Omistajuutta hallitustyöhön

Suomalaisessa liike-elämässä on polttava tarve löytää keinoja vauhdittaa yritysten kasvua – ja sitä kautta omistaja-arvon kehitystä. Kasvu edellyttää yhtiöiltä rohkeutta, sitoutumista ja osaamista. Etlan tuottaman vuoden 2025 raportin mukaan työllisyyden ja tuottavuuden kasvu keskittyy erityisesti pääomasijoitteisiin konserneihin*. Esimerkkejä kasvuorientaatiosta voidaankin hakea pääomasijoittajavetoisesta ympäristöstä.

Pääomasijoittajat sijoittavat listaamattomiin yhtiöihin tavoitellen kasvua ja lopulta yhtiön myyntiä. Private equity -eli PE-yhtiöiden piirissä merkittävä osa hallitusjäsenten taloudellisesta sitoutumisesta yhtiöön ja heidän palkitsemisestaan muodostuukin siitä, että jäsenet sijoittavat huomattavia summia yhtiön osakkeisiin, mikä vahvistaa osaltaan omistajuuden ja kasvuhakuisuuden kulttuuria.

Kannustaisiko nykyistä vahvempi omistuksellinen kytkös myös pörssiyhtiöiden hallituksia sopivaan riskinottoon ja systemaattiseen kasvuajatteluun?

Suomalaisissa pörssiyhtiöissä hallituksen palkitseminen perustuu pääosin kiinteisiin rahapalkkioihin ja näiden lisäksi kokousten määrän mukaan maksettaviin kokouspalkkioihin. Osa kiinteistä nettopalkkioista voidaan maksaa osakkeina.

”Jo lähes puolet suomalaisista pörssiyhtiöistä hyödyntää hallitusten palkitsemisessa myös osakkeina maksettavaa palkitsemista**, mutta tästä huolimatta hallitusten palkitseminen on Suomessa edelleen varsin kaavamaista. Kasvua tukevia taloudellisia kannustimia olisikin kenties etsittävä totutun ulkopuolelta”, Mandatumin palkitsemispalveluiden johtava analyytikko Joonas Kulju kertoo.

Omistajuuden ja kasvun logiikkaa

Kun hallituksen jäsenellä on osakeomistuksen kautta merkittävä oma panos kiinni yhtiössä, vaikuttaa se väistämättä suhtautumiseen yhtiötä kohtaan. PE-yhtiöiden hallitukset ovat tästä hyvä esimerkki: riskinotto ja kasvuhakuisuus ovat joka tapauksessa osa yrityskulttuuria, ja omistajuuden myötä onnistumiset tarkoittavat suoraan myös henkilökohtaista taloudellista voittoa.

Pörssiyhtiöissä hallituksen rooli on usein varovaisempi. Compliance ja riskien hallinnointi korostuvat, mihin toki syynä ei ole ainoastaan PE-yhtiöistä poikkeava omistajuuden rooli.

”Omistajuuden lisääminen voisi luoda kannustimia rohkeampiin ja kasvuhakuisempiin strategisiin päätöksiin ja vahvistaa entisestään hallituksen ja omistajien intressien yhtenäisyyttä”, Mandatumin Senior Advisor Tapio Tolvanen sanoo.

Omistajuudella on kuitenkin myös kääntöpuolensa.

”Jos hallituksen jäsen sijoittaa omiin varoihinsa nähden suuren summan omaa rahaa yhtiöön, voi tämä lisätä myös varovaisuutta. Hallitusten jäseniä kun ei valita heidän sijoituskapasiteettinsa perusteella”, Tolvanen huomauttaa.

Kysymys siitä, lisääkö omistajuus missä määrin riskinottoa tai riskien välttelyä voikin olla hyvin tilannesidonnaista ja riippua myös hallitusjäsenen persoonasta ja taustoista.

Tutustu hallitusten palkitsemiseen: Hallituksen palkitsemisen tason säännöllinen tarkastelu auttaa palkkioiden pitämisessä kilpailukykyisellä tasolla.

Kulttuuriset odotukset muovaavat käytäntöä

Yritysten johdon palkitsemisessa hyödynnetään toisinaan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä (LTI), joissa on niin sanottu matching-velvoite: johtajan on sijoitettava omaa rahaa yhtiön osakkeeseen saadakseen lisäosakkeita osana palkitsemistaan.

Matching-velvoite sitouttaa ja kannustaa johtoa tehokkaasti, mutta hallituksille vastaavia käytäntöjä ei ole sovellettu. Syy tähän on selkeä: hallitukselle ei voida rakentaa palkitsemisjärjestelmää, jonka perustana olisivat samat mittarit kuin johdon palkitsemisessa, sillä hallituksen on pysyttävä riippumattomana suhteessa johdolle asetettuihin tavoitteisiin.

”Jos keskustelu hallitusjäsenten osakeomistuksista kuitenkin lisääntyisi ja hallituksen jäseniltä alettaisiin käytännössä odottamaan omaa sijoitusta, se voisi luoda uuden ajattelumallin, jossa omistajuus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Samalla on kuitenkin tunnistettava, ettei kaikilla potentiaalisilla hallitusjäsenillä ole varaa sijoittaa merkittäviä summia yhtiöön”, Mandatumin palkitsemispalvelujen liiketoimintajohtaja Kiisa Hulkko-Nyman avaa.

Hallitusjäsenten omistajuusvaatimus voisikin kaventaa osaajapoolia ja heikentää monimuotoisuutta. Tällä voisi olla kielteisiä vaikutuksia yhtiön kasvutavoitteisiin, jotka voivat nimenomaan vaatia hallituksiin uudenlaista osaamista.

”Lisäksi kulttuurin muutos voisi synnyttää paineen palkkioiden kasvattamiseen: jos hallitusjäsenten taloudellinen riski omistajuuden myötä kasvaa, saatetaan odottaa vastavuoroisesti myös suurempia hallituspalkkioita”, Hulkko-Nyman jatkaa.

Kulju nostaa esiin kansainvälisen vertailun ja kysyy, onko Suomi ylipäänsä riittävällä tasolla palkitsemisessa vai jääkö se jälkeen muista markkinoista.

”Selvityksemme mukaan Suomen hallituspalkkiot ovat edelleen kansainvälisessä vertailussa esimerkiksi Ruotsia perässä, vaikka maltillista kasvua viimeisen vuosikymmenen aikana onkin tapahtunut**. Palkkioiden kasvupaineet ovat siis varmasti jatkossakin läsnä”, Kulju pohtii.

Tolvanen puolestaan korostaa lopuksi, ettei omistajuus yksin ratkaise sitoutumista, vaan avaa laajemman pohdinnan hallitusten roolista yhtiön kasvun tukemisessa.

”Omistajuuden lisääminen hallituksessa ei ole yksiselitteinen ratkaisu, mutta se avaa kiinnostavan keskustelun siitä, miten hallitukset voivat aidosti sitoutua yhtiön kasvuun. Jos haluamme nähdä suomalaisissa pörssiyhtiöissä enemmän kasvua ja vähemmän varovaisuutta, keskustelu erilaisista kasvua tukevista konkreettisista keinoista on välttämätöntä. Osana tätä keskustelua tulisi pohtia erilaisia ratkaisuja kasvattaa hallitusten jäsenten omistusta yhtiöissä”, Tolvanen päättää.

Lue artikkeli: Johdon palkitsemisen raportointi voi olla sijoittajaviestintää parhaimmillaan

Lähteet:

*Millaiset yritykset Suomessa kasvavat? - Etla, 10.11.2025. ETLA-Raportit-Reports-168.pdf

**Mandatumin hallituspalkkioselvitys 2025. Hallituksen palkitseminen - Mandatum