Wahlroos: ”Ketään ei vaikuta kiinnostavan mikään muu kuin maailmanpolitiikka”

”Koko elämäni aikana ei ole ollut tällaista tilannetta – ketään ei vaikuta kiinnostavan mikään muu kuin maailmapolitiikka”, summaa Björn Wahlroos nykyistä tilannetta markkinoilla.

Maailmaa ohjaa tällä hetkellä uudenlainen geopoliittinen peli, jossa perinteinen tapa tehdä diplomatiaa näkyy enää vain pilkahduksena taustapeilissä. Muutosten vaikutukset myös sijoittajiin ovat valtavat sekä suoraan että välillisesti.

Keskeisin nimittäjä muutosten taustalla on Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja hänen tapansa tehdä politiikkaa. Mutta miten Trump Wahlroosin mukaan tosiasiassa toimii ja harjoittaa politiikkaa?

”Jotta voi ymmärtää, miten Trump toimii, on ymmärrettävä, että hän on pohjimmiltaan newyorkilainen kiinteistösijoittaja. Samoja toimintatapoja – korkeita tavoitteita, aggressiivisia neuvotteluita ja valtavaa riskinottoa – yhdysvaltalaispresidentti soveltaa suoraan myös diplomatian kentällä, jossa tällainen toiminta on täysin uutta”, sanoo Wahlroos.

Trumpin maailmassa ei Wahlroosin mukaan ole pysyviä liittolaisia tai vastaavasti vihollisia, vaan läheisimmät kumppanit määräytyvät tilannekohtaisten hyötyjen pohjalta.

Esimerkkinä Wahlroos nostaa esiin Grönlannin, jota presidentti Trump on havitellut Tanskalta. Grönlannin sijainti on nykyisessä ohjusperusteisessa maailmassa geopoliittisesti kriittinen, sillä se sijaitsee lähellä sekä Yhdysvaltoja että Venäjää.

“Koska Grönlannissa vallitsee Trumpin näkökulmasta tällä hetkellä sotilaallinen tyhjiö, lähestyy Trump sitä Yhdysvaltojen turvaamisen näkökulmasta. Tällöin keskiöön nousevat korkeat tavoitteet ja neuvotteluiden aloittaminen kovilla panoksilla.”

Kun vielä aiemmin maailmanpolitiikassa keskityttiin vahvasti Yhdysvaltojen ja Venäjän väliseen mittelöön, on Venäjä Wahlroosin mukaan tipahtanut pelistä jo kokonaan. Ukrainan sota on vienyt maan resursseja valtavissa määrin ja asetetut taloudelliset sanktiot ovat ajaneet maan taloudellisesti ahtaalle.

”Kiinnostavaa on, että Yhdysvallat on pystynyt maa toisensa jälkeen poimimaan valtioita pois Venäjän vaikutuspiiristä. Venäjä on kuluttanut resurssinsa loppuun, kun puolestaan Trump on osoittanut Yhdysvaltojen teknologisen edistyksen ja ammattitaidon vahvuuden.”

Sijoittajille riittää seurattavaa

Koska maailma muuttuu ennennäkemättömällä vauhdilla ja maailmantilanne on arvaamattomampi kuin aiemmin, on tarjolla lukuisia erilaisia kehityskulkuja, joita myös sijoittajan kannattaa seurata tarkasti.

Yhtenä sijoittajille keskeisenä tekijänä Wahlroos nostaa esiin korkotason kehityksen. Yhdysvaltojen hallinnon tavoitteena on ajaa maata kohti kevyempien ohjauskorkojen aikaa. Hänen mukaansa on jo pitkälti varmaa, että lyhyellä aikavälillä dollarin korot tulevat laskemaan. Pitkän aikavälin vaikutusten arviointi on puolestaan haastavampaa, sillä mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi inflaatiotasoon on vaikeaa vielä arvioida. Wahlroos pitää mahdollisena myös dollarin heikentymistä entisestään, kun korot lähtevät laskuun.

Lähtökohtaisesti inflaation ollessa korkealla keskuspankit ovat usein haluttomia laskemaan ohjauskorkojaan, sillä se voisi kiihdyttää inflaatiota. Yhdysvalloissa inflaatio ei vielä ole täysin laskenut keskuspankin kahden prosentin tavoitetasolle, joten ohjauskoron laskulla voisi olla inflaatiota kiihdyttäviä ja pidempiä korkoja nostavia vaikutuksia. Mikäli inflaatio lähtisi tulevaisuudessa kiipeämään korkeammalle, olisivat myös keskuspankin kädet koronlaskujen suhteen sidotummat.

Seuraavana edelleen keskeisenä teemana sijoittajille Wahlroos nostaa esiin energian, jolla on nykymaailmassa huomattava rooli kansainvälisen politiikan ytimessä. Taustasyitä tälle löytyy kaksi.

”Ensinnäkin Kiina on suuri energian nettokuluttaja, ilman riittäviä omia energiavaroja kivihiilen lisäksi. Yhdysvallat kontrolloi tänään suoraan ja epäsuoraan todella suurta osaa maailman öljyvaroista, millä on strategista merkitystä. Toiseksi Yhdysvaltain ajamalla suurella öljyn tarjonnalla hinta pysyy melko matalana, jolloin myös Venäjän taloushuolet jatkuvat. Venäjällä on öljyteollisuudessaan huomattavasti korkeammat tuotantokustannukset kuin esimerkiksi arabialaisilla tuottajilla”, Wahlroos kertoo.

Viimeisenä asiana Wahlroos nostaa esiin puolustusteollisuuden, jonka hän toteaa menestyvän erittäin vahvasti jo kolmatta vuotta peräkkäin. Sen osalta suurimmat nousut on hänen mukaansa jo nähty, ja keskeistä olisi suunnata katseet perinteisestä teollisuudesta puolustusteknologian parissa toimiviin teknologiayhtiöihin.

Ikuisena murheenkryyninä kotimaa

Suomen talouskasvun puute puhututti Wahlroosia myös noin vuosi sitten, eivätkä huolet ole hälvenneet – jopa päinvastoin, sillä talouskasvua ei ole näköpiirissä. Vaikka nykyhallituksen toiminta saa Wahlroosilta kiitosta, ei se hänen mukaansa riitä, vaan toimien pitäisi olla huomattavasti aktiivisempia.

Wahlroos nostaa esiin erityisesti kireän verotuksen ja sen yhteyden talouskasvun haasteisiin. Esimerkkejä tästä löytyy hänen mukaansa lukuisia eri puolilta maailmaa. Varoittavana esimerkkinä hän nostaa esiin Norjan, joka palautti aiemmin varallisuusveron, minkä seurauksena merkittävä osa varakkaimmista norjalaisista on muuttanut Sveitsiin. Euroopan rikkaimpina maina esiin nousevat puolestaan Irlanti ja Luxemburg, joissa verotus on tunnetusti kevyttä.

Vaikka kotimaan tilanne huolettaa, eikä valonpilkahduksia Wahlroosin mukaan ole näköpiirissä, löytää hän kuitenkin Suomesta myös yhden positiivisen puolen: puolustusvoimat. Wahlroosilla on kuitenkin epäilyksensä myös tämän tahon ylläpitämiseen liittyen – taustalla vaikuttavana tekijänä tutut huolenaiheet verotus ja talouskasvun puute.

”Meillä on hyvät puolustusvoimat, mutta pitäisi olla myös vahva talous. Mikäli taloustilanne on pitkään heikko, ei kohta ole enää hyviä puolustusvoimiakaan”, päättää Wahlroos.

Artikkeli on kirjoitettu Björn Wahlroosin Mandatumin varainhoidon tapahtumassa 15.1.2026 pitämän puheen pohjalta.