi siihen, että korkojen noston ja laskun välissä on tasainen jakso, jolloin korkoa ei muuteta. On kuitenkin selvää, että mikäli talouskasvu jatkuu heikkona, EKP:n on ennemmin tai myöhemmin taivuttava keventämään rahoitusolosuhteita.

Euroalueen perjantaina julkaistun yhdistetyn ostopäällikköindeksin perusteella voisikin päätellä, että euroalue on taantumassa. Yhdysvaltojen ostopäällikköindeksit olivat selvästi korkeammalla ja ylittivät odotukset, mutta eivät ennakoi merkittävää kasvua. Ostopäällikköindeksit koostuvat yritysten ostopäälliköille tehtyjen kyselyiden tuloksista ja kuvaavat yritysten luottamusta tulevien kuukausien aktiviteeteista. Indeksit antavat kuvaa talouden näkymistä laajasti, ja ne kertovat eri alakomponenttiensa kautta esimerkiksi lyhyen aikavälin hinta- ja työllisyysnäkymistä.

Osake- ja korkomarkkinoilla seurattiin tarkkaan keskuspankkien kokouksia, ja viikko päättyi positiivisen puolelle ympäri maailman. Eurosijoittajan näkökulmasta yhdysvaltalaissijoituksia söi euron vahvistuminen dollaria vastaan. Korkosijoituksissa nähtiin vielä voimakkaampaa nousua korkojen yleisen laskun ja riskipreemioiden pienentymisen myötä. Erityisesti eurooppalaiset valtion-, high yield- ja investment grade -lainat kohosivat tuntuvasti.

Yhdysvaltojen inflaatioluvuissa ei yllätyksiä

Yhdysvaltojen marraskuun inflaatioluvut eivät tarjonneet juurikaan yllätyksiä. Kokonaisinflaatio laski hieman 3,2 prosentista 3,1:een. Ruoan ja energian hinnasta puhdistettu ydininflaatio pysytteli paikallaan jo toista kuukautta peräkkäin neljässä prosentissa. Juuri inflaatiolukujen pysähtyneisyyden takia on huomionarvoista, että Yhdysvaltain keskuspankki pehmensi korkopuheitaan. Syy voi piillä Fedin kaksoismandaatissa, jonka mukaan keskuspankin on huolehdittava hintavakauden lisäksi myös työmarkkinoiden hyvinvoinnista. Vastaavaa mandaattia ei ole esimerkiksi EKP:lla, jonka tehtävä on yksinomaan pitää ylläpitää inflaatiota kahden prosentin tavoitetasolla.

Vaikka markkinoilla ennakoidaan korkojen ripeää laskua ensi vuoden puolella, useampi indikaattori viittaa siihen, että hinnat saattavat kääntyä takaisin nousuun Yhdysvalloissa. Markkinatutkimuksissa on käynyt ilmi, että pienyhtiöt aikovat tulevan kvartaalin aikana nostaa hintojaan ja palkkojaan. Pienyhtiöiden hinta- ja palkkaindeksi on historiallisesti ennakoinut hintojen kehitystä noin kolmen kuukauden viiveellä ja nyt pitkään laskussa ollut trendi on kääntymässä ylöspäin. Juuri nyt vaikuttaa siis epätodennäköiseltä, että ydininflaatiota oltaisiin saamassa alas kahden prosentin tavoitteeseen, etenkin jos rahapolitiikkaa lähdetään keventämään.

Mitä korkojen lasku tarkoittaa osakemarkkinoille?

Markkinoilla vallitsevan käsityksen mukaan korkojen laskeminen johtaisi kiihtyneeseen talouskasvuun. Korkojen lasku onkin positiivinen asia riskisijoitusten kannalta, koska korkeampi likviditeetti ja alemmat riskipreemiot nostavat niiden arvoa. Historiallisesti tarkasteltuna korkojen ja osakemarkkinoiden välinen yhteys on kuitenkin monisyisempi, eikä korkojen lasku automaattisesti ole tarkoittanut kiihtyvää markkinakasvua.

Esimerkiksi viimeisimmät korkojen laskusyklit vuosina 2008, 2019 ja 2020 eivät johtaneetkaan suoraan nopeampaan talouskasvuun. Myös moni muu taustatekijä, kuten geopolitiikka, työmarkkinat ja globaalit toimitusketjut vaikuttavat merkittävästi markkinakehitykseen ja pelkkä keventynyt korkopolitiikka ei yksinään välttämättä riitä laivan suunnan kääntämiseen.

Lisäksi on otettava huomioon, että mikäli korkojen pehmeä lasku toteutuu, sen ei pitäisi vaikuttaa talouteen merkittävästi, koska se on tällä hetkellä otettu huomioon markkinahinnoittelussa. Jos taas todellisuus on optimistisimpia näkemyksiä epäsuotuisampi, markkinoilla koetaan kolhuja.

Viikkokatsaus jää joulutauolle ja palaa taas tiistaina 9.1.

Viikon markkinaindikaattorit