Sijoittajat kaipaavat vastuullisuusmittareita palkitsemiseen

Sijoittajille on tärkeää tutustua potentiaaliseen sijoituskohteeseen johdon palkitsemismittareita myöten ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Parhaimmillaan palkitsemismallien vastuullisuusmittarit ovat merkittäviä, läpinäkyviä ja selkeästi mitattavia.

Cevian Capitalin partneri Niko Pakalén

Mandatum ja Directors’ Institute Finland (DIF) järjestivät tammikuussa 2023 aamiaisseminaarin, jossa käsiteltiin sijoittajien odotuksia johdon palkitsemisen ESG-mittareita kohtaan. Tapahtuman paneelikeskusteluun osallistuivat yritysvastuu- ja sijoitusammattilaiset Niko Pakalén, Ulla Palmunen ja Hanna Kaskela.

Vastuullisuus oli vielä viisi vuotta sitten riskienhallintaa. Sitten se oli kilpailuvaltti. Nyt siitä on tullut markkinoilla olemisen elinehto. Sijoituspäätöksiä ei enää tehdä ottamatta huomioon sijoituskohteen vastuullisuustoimia.

Samalla yritysvastuusta on tullut olennainen osa sijoittajaviestintää. Vanha sijoittajan totuus on, että asiat ovat usein juuri sitä, miltä ne näyttävät. Ollakseen jatkossakin houkutteleva sijoituskohde yrityksen kannattaa osoittaa sijoittajille, että se panostaa aidosti vastuullisuusasioihin.

Yritysvastuun edelläkävijöillä on selvä kilpailuetu muihin verrattuna.

Palkitsemisella on väliä ja palkitsemisraportoinnin läpinäkyvyys on keskeinen osa sijoittajaviestintää. Sen avulla voidaan seurata muun muassa, miten palkitseminen ohjaa johtoa suhteessa yhtiön julkistamiin strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin ja missä suhteessa johdon palkitseminen on yhtiön suoritukseen ja osakkeenomistajien saamaan tuottoon.

Aktivistisijoitusyhtiö Cevian Capitalin partnerina toimiva Niko Pakalén on seurannut eurooppalaisten sijoittajien vastuullisuusvaatimusten kasvua viimeisen 15 vuoden aikana.

”Lähes kaikki suuret eurooppalaiset sijoittajat kannattavat sitä, että ESG:n ja palkitsemisen välillä olisi linkki. Paine yrityksiä kohtaan kasvaa”, hän toteaa.

Suomalaisyhtiöiden palkitsemisraportoinnissa on vielä parannettavaa

Helsingin listayhtiöiden palkitsemisraportointi on tällä hetkellä melko hyvällä tasolla: palkitsemisen osat, muuttuviin palkitsemiselementteihin perustuvat ansaintamahdollisuudet, nimetyt suoritusmittarit ja niiden painoarvot esitetään melko kattavasti monessa suomalaisessa pörssiyhtiössä.

Parannettavaa kuitenkin löytyy palkitsemisen mittareiden tavoitetasojen ja toteumien läpinäkyvyyden osalta.

”Suomi erottuu kansainvälisessä vertailussa, eikä välttämättä edukseen. Emme esimerkiksi pysty juuri minkään suomalaisyrityksen kohdalla sanomaan, mikä on palkitsemisen vastuullisuusmittareiden tavoitetaso tai mittareiden mukainen maksimipalkkio, kun taas kansainvälisesti palkkiototeutumat ovat huomattavasti läpinäkyvämpiä”, Pakalén kuvailee.

”Nämä asiat kiinnostavat etenkin kansainvälisiä sijoittajia ja niihin kannattaisi panostaa jo ennen kuin lainsäädäntö siihen velvoittaa”, hän jatkaa.

(Juttu jatkuu)

Sijoittajat haluavat nähdä vastuullisuusmittarit johdon palkitsemismalleissa

Yritysvastuun edistäminen on niin isossa murroksessa, että sitä täytyy yrityksissä ohjata vahvasti johdon toimesta osana yrityksen strategiaa. On tärkeää, että vastuullisuusmittarit ovat paikallaan lähtien johdon palkitsemismalleista.

Parhaat johdon palkitsemisen ESG-mittarit ovat merkittäviä, mitattavia ja läpinäkyviä. Niiden on oltava luonteva ja merkittävä osa yhtiön strategiaa ja liiketoimintaa tavalla, joka on merkityksellinen henkilöstölle ja muille sidosryhmille. Niiden tulisi myös olla mitattavia ja viedä kohti isoja tavoitteita eikä kuitata esimerkiksi yksittäisellä pienehköllä yritysvastuutoimella.

”Läpinäkyvyys taas edellyttää, että palkitsemisen vastuullisuusmittarien tavoitteet, painotukset ja kriteerit ovat saatavilla sijoittajille osana muuta raportointia”, Pakalén täsmentää.

Yksi läpinäkyvyyden lisäämisen tavoitteista on viherpesun kitkeminen. Kun yrityksen johdon muuttuvan palkitsemisen mallit ovat sidoksissa selkeisiin vastuullisuusmittareihin, sijoittajan on helppo arvioida, mitä konkreettisia toimia yrityksessä tehdään ja onko yrityksessä päästy oikeisiin tavoitteisiin.

Hyvät ESG-teot ja -tavoitteet ovat niitä, jotka tuntuvat oikeilta.

Viherpesu voi ilmetä esimerkiksi liian pitkinä vihreän siirtymän tavoiteaikoina. Jos yritysjohdon vastuullisuustavoitteet perustuvat yrityksen sitoumukseen pyrkiä hiilineutraaliksi vuoteen 2040 mennessä eikä tähän ole asetettu lyhyen ajan välitavoitteita, suurin osa nykyjohdosta ja työntekijöistä ei ole enää tavoiteajan lopussa mukana tekemässä muutosta eikä tavoite ole siksi heille yhtä merkityksellinen.

Monessa suomalaisessa yrityksessä myös tehdään jo paljon oikeita asioita, mutta niin sijoittajat kuin muutkaan yrityksen sidosryhmät eivät tiedä niistä, jos niistä ei olla viestitty tarpeeksi.

The right thing to do

”Hyvät ESG-teot ja -tavoitteet ovat niitä, jotka tuntuvat oikeilta”, Pakalén tiivistää.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan yritysvastuu onkin juuri sitä: on tehtävä niin kuin on oikein. Kysymys ei ole pelkästään lainsäädännön vaan myös arvojen noudattamisesta.

Pakalénin mukaan ESG-tavoitteilla ei ole ristiriitaa omistaja-arvon kanssa. Päinvastoin nykyisin omistaja-arvoa luodaan toimimalla linjassa omien arvojen kanssa ja miettimällä, millaisen maailman haluamme jättää lapsillemme. Nykyään on myös vaikea saada ja pitää työntekijöitä, jos ei pidä huolta kaikista ESG:n osa-alueista.

”Yritysvastuun edelläkävijöillä on selvä kilpailuetu muihin verrattuna: he toimivat läpinäkyvästi, houkuttelevat osaavaa työvoimaa ja sijoittajia ja sen ohella parantavat maapallon elinolosuhteita tuleville sukupolville. Suurempia kannustimia onkin vaikea keksiä”, Pakalén päättää.