Viikkokatsaus 4.12.2023: Paras marraskuu vuosiin

Osakemarkkinat nousivat Yhdysvalloissa 9 ja Euroopassa 7 prosenttia marraskuun aikana. Dollarin heikentyminen kuitenkin söi merkittävän osan yhdysvaltalaisosakkeiden tuotoista, eli euromarkkinat olivat sijoittajille lopulta tuottoisimmat. Myös Suomen osakemarkkinat nousivat kiitettävästi, mutta eivät kuitenkaan riittävästi kirimään kiinni jo koko vuoden kestänyttä alisuoriutumistaan. Yhdysvalloissa markkinaeuforiaa ruokkivat entisestään kolmannen kvartaalin BKT-luvut, jotka paljastivat, että maan talous oli kasvanut peräti 5,2 prosenttia viime vuoteen nähden.

Toimialoittain tarkasteltuna informaatioteknologia- ja kiinteistösektorit ovat suoriutuneet Euroopassa parhaiten viimeisen kuukauden aikana. Korkojen viime kuukausien lasku on otettu kiinteistömarkkinoilla vastaan riemulla. Yhdysvalloissa puolestaan suurin osa vuoden aikana nähdystä osakemarkkinatuotosta on tullut kolmelta sektorilta: informaatioteknologiasta, viestintäpalveluista, joihin myös esimerkiksi sosiaalisen median jättiyhtiöt luetaan, sekä kuluttajien harkinnanvaraisista tuotteista ja palveluista. Marraskuun aikana tuotonmuodostus oli kuitenkin laaja-alaisempaa ja esimerkiksi teollisuusyhtiöt tuottivat hyvin.

Osakkeiden volatiliteetti eli hintaheilunta on oli yhtä vähäistä viimeksi ennen korona-aikaa. Yksityissijoittajien tunnelmat Yhdysvalloissa ovat myös lähes euforiset, mitä osaltaan ruokki maan todella vahvat 5,2 prosentin BKT-kasvuluvut kolmannelta kvartaalilta. Samaan aikaan maan talousdatassa on myös negatiivista sävyä: yksityisten luottokorttivelkojen määrä ja autolainojen maksujen myöhästymiset ovat kasvaneet.

Euroalueen inflaatioluvut yllättivät positiivisesti

Viime viikolla saadut euroalueen marraskuun inflaatioluvut olivat markkinoille positiivinen yllätys. Kokonaisinflaatio laski 2,4 prosenttiin ja energian ja ruoan hinnasta puhdistettu ydininflaatio 3,6 prosenttiin. Positiivista oli myös hintojen lasku palvelusektorilla, jonka hintamuutokset ovat tyypillisesti kaikkein jähmeimpiä.

Luvut alittivat odotukset huomattavasti ja lähestyivät jo EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitetta. Ydininflaation laskeminen tästä pisteestä kahteen prosenttiin on kuitenkin suurempi haaste kuin sen laskeminen kymmenestä prosentista nykyiselle tasolle oli.

Tuoreet inflaatioluvut tarkoittavat, että keskuspankkien korkohinnoittelu menee jälleen uusiksi. Marraskuun aikana tapahtui merkittävä käännös heikosti alkaneesta syksystä ja sekä EKP:n että Fedin osalta odotetaan nyt nopeitakin koron laskuja kevään aikana. Keskuspankeilla on kuitenkin luultavasti myös syytä suhtautua korkojen laskuun varautuneesti, kuten Fedin puheenjohtaja Jay Powellin perjantaisessa puheenvuorossa kuultiin. Finanssiolosuhteet ovat nyt etenkin Yhdysvalloissa keventyneet tavalla, joka joidenkin laskelmien mukaan vastaa jopa neljää yksittäistä koronlaskua. On syytä olettaa, että keskuspankki ei lähtisi ainakaan nopeasti laskemaan korkoja näissä olosuhteissa.

Fedillä ei myöskään ole samanlaista painetta laskea korkoja kuin euroalueen talouskasvun kanssa kamppailevalla EKP:lla. Euroopassa kysyntä on heikkoa ja reaaliansiot heikentyvät. Nyt madaltuneet inflaatioluvut siis tarkoittavat, että EKP:in kohdistuu aiempaa suurempia odotuksia muuttaa korkopolitiikkaansa tai ainakin korkoretoriikkaansa.

Korona-ajan toimitusvaikeudet ovat muisto vain

Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat tuotanto- ja logistiikkahaasteet ovat nyt jääneet kauas taakse. Kansainvälisten toimitusketjujen sujuvuutta kuvaava Fedin Global Supply Chain Pressure Index kertoo, että maailmanlaajuiset logistiikkaketjut toimivat nyt sujuvammin kuin kertaakaan ainakaan viimeiseen 13 vuoteen. On myös huomionarvoista, että nopeasti kasvanut kansainvälinen tarjonta on korreloinut vahvasti hidastuneen inflaation kanssa. Vallitseva markkinakonsensus on aiemmin ollut, että kiihtynyt inflaatio on johtunut pääosin kysyntäpuolen haasteista, joihin esimerkiksi kiristyneellä rahapolitiikalla ensisijaisesti pyritään vaikuttamaan. Mikäli pystyttäisiin osoittamaan, että inflaation kiihtyminen on johtunut pääsääntöisesti tarjontapuolen haasteista, keskuspankkien perustelut koronnostojen jyrkkyydelle voisivat ajautua kyseenalaiseen valoon etenkin Euroopassa.

Tulevalla viikolla odotetuin markkinadata on Yhdysvaltain työllisyysraportti, joka voi paljastaa olennaisia seikkoja maan talouskehityksen suunnasta.

Viikon markkinaindikaattorit