Palkkiorahastossa kiinnostaa mahdollisuus säästää, sijoittaa ja varautua tulevaan

Palkkiorahastojen eli henkilöstörahastojen määrä on kasvanut viime vuosina noin 20 prosentilla vuodessa ja yhä useampi suomalainen palkansaaja on saanut mahdollisuuden hyödyntää niiden henkilöstörahastolakiin perustuvia etuja.

Henkilöstörahastojen piiriin kuului vuoden 2022 lopussa 319 yrityksessä noin 155 000 henkilöä ja rahastojen pääomat olivat yhteensä noin 684 miljoonaa euroa. Tämä kuulostaa jo varsin merkittävältä joukolta, kun ottaa huomioon, että henkilöstörahastojen jäseninä oli lähes 7 prosenttia kaikista suomalaisista palkansaajista.

Mistä tämä kertoo ja mikä meitä palkansaajia palkkiorahastossa kiinnostaa?

Palkkiorahaston rooli osana palkitsemisen kokonaisuutta

Palkkiorahastolla on oma selkeä rooli osana yrityksen palkitsemisen kokonaisuutta. Palkitsemiseen kuuluu useita työntekijälle tärkeitä elementtejä kuukausipalkasta tulospalkkioihin ja henkilöstöetuihin samoin kuin joukko ei-rahallisia palkitsevia tekijöitä, kuten osaamisen kehittäminen. Palkkiorahasto on koko henkilöstön palkitsemisen keino, joka tehostaa organisaation tulospalkkiojärjestelmää sekä antaa henkilöstölle yhden keinon varautua tuleviin tarpeisiin.

Yksittäiselle työntekijälle palkkiorahasto antaa ennen kaikkea helpon mahdollisuuden säästää tulospalkkioitaan käteispalkkioita suurempina tulevaisuuden tarpeisiin. Suomalaiset palkansaajat tuntevatkin nykyään palkkiorahastojen toimintaa entistä paremmin ja pitävät palkkiorahastoa kiinnostavana palkitsemisen elementtinä. Mandatumin teettämässä Palkitseminen 2022 -tutkimuksessa palkkiorahaston koki motivoivaksi 61 prosenttia niistä vastaajista, jotka kuuluivat palkkiorahaston piiriin.

Miksi tulospalkkiot ovat suurempia palkkiorahastoon säästettyinä ja sieltä nostettuina?

Ensinnäkin yritys ei maksa palkkiorahastoon maksetuista palkkioista henkilöstösivukuluja, joten ne hyvitetään rahastoitaviin palkkioihin ja työntekijä saa palkkion heti suurempana rahastoon. Palkkiot menevät kokonaisuudessaan sijoitettavaksi, mikä on merkittävä ero käteispalkkioiden sijoittamiseen verrattuna. Myöskään työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja ei peritä rahastoitavasta palkkiosta.

Toiseksi palkkiorahastosta nostosta 20 prosenttia on verovapaata ja lopusta maksetaan ansiotuloveroa. Kolmanneksi rahastossa olevat varat sijoitetaan ja niille tavoitellaan pitkäjänteistä tuottoa.

(artikkeli jatkuu)


Kuinka paljon suurempia palkkiot ovat palkkiorahaston kautta? Näppisääntönä voi pitää, että työntekijälle jää tulospalkkiosta palkkiorahaston kautta tyypillisesti käteen noin 40–50 prosenttia enemmän kuin käteisestä tulospalkkiosta! Ja tämä on laskettuna ennen kuin sijoitusten mahdollisia tuottoja huomioidaan. Hyödyn kokonaissuuruus riippuu muun muassa sivukulujen määrästä ja henkilön veroprosentista.

Pitkäaikaista joustavaa säästämistä

Työntekijä saa palkkiorahaston avulla mahdollisuuden hyötyä rahaston sijoitustoiminnasta ja pääsee säästämään tulevaisuutta varten. Tavallisesti kukin palkkiorahaston jäsen saa vuosittain valita, haluaako rahastoida tulospalkkioitaan ja missä määrin. Palkkiorahaston jäsen valitsee esimerkiksi rahastoiko tulospalkkionsa kokonaan, puoliksi vai ottaako palkkion kokonaan käteispalkkiona.

Nykyään on myös tavallista, että työntekijä valitsee omalle rahasto-osuudelleen annetuista vaihtoehdoista omaan tilanteeseensa sopivan sijoitusstrategian. Palkkiorahastojen jäsenistä osalla ei ole kokemusta sijoittamisesta ja osa on huomattavasti kokeneempia. Joillekin palkkiorahaston kautta sijoittaminen voi olla ensimmäinen ja helppo kokemus sijoittamisesta. Toiset sijoittavat varojaan myös muilla tavoin esimerkiksi osakkeisiin, rahastoihin ja asuntoon ja mieltävät palkkiorahastoon sijoittamisen osana omaa sijoituskokonaisuuttaan. Varsinkin listayhtiöissä rahasto usein myös sijoittaa yhtiön omaan osakkeeseen. Näin työntekijät pääsevät omistamaan yhtiötä rahaston kautta.

Kaikki säästöt työntekijä saa itselleen työsuhteen päättyessä tai jäädessään eläkkeelle. Varoja voi kuitenkin nostaa rahastosta myös vuosittain heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. Ensimmäisenä vuonna säästöistä voi nostaa enintään 15 prosenttia, ja seuraavina vuosina nostettavissa olevan osuuden määrä kasvaa.

Liian hyvää ollakseen totta?

Suuremmat palkkiot kiinnostavat varmasti kaikkia. Usein kuitenkin kuulee myös kysymyksiä siitä, mitkä ovat palkkiorahaston huonot puolet työntekijän näkökulmasta. Ne eivät kuitenkaan ole varsinaisesti huonoja puolia, vaan ominaisuuksia, jotka on hyvä tietää. Ensiksi muistutan rahastoivia henkilöitä palkkiorahaston toiminnan lakiin perustuvista ominaisuuksista. Rahastoon säästetyt palkkiot ovat työsuhteen ajan aina joltain osin sidottuina rahastoon, eikä rahastosta voi nostaa varoja samalla lailla kuin pankkitililtä, vaan rahaston toimintaperiaatteiden mukaan kerran vuodessa. Toiseksi on hyvä muistaa, että koska rahastoon maksettavista palkkioista ei makseta TyEL-maksuja, ei niistä myöskään kerry vanhuuseläkettä. Ja kolmanneksi pitää aina muistaa myös sijoittamisen lainalaisuudet, eli sijoitusten arvo elää sijoituskohteiden mukaan.

Uusi mahdollisuus jatkaa palkkiorahastoon säästämistä myös työpaikkaa vaihtaessa

Päivitetty henkilöstörahastolaki tuli voimaan 1.4.2023. Tästä vuodesta alkaen palkkiorahastojen jäsenillä on työpaikkaa vaihtaessaan mahdollisuus siirtää rahasto-osuutensa uuden työnantajan rahastoon ja jatkaa säästämistä. Edellytyksenä on, että molemmissa työpaikoissa on rahasto ja molemmat rahastot ovat sallineet rahasto-osuuksien siirrot työpaikan vaihtamisen yhteydessä. Siirretty rahasto-osuus on uudessa rahastossa kokonaan nostokelpoista osuutta. Siirtoon ei liity veroseuraamuksia, työntekijä maksaa veroja vasta nostaessaan rahasto-osuuttaan.

Henkilöstörahastolain uudistus on kokemukseni mukaan otettu innostuneesti vastaan palkkiorahastokentässä. On ollut mukava saada seurata omalla työurallani reilun 20 vuoden ajan henkilöstörahastojen ja henkilöstörahastolain kehitystä huomioimaan yhä paremmin ja joustavammin suomalaisten organisaatioiden palkitsemismallit ja työntekijöiden tarpeet.

 

Lähteet: