SALKUNHOIDON BLOGI: Regiimi-sifti menossa - tullit voimaan

Kilpapurjehtijat tietävät mitä siftaava, siis kääntyilevä tuuli tarkoittaa. Pitää pystyä analysoimaan tuulen kääntymät, jotta etenee oikeassa rytmissä tuuleen nähden, ja tekee kaulaa muihin. 

Kuluvan vuoden markkinaympäristö sai huhtikuussa melkoisen ukkosrintaman päälle, USA:n lähdettyä muokkaamaan maailman kauppavirtojen tasapainoa ja siten myös valuuttojen liikettä uusiksi. Nopeasta riskin myynnistä markkinoilla toivuttiin kuitenkin hetimiten, sillä USA:n presidentti Trumpin kauppadiilit alkoivat nousta tapetille. Massiivisia yli sadan prosentin tulleja ei lopulta ole juuri viljelty. Reivit auki! Mutta historiallisesti USA:n vaatimat tuontitullit yhteenlaskettuna noussevat 1900-luvun alun tasoille, lähemmäs 20 prosenttia, joka on selvästi uusi ympäristö maailman kaupalle ja markkinoille. Aallokko nousee!

Maailman suurin merirahtitoimija, tanskalainen AP Möller Maersk (viidennes markkinasta) muistutti hiljattain, että kauppaa käydään USA:n ulkopuolellakin. Jopa 85 prosenttia rahtilaivojen lähtö- ja tulosatamista on muualla ja markkinatilanne on menossa parempaan suuntaan. Yhtiö nosti ohjeistustaan kesällä ja ennakoi konttikysynnän kasvuksi kaksi–neljä prosenttia tälle vuodelle. Makrotalous on vähitellen maailmalla toipumassa ja useat pienet signaalit tukevat tätä. 

Korkotaso on Euroopassa selvästi korona-ajan inflaatioshokin jäljiltä matalampi. EKP:n ohjauskorkoa on tiputettu neljästä prosentista kahteen prosenttiin ja pidemmät markkinakorot ja yrityslainojen riskilisät alempana. Korkotaso Euroopassa alkaa vähitellen stimuloida taloutta. 

USA:ssa tilanne on kuitenkin vielä eri. Fed on vasta varovasti laskenut ohjauskorkoa. Presidentti Trump haluaisi sen reippaasti alas, mutta keskuspankissa ollaan tietysti omalla itsenäisellä linjalla. Pääjohtaja Powellin vaihtamista on pyöritetty, mutta keskuspankin riippumattomuus on edelleen voittanut. Onko sitten uusi pääjohtaja Kevin Warsh tai Christopher Waller, kummatkin kannattavat keskuspankin riippumattomuuden päälinjaa, joka rahoitusmarkkinoiden toimivuudelle on erittäin tärkeää. 

Riskilliset omaisuuslajit hinnoittelevat koko ajan positiivisia ja negatiivisia markkinaskenaarioita. Osakkeissa tänä vuonna vallitsevat alkuvuoden teema on ollut eurooppalaisten osakkeiden niskalenkki yhdysvaltalaisista osakkeista, mutta loppukesästä jenkkipörssit ovat kirineet eroa kiinni. Uusi elementti on ollut myös valuutta. Vuosien dollarin vahvistumistrendi kääntyi lopulta Trumpin kauppapolitiikkaan ja dollari on heikentynyt yli 10 prosenttia euroon nähden. Yleensä osakesijoittajat jättävät valuutat suojaamatta, joten tänä vuonna USA:n pörssien eurooppalaisille sijoittajille on tullut vastatuulta myös valuutasta. Moneen vuoteen valuuttamarkkinoiden liikkeitä ei tarvinnut ottaa oikein huomioon, kun myötätuulta tuli USA:n osakemarkkinoille ”bofori-kaupalla*”. 

Kun nyt tarkastellaan keskuspankkien korkonäkymiä ja siten valuuttojen ja markkinakorkojen tulevia liikkeitä Atlantin kummankin puolin, niin valitettavasti näkymät ovat dollarin kannalta edelleen hankalat. Siinä missä EKP alkaa olla koronlaskujen kanssa jiirissä, niin Fed vasta laittaa kierroksia koneeseen. Näin ollen korkoeron supistuminen Atlantin yli tullee painamaan dollaria lisää tänä vuonna. Osakesijoittajalle tällä on merkitystä, jos ja kun valuutat ovat suojaamatta.   

Itse osakemarkkinoiden arvostustasoja katsottaessa tilanne on edelleen hankala. USA:n teknologiayhtiöt ovat jälleen kalliisti arvostettuja ja siten koko yleismarkkina: S&P 500 käy kauppaa 24x eteenpäin katsovalla hinta per tulosennuste -kertoimella (P/E), joten alennuslaarista tätä ei löydy. Ei kyllä Euroopan markkinakaan ole enää silmin nähden punalaputettu, kuten keväällä, mutta edelleen Stoxx 600 -indeksille vastaavan arvostuskertoimen ollessa 15,6x voidaan todeta, että osakemarkkinoilla on Euroopassa mielenkiintoiset asetelmat loppuvuoteen. 

Korkomarkkinoiden näkymät ovat edelleen suotuisia. Vallitsevat tuottotasot rahastoissamme ovat nollakorkomaailmaan nähden ”mailikaupalla” positiivisemmat ja siksi sijoittajat pitävät edelleen kiinni high yield -lainoista ja bondeista. Tätä en ihmettele yhtään, sillä nykyään tasapainoisen sijoitussalkun pystyy kokoamaan osake-, korko- ja vaihtoehtoisista sijoituksista oman tavoitteen mukaisesti, eikä tarvitse nojata enää yhteen tai kahteen pääryhmään, vaikkapa pelkästään vaihtoehtoisiin. Pelkällä isopurjeella on hankala kryssiä** isoa paattia.

Syksyn kelejä varten syydvestien narut tiukalle ja köydet irti!