Allokaationäkemys: Inflaatiohuolet eivät jätä sijoittajia rauhaan – markkinoiden pohjavire jatkuu kuitenkin positiivisena

Koko vuoden talouskeskustelun keskiössä ollut inflaatio keräsi lisää kierroksia lokakuussa. Pilviä sijoittajien taivaalle tuovat myös mm. koronavirus ja Euroopan kiristyvä geopoliittinen tilanne. Lisääntyneistä riskeistä huolimatta sijoitusympäristö on pysynyt samankaltaisena.

Osakemarkkinat palasivat lokakuussa heikomman syyskuun jälkeen vahvasti nousu-uralle. Globaalit osakkeet nousivat euroissa yli 5 %. Yhdysvallat oli nousijoiden kärjessä, vastaavasti kehittyvät markkinat ja Helsingin pörssi jäivät selvästi muusta maailmasta. Korkotasot nousivat lokakuussa hieman, vaikka rauhoittuivatkin kuun loppupuolella. Euron ja dollarin välinen valuuttakurssi ei liikkunut kuukauden aikana merkittävästi, sen sijaan koko vuoden vahvasti nousseet öljy ja maakaasu rauhoittuivat hieman.

Koko vuoden talouskeskustelun keskiössä ollut inflaatio keräsi lisää kierroksia lokakuussa. Marraskuussa julkaistut Yhdysvaltojen inflaatioluvut kertoivat inflaation kiihtyneen yli kuuteen prosenttiin. Myös keskuspankin seuraama pohjainflaatio nousi 4,6 prosenttiin verrattuna viime vuoden lokakuuhun. Inflaatiovauhti on nyt hurjaa, sillä syyskuuhun verrattuna hinnat nousivat lähes prosentin. Poikkeuksellista on myös se, että hintojen nousu on tällä hetkellä varsin laaja-alaista. Yli 80 % mitattavista alaindekseistä nousi kahden prosentin vuosivauhtia. Energian lisäksi Yhdysvalloissa kallistuu mm. asuminen, jolla on merkittävä vaikutus pohjainflaatioon. Myös Euroopassa inflaatio kiihtyi.

Inflaatiovauhti on nyt hurjaa

Inflaation kiihtyminen ja ennen kaikkea se, ettei inflaatio tunnu hidastuvan, ei ole vielä säikäyttänyt keskuspankkeja. Euroopan keskuspankki toisti kokouksessaan, että uskoo inflaation johtuvan edelleen pitkälti tilapäisistä tekijöistä. EKP uskoo inflaation hidastuvan ensi vuoden aikana, eikä siksi näe tarvetta nopealle reagoinnille esimerkiksi ohjauskorkoa nostamalla. Markkinoilla hinnoitellaan kuitenkin ohjauskoron nostoja jo ensi vuodelle. Pidemmällä tähtäimellä inflaation pysyvyyden näkökulmasta avainasemassa ovat työmarkkinat, joiden kiristyminen ja palkkojen nousu tukevat hintatason nousua. Vaikka työttömyys on koronakriisin jäljiltä edelleen koholla, on tietyillä toimialoilla jo pulaa osaavasta työvoimasta.

Odotettua korkeammat inflaatioluvut nostivat korkomarkkinoiden volatiliteettia, ja lyhyet korot nousivat inflaatiouutisten jälkeen pitkiä voimakkaammin. Korkokäyrän loiventuminen kertoo siitä, että odotukset pidemmän aikavälin talouskasvulle ovat nykyvauhtia hitaammat. Inflaation ja inflaatio-odotusten korkoja vauhdikkaampi nousu johtaa siihen, että reaalikorot painuvat entistä matalammiksi. Tästä näkökulmasta korkosijoituksien tuotto-riskisuhde näyttää entistä haastavammalta.

Tummat pilvet lisääntyvät taivaalla, mutta talouskasvu jatkaa vauhdikasta kasvuaan

Talousdata heikentyi aiemmin syksyllä, ja näkymät vuodelle 2022 laskivat ennen kaikkea globaalin talouden ja tuotantoketjujen ansiosta. Raaka-aineiden kalleus, komponenttipula sekä logistiikkaketjujen katkeaminen vaikuttavat talouteen laajasti, mutta vaikutuksien voimakkuutta on vielä vaikeaa arvioida. Viimeisimmät luvut osoittavat, että länsimaissa talousdatan heikentyminen näyttää kuitenkin tauonneen. Kiinassa kiinteistösektorin haasteet hidastavat kasvua, joka heijastuu erityisesti Kiinan kanssa kauppaa käyvien talouksiin. Lähtökohta on kuitenkin edelleen se, että talouskasvu jatkuu koronakriisiä edeltävää trendiä vauhdikkaammin vuonna 2022.

Globaalit koronavirustartunnat ovat olleet nousussa ja enteilevät neljättä tartunta-aaltoa pohjoisen pallonpuoliskon talven alkaessa. Nousseesta rokotekattavuudesta huolimatta sairaanhoitokapasiteetti on lujilla, kun esimerkiksi Saksassa on viimeisten viikkojen aikana tehty pandemian aikaisten uusien tartuntojen ennätyksiä. Kynnys rajoitustoimille on rokotteista johtuen selvästi korkeampi kuin aikaisemmin, mutta sairaanhoitokapasiteetin loppuessa uusia rajoituksia ei voi sulkea pois. Koronan vaikutus talouteen vähenee edelleen vuoden 2022 aikana globaalin rokotekattavuuden noustessa, kun suoja erityisesti vakavia tautitapauksia vastaan koskee yhä suurempaa osaa väestöstä. Toistaiseksi koronavirus kuitenkin haittaa erityisesti talouksissa, jossa rajoituspolitiikka on ollut hyvin tiukkaa. Lisäksi vaikutukset mm. matkailualaan ovat edelleen rajut.

Lähtökohta on kuitenkin edelleen se, että talouskasvu jatkuu koronakriisiä edeltävää trendiä vauhdikkaammin vuonna 2022.

Viimeisimpänä potentiaalisten riskien listalle on noussut kiristyvä geopoliittinen tilanne Euroopassa. Valko-Venäjän pakolaistilanne, kaasuntoimitusten haasteet Venäjältä sekä Venäjän joukkojen keskittäminen Ukrainan rajoille luovat epävarmuutta, mutta vaikutukset ovat vielä toistaiseksi olleet vähäisiä. Mikäli todennäköisyys tilanteen eskaloitumiselle kasvaa, nousee markkinoiden volatiliteetti kuitenkin väistämättä.

Sijoitusympäristö on pysynyt samankaltaisena lisääntyneistä riskeistä huolimatta

Vaikka riskit ovat tulkintamme mukaan hieman kasvaneet lokakuun aikana, näyttää sijoitusympäristö edelleen samankaltaiselta kuin aiemmin tänä vuonna. Riskien lisääntyessä toistaiseksi varsin matalana pysytellyt volatiliteetti tullee nousemaan, mutta talouden vahvat fundamentit ja edelleen kevyenä säilyvä rahapolitiikka pitävät näkemyksemme mukaan laskut maltillisina. Osakkeiden hinnoittelu on paikoitellen korkea, mutta vahva kolmannen kvartaalin tuloskausi piti hinnoittelun lähes ennallaan osakkeiden noususta huolimatta. Suhteessa korkosijoituksiin osakkeiden tuotto-odotus on kuitenkin edelleen houkutteleva. Korkosijoitusten sisällä valtionlainasijoitukset näyttävät edelleen varsin epäedullisilta, luottoriskisijoituksissa näemme sijaan edelleen mahdollisuuksia. Vaihtoehtoisten sijoitusten näkymät säilyvät ennallaan, ja sijoitusluokan tuotto-riskisuhde on näkemyksemme mukaan hyvä.

Korot:

  • Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin. Pohjoismaissa yrityslainojen tuottotaso on myös hieman korkeampi kuin esimerkiksi Manner-Euroopassa.
  • Painotamme lainamuotoista sijoittamista, missä tuottotaso on tällä hetkellä joukkovelkakirjamarkkinoita parempi ja korkoriski vähäinen, sillä lainat ovat pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisia. Lainastrategioiden osuutta on kasvatettu asteittain.
  • Pidämme korkoriskin maltillisena. Kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono, eivätkä pitkän juoksuajan sijoitukset tästä syystä houkuttele. Vähäinen korkoriski tarkoittaa myös pienempää negatiivista vaikutusta siinä tapauksessa, että inflaatio kiihtyisi odotuksia korkeammaksi ja korkotaso sen seurauksena nousisi uudelleen.
  • Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni.
  • Vähäriskisten investment grade -yrityslainojen osuutta on asteittain vähennetty.
  • Käteisen osuutta on asteittain lisätty. Ajattelussamme käteiskassa mahdollistaa ostotilaisuuksiin tarttumisen nopeastikin niiden ilmaantuessa.

Osakkeet:

  • Olemme pitäneet osakepainon ennallaan tämän vuoden ajan myymällä osakekurssien noustessa. Tällä haluamme varautua mahdollisiin takapakkeihin talouden toipumisessa.
  • Olemme lisänneet suhdanneherkkien toimialojen, kuten teollisuuden, rahoitussektorin ja kestokulutushyödykeyhtiöiden, osuutta asteittain marras-huhtikuussa ja edelleen elokuussa.
  • Vastaavasti olemme vähentäneet korkoherkkien toimialojen, etenkin teknologiasektorin osuutta asteittain.
  • Kehittyvillä markkinoilla olemme siirtäneet sijoituksia passiivisesti hoidetusta strategiasta aktiivisesti hoidettuun strategiaan, sillä uskomme nykyisen markkinatilanteen avaavan tilaisuuksia pitkäjänteisille osakepoimijoille.
  • Lisäksi painotamme eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yhtiöitä, joiden kasvumahdollisuudet ovat hyvät talouden toipuessa, mutta arvostustaso maltillinen verrattuna esimerkiksi amerikkalaisiin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin.

Vaihtoehtoiset:

  • Vaihtoehtoisissa korkosijoituksissa paino on yksityisissä järjestelyissä. Yrityskauppamarkkinat ovat normalisoituneet ja pandemian jälkeiset rahoituskapeikot avaavat tuottomahdollisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle.
  • Kiinteistösijoituksissa pidämme maantieteellistä hajautusta Suomen ulkopuolelle tärkeänä. Suosimme kiinteistökehitykseen erikoistuneita salkunhoitajia, jotka ovat hyviä ostajia ja joilla on kykyä jalostaa kiinteistöjä aktiivisilla toimilla. Salkunhoitajat tavoittelevat tuottoja kehittämällä pandemian takia muuttuneeseen kysyntään sopivia kohteita (vastuullisuus, turvallisuus, joustavuus).
  • Pääomasijoituksissa ns. kuivan ruudin eli ostokohteita etsivän rahan määrä markkinoilla on suuria. Seurauksena sijoituskohteiden arvostustasot ovat kohonneet. Olemme valikoidusti aktiivisia yksittäisissä hankkeissa, jotka eivät ole velkavetoisia.