PALKITTU BLOGI: Tuoreimmat tiedot palkka-avoimuusdirektiivistä: luonnos lausuntokierroksella

Palkka-avoimuusdirektiiviä koskeva kotimainen lainsäädäntöhanke etenee, ja luonnos hallituksen esitykseksi on tällä hetkellä lausuttavana. Lue, miten lainsäädäntövalmistelu on edennyt.

Sini Jämsén
Palkittu-blogi
Sini Jämsén (TkT, VTM)

Sini Jämsén (TkT, VTM), johtaja, Mandatum palkitsemispalvelut

Sini Jämsén toimii johtajana Mandatumin Palkitsemispalveluissa, vastuualueenaan palkkausjärjestelmät ja palkkavertailut. Sini on työskennellyt palkitsemisen asiantuntijana vuodesta 2004 ja ollut mukana kehittämässä palkkaus- ja palkitsemisratkaisuja kymmenille eri organisaatioille. Sini on toiminut myös palkkaus- ja palkitsemistutkijana ja kirjoittanut aiheesta lukuisia julkaisuja

Palkka-avoimuusdirektiiviin liittyvää kansallista lainsäädäntöä on odotettu työpaikoilla siitä lähtien, kun direktiivi keväällä 2023 hyväksyttiin. Toukokuussa 2025 Suomessa julkaistuun sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän esitykseen palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoksi esitettiin useita eriäviä mielipiteitä, joten oli oletettavaa, että esitys vielä jonkin verran muokkaantuisi. Lausuntopyynnöille 22.12.2025 jätetty luonnos hallituksen esitykseksi on usealta osin täsmennetty verrattuna aiempaan työryhmän esitykseen. Työpaikoilla on erityisesti pohdituttanut, miten sama ja samanarvoinen työ tullaan lainsäädännössä määrittelemään ja mikä jatkossa on työehtosopimusten rooli palkkauksen määrittelyssä. Tuoreessa esitysluonnoksessa on täsmennetty näitä kysymyksiä.

Samanarvoisen työn määritelmä

Samanarvoisella työllä tarkoitetaan käytännössä saman vaativuustason työtä (esim. Jämsén, Hietala & Maaniemi 2022). Kevään työryhmän esityksessä oli listattu tiettyjä vaativuuden arviointikriteerejä ja on ollut epäselvää, ovatko ne ehdottomat ja ainoat, joita vaativuuden arvioinneissa voidaan käyttää. Joulukuussa julkaistussa esitysluonnoksessa tasa-arvolakiin ehdotetaan uutta samanarvoisen työn tunnistamiseen liittyvää kirjausta, jonka perusteella töiden samanarvoisuutta täytyy arvioida ”syrjimättömien, sukupuolineutraalien ja työssä merkityksellisten arviointikriteerien perusteella. Näitä ovat työn luonteesta riippuen osaaminen, kuormitus, vastuu, työoloihin liittyvät tekijät sekä muut kyseisessä työssä tai tehtävässä merkitykselliset tekijät. Arviointikriteerien keskinäinen painoarvo voi vaihdella tehtäväkohtaisesti ” (Ehdotus tasa-arvolain muuttamisesta 3 a §). Näin ollen tämän hetken tiedon perusteella ei oltaisi esittämässä, että kaikkia työtehtäviä ja niiden vaativuutta pitäisi arvioida täsmälleen samoilla arviointikriteereillä.

Työehtosopimusten rooli

Suomessa työehtosopimusten piirissä on erittäin suuri osuus palkansaajista. Useisiin työehtosopimuksiin sisältyy palkkausjärjestelmiä, joissa käytetyt työn vaativuuden arviointikriteerit ja palkkausjärjestelmän muut erityispiirteet vaihtelevat (Jämsén, Hietala & Maaniemi, 2022). Esitysluonnoksen perusteluissa todetaan, että koska työehtosopimusten työn vaativuuden luokittelut ovat muodostuneet ala- ja tehtäväkohtaisten erityispiirteiden mukaisesti, jatkossa olisi työehtosopimuksissa määriteltyjä palkkausjärjestelmiä mahdollisuus jatkaa entiseen tapaan. Oleellista olisi, että arviointiperusteet eivät saa suorasti tai epäsuorasti perustua sukupuoleen (Luonnos hallituksen esitykseksi 2025, s. 44–45).

Muita uudistuksia

Palkka-avoimuusdirektiiviin liittyy myös paljon muita seikkoja, kuten esimerkiksi työnantajan velvollisuus edistää henkilöstön palkkatietämystä sekä tietoa palkan määrityksen perusteista. Direktiiviin liittyvät raportointivelvollisuudet, jotka koskevat yli 100 henkilöä työllistäviä työpaikkoja, on tarkoitus hoitaa pääosin niin, että työnantajat ilmoittavat tulorekisteriin tietoja, joiden pohjalta Tilastokeskus tekisi tarkasteluja työantajien puolesta. Tasa-arvolakiin lisättäisiin myös esimerkiksi määräys koskien työnantajan velvollisuutta ilmoittaa tehtävästä maksettava alkupalkka tai sen vaihteluväli ennen työhaastattelua.

Mikä muuttuu?

Uusin tieto lainsäädännön valmistelusta vaikuttaa siltä, että suurimmat muutokset tulisivat koskemaan yrityksissä niitä henkilöstöryhmiä, joiden osalta ei vielä ole käytössä palkkarakenteita tai tehtävien vaativuuden arviointia esimerkiksi työehtosopimusten pohjalta. Näiden henkilöstöryhmien osalta kevät 2026 on hyvä aika valmistautua direktiivin uusiin vaatimuksiin ja rakentaa yritykseen vaativuusluokittelu ja muut palkkarakenteet. Myös tasa-arvosuunnitelmaan liittyvän palkkakartoituksen päivittäminen on nyt erityisen ajankohtaista, jotta oman yrityksen tilannetta voidaan tarkastella ennen direktiiviin liittyvän lainsäädännön voimaantuloa. Sen sijaan työehtosopimusten ja niihin liittyvien palkkausjärjestelmien rooli palkan määrittäjänä ei tuoreimman ehdotuksen perusteella olisi juurikaan muuttumassa.  

Kyseessä ei ole lopullinen hallituksen esitys, ja asia voi tarkentua tai muuttua eri valmisteluvaiheissa

Lähteet:

Jämsén, Sini; Hietala, Harri & Maaniemi, Johanna (2022): Samanarvoinen työ -hankkeen loppuraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164497

Lausuntopalvelu.fi: Luonnos: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain, tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n, tilastokeskuksesta annetun lain, tulotietojärjestelmästä annetun lain ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=c6eac38e-9fca-404c-b85d-b880d9ee511c 22.12.2025

 

Mandatum Magazine tarjoaa ajankohtaisia näkemyksiä palkitsemisesta, henkilöstön sitouttamisesta ja työelämän kehittämisestä. Artikkeleissa haastatellaan Mandatumin palkitsemisen asiantuntijoita tai ne ovat heidän kirjoittamiaan. Lisäksi mukana on muiden alan huippuasiantuntijoiden näkemyksiä ja käytännön esimerkkejä.

Tutustu muihin palkitsemisen artikkeleihin.
Lue lisää Mandatumin palkitsemisen ratkaisuista ja asiantuntijoista.

12.1.2026

Palkittu-blogi