Viikkokatsaus 16.10.2023: Kasvua etsimässä

Kolmannen vuosineljänneksen tuloskausi pyörähti käyntiin viime viikolla. Tänä vuonna tuloskasvu on ollut niukka luonnonvara. Onko parempaa kehitystä näköpiirissä? Entä millaisen vaihtoehdon korkosijoitukset tarjoavat osakkeille?

Viime viikolla sijoitusmarkkinoilla nähtiin vaihtelevaa kehitystä. Osakemarkkina otti alkuviikosta positiivisen suunnan, mutta loppuviikosta tultiin alas odotuksia korkeampien inflaatiolukujen vuoksi. Viime viikko päättyi hivenen plussalle keskeisillä osakemarkkinoilla.

Datakalenterin osalta alkanut viikko on hiljainen. Yhdysvalloista on luvassa vähittäiskauppalukuja, joiden odotetaan heikentyneen syyskuussa. Myös uutta asuntomarkkinadataa julkaistaan myöhemmin tällä viikolla. Yleisenä odotuksena on, että syyskuussa uusia asuntoja on alettu rakentaa hieman aiempaa enemmän, samalla kun asuntokauppojen ja rakennuslupien määrien odotetaan vähentyneen maltillisesti.

Pientä turbulenssia osakemarkkinoilla – korkomarkkinan houkutus kasvaa

Alkuviikosta Yhdysvaltain keskuspankkiirien keskuudesta kuului koronnostoja toppuuttelevia kommentteja markkinakorkojen noustua vahvasti. Näiden kommenttien seurauksena markkinakorot laskivat viime viikolla, mikä puolestaan johti nousuun osakemarkkinoilla.

Alkuviikon positiivisen kehityksen jälkeen osakemarkkinoilla tultiin kuitenkin alas loppuviikolla odotuksia korkeampien inflaatiolukujen vuoksi. Samalla myös kasvanut geopoliittinen epävarmuus painoi osaltaan osakemarkkinaa hieman alaspäin.

Viime vuosina usealle sijoittajalle epähoukuttelevana näyttäytynyt korkomarkkina on herättänyt monien kiinnostuksen viime aikoina – eikä suotta, sillä korkosijoitusten tuotto-odotus on lähentynyt osakemarkkinoiden tuotto-odotusta korkotason nousun myötä. Osakkeiden arvostustaso suhteessa niiden omaan historiaan on esimerkiksi Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla maltillinen.

Taaksepäin katsottaessa voidaan todeta, että mitä enemmän sijoittaja on tänä vuonna ottanut riskiä korkomarkkinoilla, sitä enemmän tuottoa hän on saanut. Esimerkiksi riskisemmät high yield -korkosijoitukset ovat tuottaneet huomattavasti enemmän kuin suhteellisen riskittöminä pidetyt valtionlainat.

Katsotaan vielä osake- ja korkomarkkinoita riskipreemioiden näkökulmasta. Riskipreemio on riskittömän koron päälle odotettu lisätuotto, joka sijoittajan oletetaan saavan, jos hän sijoittaa valtiolainojen sijaan riskisempiin instrumentteihin, kuten yrityslainoihin tai osakkeisiin.

Vähäriskisten korkosijoitusten riskipreemio on tällä hetkellä noin 1,5 prosenttia, kun puolestaan globaalien osakkeiden osalta riskipreemio on noin 2,5 prosenttia. Korkeariskisempien high yield -korkosijoitusten riskipreemio nousee jopa lähelle viittä prosenttia.

Kolmannen vuosineljänneksen tuloskausi pyörähti käyntiin

Kolmannen vuosineljänneksen tuloskausi alkoi viime viikolla Yhdysvalloissa myönteisissä merkeissä. Suurista yhdysvaltalaispankeista Citigroup, J.P. Morgan ja Wells Fargo raportoivat kaikki odotuksia parempia lukuja.

Yleisesti ottaen kolmannelle vuosineljännekselle ei odoteta merkittäviä muutoksia viime vuoden lukuihin verrattuna. Odotuksena kolmannen neljänneksen osalta on, että tulokset olisivat indeksitasolla laskeneet hieman, noin pari prosenttia.

Vuoden viimeiselle vuosineljännekselle puolestaan odotetaan vahvaa, jopa 7–8 prosentin, tuloskasvua. Jos talous kuitenkin samaan aikaan heikkenee, voi näin korkeiden lukujen saavuttaminen loppuvuodesta olla haastavaa.

Viime vuonna vahva kasvu perustui erityisesti energiasektorin vahvaan tulokseen. Tänä vuonna tilanne vaikuttaa olevan päinvastoin, ja energiasektori on kontribuoinut koko markkinan tuloskasvuun negatiivisesti. Nyt pientä kasvua odotetaan ensisijaisesti kulutustavarat ja palvelut -segmentistä sekä viestintä- ja teknologiayhtiöistä. Merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen ei kuitenkaan ole näkyvissä toimialoittainkaan.

Onko inflaatiohuippu jo takana?

Tulosjulkaisujen lisäksi viime viikolla Yhdysvalloista saatiin myös syyskuun inflaatiolukuja. Kokonaisinflaatio Yhdysvalloissa pysyi 3,7 prosentissa, joka on sama kuin elokuussa. Ruoan ja energian hinnan vaihtelusta puhdistettu ydininflaatio puolestaan jatkoi laskutrendiä maltillistuen 4,1 prosenttiin elokuun 4,3 prosentista. Korkeaa inflaatiota ylläpiti erityisesti asumiskustannusten kasvu muun muassa korkokulujen nousun myötä.

Inflaatio on siis yhä korkea, mutta sen kehityssuunta on oikea, sillä kasvu vaikuttaa vihdoin pitkälti pysähtyneen. Pientä laskua Yhdysvaltain ydininflaatiossa ehdittiin jo näkemään aiemmin tänä vuonna, mutta sen jälkeen inflaatio nousi hieman uudestaan. Myös Euroopassa inflaatiopaineet vaikuttavat helpottaneen viime viikkoina.

Kokonaiskuva inflaation osalta on kuitenkin se, että inflaatio olisi maltillistumassa. Keskuspankkien näkökulmasta tämä on iloinen uutinen, vaikka inflaation taso on yhä liian korkea.

Viikon markkinaindikaattorit

 

 

 

Periodi

Edellinen

Ti 17.10.

Saksa

ZEW-indeksi, rahoitusmarkkinoiden luottamus

Lokakuu

-11.4

Ti 17.10.

USA

Vähittäismyynti pl. autot (k/k)

Syyskuu

0.6 %

Ti 17.10.

USA

Teollisuustuotanto (k/k)

Syyskuu

0.4 %

Ke 18.10.

Iso-Britannia

Inflaatio (v/v)

Syyskuu

6.7 %

Pe 20.10.

Saksa

Tuottajahinnat (v/v)

Syyskuu

-12.6 %

Pe 20.10.

Iso-Britannia

Vähittäismyynti (v/v)

Syyskuu

-1.4 %

Lähde: Bloomberg