Kolme kertaa vakuutettu

Henkilövakuutusten tarkoitus on antaa taloudellista turvaa yllättävissä tilanteissa, joissa työnteko estyy ja tulot putoavat. Suomessa yrittäjien lakisääteinen turva katetaan pakollisella YEL-vakuutuksella, jonka turvataso perustuu määriteltyyn YEL-työtuloon. Mikäli yrittäjä kuitenkin kaipaa lisäturvaa tai enemmän joustoa kokonaisturvansa määrittelyyn, voi olla järkevää harkita yrittäjän vapaaehtoisia henkilövakuutuksia. Henkilövakuutuksiin kuuluvat henkivakuutus, vakavan sairauden turva ja pitkäaikaisen sekä lyhytaikaisen työkyvyttömyyden turvat.

Yrittäjä voi turvata vapaaehtoisilla vakuutuksilla itsensä lisäksi myös yrityksensä muuta henkilöstöä. Mandatumin aluejohtaja Janne Hataja kertoo havainneensa, että työnantajat ovat selkeästi aiempaa kiinnostuneempia tarjoamaan työntekijöilleen vakuutusetuja. Siinä missä vielä kymmenkunta vuotta sitten työnantajan ottamiin vakuutuksiin ei juuri törmännyt, ovat ne nykyään selkeästi yleistyneet.

Usein työnantajan tarjoama vakuutusetu tuleekin tarpeeseen: Vain noin 28 prosentilla suomalaisista on henkivakuutus, eivätkä vakuutusten turvasummat monesti riitä estämään perheen tulotason putoamista*. Vakuutusetu onkin yrittäjälle keino osoittaa henkilöstölle aitoa huolenpitoa ja varautumista myös ikävimpien tilanteiden varalta.

Millainen kokonaisuus vakuutuksista yritykselle sitten muodostuu? Vakuutuskokonaisuus rakennetaan yrityksen tilanne ja tavoitteet huomioiden. Tutustu seuraaviin esimerkkeihin yrityksistä, joissa päätettiin varautua tulevaan henkilövakuutuksilla.

Lue myös: YEL-uudistus kannustaa yrittäjää tarkastelemaan taloudellista turvaansa – Mikä YEL-järjestelmässä on muuttunut ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut yrittäjän taloudelliseen turvaan?

Esimerkki 1: Työntekijä menehtyy

Keskisuomalaisen insinööritoimiston pitkäaikainen työntekijä menehtyy yllättäen. Työntekijällä on puoliso ja kaksi kouluikäistä lasta. Leskeksi jäänyt puoliso on myöhemmin yhteydessä insinööritoimiston toimitusjohtajaan ja kysyy mahdollisesta henkivakuutuksesta, mutta yrityksessä on ainoastaan työmarkkinajärjestöjen sopimukseen perustuva työntekijäin ryhmähenkivakuutus.

Työyhteisöä järkyttäneen kuolemantapauksen jälkeen yrityksen johto haluaa tarjota vankemman taloudellisen turvan myös työntekijöiden läheisille ja päättää vakuuttaa kaikki yrityksen 35 työntekijää henkivakuutuksella. Työntekijöiden keskipalkka on noin 5000 euroa ja heidät henkivakuutetaan 50 000 euron turvasummalla. Vakuutus saatetaan voimaan koko henkilöstölle työkykyisyysilmoituksella. Henkivakuutuksen kustannus työnantajalle on vajaa 200 euroa työntekijää kohti vuodessa, ja kyseessä on vähennyskelpoinen kulu, josta ei makseta palkan sivukuluja.

Esimerkki 2: Osakas menehtyy

Konsultointialalla toimivassa kainuulaisessa yrityksessä on kaksi osakasta. Käydessään läpi osakassopimusta yrittäjät päättävät vahvistaa yrityksen jatkuvuutta avainhenkilöiden henkivakuutusturvalla. Tavoitteena on jatkaa yrityksen toimintaa mahdollisimman keskeytymättömänä ja taata yritykselle rahallinen korvaus, mikäli jompikumpi avainhenkilöistä menehtyy. Henkivakuutuskorvauksen summaksi sovitaan yritystoiminnan jatkamiseen tarvittava summa, ja yrityksestä tulee henkivakuutuskorvauksen edunsaaja. Sovitut asiat kirjataan yrittäjien osakassopimukseen, ja yritys maksaa henkivakuutuksesta muutaman sata euroa kuukaudessa. Hinnan määräytymiseen vaikuttavat muun muassa sopimuksen laajuus ja vakuutettujen ikä.

Seitsemän vuoden kuluttua henkivakuutusturvan ottamisesta yrityksen avainhenkilö, toinen osakkaista menehtyy nopeasti edenneeseen sairauteen.  Henkivakuutuksesta korvataan yritykselle sovittu korvaussumma 500 000 euroa. Korvaussumman avulla yritys pystyy jatkamaan toimintaa sekä järjestämään yrityksen omistussuhteita muun muassa lunastamalla menehtyneen osakkaan omaisilta tämän osuuden yrityksestä.

Lue lisää: Turvaa yrityksesi kautta nykyhetki ja tulevaisuus – Yrittäjä voi toteuttaa säästämisen ratkaisuja oman yrityksensä kautta, mikä yllättää monet pienyrittäjät

Esimerkki 3: Yrittäjä kohtaa työkyvyttömyyden

Itäsuomalainen graafikko on toiminut yrittäjänä jo kymmenen vuoden ajan. Läheisen ihmisen vakava loukkaantuminen saa yrittäjän pohtimaan oman taloudellisen turvaverkkonsa kestävyyttä. Yrittäjä päättää täydentää lakisääteistä YEL-turvaansa vapaaehtoisella lisävakuutuksella, johon hän sisällyttää pitkä- ja lyhytkestoisen työkyvyttömyyden turvat. Turvakokonaisuus, johon sisältyvät henkivakuutus ja työkyvyttömyysturvat, maksaa yrittäjälle reilusta sadasta eurosta muutamaan sataan euroon kuukaudessa vakuutetun ikä ja muut vastaavat seikat huomioiden.

Kahden vuoden kuluttua yrittäjä loukkaantuu kaatuessaan koiralenkillä. Toipumisen ja kuntouksen arvioitu kesto on 2,5 kuukautta. Mikäli yrittäjällä ei olisi ollut lisäturvaa, saisi hän sairasloman ajalta lakisääteisten korvausjärjestelmien perusteella noin 1500 euron suuruisen työkyvyttömyyskorvauksen kuukaudessa. Tämä ei riittäisi kattamaan kunnolla yrittäjän omia ja yritystoimintaan liittyviä juoksevia kuluja. Yrittäjän aiemmin ottama vapaaehtoinen työkyvyttömyysturva takaa kuitenkin yrittäjälle vakuutuksessa sovitun 100 euron päiväkorvauksen, mikä tarkoittaa omavastuuajan jälkeen yhteensä noin 3000 euron lisäsummaa lakisääteisten korvausten päälle. Näin ollen yrittäjän kokonaistulo sairasloman ajalla on parhaimmillaan noin 4500 euroa kuukaudessa, minkä turvin yrittäjä pystyy keskittämään voimansa kuntoutumiseen.

 

Lähteet:
*ETLA: Henkivakuutusvaje Suomessa 05/2022