Miten tunnistaa vastuullinen sijoituskohde?

Osa 4. Tämä artikkeli on osa WWF Suomen ja Mandatumin yhteistyöjulkaisua Sijoittajan ilmasto- ja ympäristöopas. Tutustu oppaaseen.

ESG osana sijoituskohdevalintaa

Vastuullisen sijoituskohteen tunnistaminen edellyttää ESG-näkökohtien monipuolista tarkastelua. ESG-tekijöiden huomioon ottaminen laajentaa perinteistä tapaa tarkastella sijoituskohteita ja tarjoaa sijoittajalle kattavampaa tietoa päätöksenteon tueksi. Yhä useammin sijoittajat etsivät ESG:stä liiketoimintamahdollisuuksia riskienhallinnan lisäksi.

Sijoittajien kiinnostus vastuullisuuteen heijastaa monesti laajempaa pyrkimystä tasapainottaa kolme keskeistä ulottuvuutta: ihmiset (people), planeetta (planet) ja taloudellinen tuotto (profit). Tavoitteena on tuoton tavoittelun lisäksi myös edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa ohjaa sijoittajia valitsemaan kohteita, jotka tuottavat arvoa sekä omistajilleen että ympäröivälle yhteiskunnalle. Näiden kolmen tekijän yhdistäminen tarkoittaa sitä, että vastuullisuus voi olla osa arvonluontia ja riskienhallintaa, joka tukee myös pitkän aikavälin taloudellista menestystä. Kun sijoittaja tunnistaa itselleen tärkeät vastuullisuustekijät, on mahdollista rakentaa salkku, joka on sekä vaikuttava että taloudellisesti kestävä.

ESG-luokitukset ja -indeksit tukevat vastuullisuuden arvioinnissa

Varainhoitotalot hyödyntävät ESG-analyysissä ja raportoinnissaan tavallisesti erilaisia indikaattoreita ja ulkopuolisten palveluntarjoajien tuottamaa dataa, erityisesti pörssilistattujen yhtiöiden kohdalla. Yksi yleisimmistä tavoista arvioida sijoituskohteiden vastuullisuutta ovat ESG-luokitukset (eng. ”ESG ratings”). Näissä arvioidaan tyypillisesti yhtiön kykyä hallita ESG-asioita sekä sen altistumista erilaisille vastuullisuuteen liittyville riskeille ja mahdollisuuksille. Ne keskittyvät usein siihen, miten kestävyysriskit voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen arvoon.

Tunnettuja ESG-luokittajia ovat muun muassa MSCI ESG, Sustainalytics ja ISS ESG, sekä luottoluokittajina toimivat tahot, kuten Moody’s, S&P Global ja Fitch.

Mistä löytyy tietoa yhtiöiden ESG-luokituksista?

• Yhtiöiden vastuullisuusraportit ja verkkosivut: Monet listatut yhtiöt julkaisevat ESG-luokituksensa avoimesti.
• Ilmaiset ESG-tietopalvelut: Osa luokituksista on saatavilla julkisesti.
• Maksulliset analyysipalvelut: Syvällisemmät ESG-analyysit ja -luokitukset ovat usein maksullisia ja suunnattu institutionaalisille sijoittajille.

Carbon Disclosure Project (CDP)

Perinteisten ESG-luokitusten lisäksi sijoittaja voi hakea tietoa ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta esimerkiksi CDP:n (Carbon Disclosure Project) toteuttamien arviointien kautta. CDP on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka ylläpitää riippumatonta ympäristöraportointijärjestelmää. Yhtiöt täyttävät CDP:n kyselyn, jonka aihepiirit kattavat muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, päästöjen hallinnan ja tavoitteet sekä vedenkäytön ja metsäkadon ehkäisyn. CDP arvioi vastaukset ja pisteyttää yhtiöt suoriutumisen perusteella.*

* CDP: Turning Transparency to Action

Näytä lisää Sulje

ESG-indeksit auttavat sijoittajaa tunnistamaan vastuullisia sijoituskohteita ja tarjoavat vaihtoehdon perinteisille markkinaindekseille. Ne seuraavat yhtiöitä, jotka täyttävät ennalta määritellyt ESG-kriteerit. Monissa ESG-indekseissä yhtiön ESG-luokitus voi myös toimia valintakriteerinä indeksiin.

Esimerkiksi OMX Helsinki 25 ESG Responsible -indeksi pohjautuu Helsingin pörssin 25 vaihdetuimpaan yhtiöön, mutta sulkee pois ne, jotka eivät täytä tiettyjä ESG-kriteerejä. Indeksi sisältää siis ne yhtiöt, jotka ovat sekä taloudellisesti merkittäviä että täyttävät asetetut vastuullisuuskriteerit¹. Eri ESG-aiheet kattavien indeksien lisäksi on myös kehitetty myös indeksejä, jotka painottavat erityisesti ilmasto- ja biodiversiteettikriteerejä.

Miten ESG-indeksejä voi hyödyntää vastuullisessa sijoittamisessa?

• Rahastot: Sijoita rahastoon, joka seuraa tiettyä ESG-indeksiä.
• ETF:t: Valitse pörssinoteerattu rahasto (ETF), joka seuraa tiettyä ESG-indeksiä.
• Suorat osakesijoitukset: Hyödynnä ESG-indeksien tarjoamia tietoja yksittäisten yhtiöiden vastuullisuudesta.

Laadullinen tarkastelu syventää käsitystä sijoituskohteen vastuullisuudesta

ESG-luokitukset ja -indeksit tarjoavat hyödyllistä tietoa sijoituspäätöksen tueksi, mutta ne perustuvat pääosin yhtiöiden ulkoisesti raportoimiin tietoihin. Tästä johtuen ne ovat taaksepäin katsovia ja riippuvaisia raportoinnin laadusta. Luokittajien erilaiset metodologiat voivat myös joskus johtaa eri tuloksiin saman yhtiön kohdalla, joten useamman lähteen tarkastelu voi olla hyödyllistä.

ESG-luokitukset eivät aina kerro, kuinka kestäviä yhtiön tuotteet tai palvelut ovat. Esimerkiksi heikosti raportoiva mutta aidosti vastuullinen yhtiö voi silti saada heikon ESG-luokituksen, kun taas hyvin raportoiva mutta ympäristölle haitallisia tuotteita tarjoava yhtiö voi saada korkean arvosanan.

Rahastosijoittajan, joka esimerkiksi haluaa minimoida ympäristölle haitallisten yhtiöiden osuutta salkussaan, kannattaa tarkastella myös: sijoitustuotteen hiili-intensiteetin kehitystä, fossiilista altistumaa, sektorijakaumaa, suurimpia sijoituksia sekä mahdollisia erityisiä ilmastovaikutuksia – kuten kerrotaanko tuotteen tukevan ilmastonmuutoksen hillintää tai siihen sopeutumista.

Suoraan yhtiöihin sijoitettaessa kannattaa tutustua yritysten kestävyysraportteihin, vuosikertomuksin tai verkkosivujen ESG-osioihin. Näistä lähteistä pitäisi selvitä esimerkiksi ilmastotavoitteet, sosiaalisen vastuun toimenpiteet, hallintotavan kehitys, mahdollinen ilmastosiirtymäsuunnitelma sekä tulevaisuudessa yleistynevät luontosiirtymäsuunnitelmat. Näiden lisäksi sijoittajan on hyvä arvioida myös yrityksen tuotteiden ja palveluiden yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia, materiaalien elinkaarta ja kierrätettävyyttä. Pienemmissä yhtiöissä raportointi voi olla rajallisempaa, mutta se ei välttämättä tarkoita, etteivät ne toimisi vastuullisesti. Sijoittaja voi joutua tekemään lisäselvityksiä saadakseen riittävän kokonaiskuvan yhtiön vastuullisuudesta.

Tällainen laadullinen tarkastelu auttaa sijoittajaa muodostamaan kokonaisvaltaisemman kuvan yhtiön vastuullisuudesta ja sen roolista kestävän kehityksen edistämisessä. Se tarjoaa mahdollisuuden arvioida, miten yhtiö huomioi ESG-asiat osana liiketoimintastrategiaansa ja millä tavoin sen toiminta vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön – ei vain riskienhallinnan, vaan myös arvonluonnin ja vaikuttavuuden kannalta.

EU:n kestävän rahoituksen tiedonantovelvoite luo vertailtavuutta ESG-tietoihin

Sijoittajan on hyvä ymmärtää, mitä eri tiedonantovelvollisuuteen liittyvät artiklat kertovat sijoitustuotteesta ja sijoituspalvelujen tarjoajia koskevista velvoitteista. Finanssitoimijoita koskeva EU:n kestävän rahoituksen tiedonantovelvoiteasetus (Sustainable Finance Disclosure Regulation, SFDR) lisää läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta sijoitustuotteiden kestävyysvaikutuksista ja -riskeistä, samalla pyrkien ohjaamaan rahavirtoja kestäviin sijoituskohteisiin ja ehkäisemään viherpesua. Sääntely tuo esiin myös sijoituskohteiden haitalliset vaikutuksen ympäristöön ja yhteiskuntaan.

SFDR:n mukaisesti rahoitustuote voi olla:

• Artikla 6: ei erityisiä kestävyysominaisuuksia
• Artikla 8: kestävyysominaisuuksia edistävä
• Artikla 9: tuotteella on kestävä sijoitustavoite.

EU-alueella myytävistä rahastoista noin 56 % raportoi artiklan 8 mukaisesti, kun taas vain noin 3 % artiklan 9 mukaisesti ja loput noin 41 % artiklan 6 mukaisesti². Artikla 8-tuotteiden joukko on hyvin laaja, ja sen sisällä kunnianhimon taso kestävyysominaisuuksien edistämisessä vaihtelee merkittävästi.

Se, että sijoitustuotteen kerrotaan edistävän kestävyysominaisuuksia, ei vielä takaa, että sen sisältö vastaa sijoittajan omia arvoja tai tavoitteita. Siksi tuotteen SFDR:n mukaisiin esitietoihin perehtyminen tarjoaa sijoittajalle arvokasta tietoa. Ne ovat yleensä saatavilla rahastoesitteessä tai varainhoitajan verkkosivuilla ja niiden avulla voi arvioida, edistääkö tuote juuri niitä asioita, joita sijoittaja itse pitää tärkeinä.

Esitiedot sisältävät tietoa esimerkiksi:

• edistettävistä kestävyysominaisuuksista
• sijoitusstrategiasta
• poissulkuperusteista
• haitallisten vaikutusten huomioinnista (PAI-indikaattorit)

Artiklan 8 ja 9 luokitelluilta tuotteilta edellytetään myös vuosittainen määräaikaiskatsaus, jossa raportoidaan kestävyysominaisuuksien ja sijoitustavoitteiden edistymisestä, sijoituskohteista ja mahdollisista haittavaikutuksista.

SFDR-sääntely on lisännyt läpinäkyvyyttä, mutta jättänyt paljon tulkintavastuuta markkinatoimijoille. Käytännössä sitä on alettu käyttää tuoteluokittelun kaltaisena järjestelmänä. mikä on johtanut vaihteleviin tulkintoihin ja epäyhtenäisiin käytäntöihin. EU-komissio on käynnistänyt uudistustyön, jonka tavoitteena on korvata nykyiset artiklaluokitukset selkeämmillä tuotekategorioilla ja niihin liittyvillä kriteereillä.

Tästä huolimatta SFDR on tuonut ESG-asiat lähemmäs päätöksentekoa jo sijoitusstrategian suunnitteluvaiheessa, tuonut määrämuotoisuutta kestävyystietojen raportointiin ja parantanut sijoitustuotteiden ESG-riskien sekä -vaikutusten läpinäkyvyyttä.

Katse tulevaan

Vastuullisuus ja vastuullinen sijoittaminen ovat viime vuosina nousseet vahvaksi trendiksi, mutta keskeisenä haasteena on edelleen ESG-datan laatu ja saatavuus. Jotta dataa voidaan hyödyntää tehokkaasti sijoituspäätöksissä, tiedon on oltava luotettavaa, vertailukelpoista ja ajantasaista.

EU-tasoinen sääntely pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen muun muassa yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiivillä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD). Sen tavoitteena on tuottaa standardoitua ja vertailukelpoista tietoa yritysten kestävyydestä.  Sääntelyn välilliset vaikutukset ulottuvat toimitusketjussa myös alihankkijoihin, sillä vaatimusten piirissä olevat yhtiöt tulevat vaatimaan vastuullisuustietoa myös toimitusketjuiltaan. Se lisää painetta myös pienemmille yrityksille.

Sääntelyn vaikutusten toteutuminen vie aikaa, ja siihen asti varainhoitajat joutuvat osittain turvautumaan arvioihin ja mallinnuksiin ESG-datan tulkinnassa. Tämä korostaa varainhoitajien ja sijoittajan omaa roolia tiedon kriittisessä tarkastelussa ja vastuullisuustietojen ymmärtämisessä – erityisesti silloin, kun päätöksenteossa halutaan edistää tiettyjä arvoja tai vaikuttaa konkreettisesti kestävän kehityksen suuntaan.