Mitä on vastuullinen sijoittaminen?

Osa 1. Tämä artikkeli on osa WWF Suomen ja Mandatumin yhteistyöjulkaisua Sijoittajan ilmasto- ja ympäristöopas. Tutustu oppaaseen.

Varhaisessa vaiheessa vastuullista sijoittamista toteutettiin poissulkemalla sijoituksista toimialoja, joita pidettiin epäeettisinä tai yhteiskunnalle haitallisina. Pois rajattiin esimerkiksi aseiden valmistus, tupakka, alkoholi ja uhkapelaaminen. 1980-luvulle tultaessa listalle lisättiin myös ympäristölle haitallisia toimialoja, kuten fossiilisten polttoaineiden tuotanto.

2000-luvulla vastuullisuus alkoi kuitenkin tarkoittaa paljon muutakin kuin pelkkää poissulkemista. Sijoittajat ryhtyivät aktiivisesti vaikuttamaan yrityksiin vaatimalla vastuullisempia käytäntöjä ja läpinäkyvää raportointia. Globalisaation myötä syntyneet pitkät toimitusketjut ja monimutkaiset riippuvuussuhteet lisäsivät tarvetta tarkastella yritysten toimintaa entistä syvällisemmin. Vastuullinen sijoittaminen laajeni ympäristön (E), yhteiskunnan (S) ja hallintotavan (G) kokonaisvaltaiseen huomioimiseen, ja siitä tuli keino ohjata pääomia kestävämpään suuntaan.

ESG – ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallinto

Ympäristö (E): Ympäristöön liittyvät kysymykset voidaan jakaa kahteen pääalueeseen – ilmastoon ja luontoon. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat toinen toistaan kiihdyttäviä ilmiöitä. Siksi sijoittajankin on hyvä tarkastella niitä kokonaisuutena.

Sosiaalinen vastuu (S): Sosiaalinen ulottuvuus keskittyy yhteiskunnallisiin tekijöihin kuten ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin ja työoloihin sekä yritysten toiminnan vaikutuksiin paikallisyhteisöissä.

Hyvä hallinto (G): Hyvään hallintotapaan kuuluvat yrityksen johtamistapa ja hallintorakenne. Tähän vaikuttavat esimerkiksi hallituksen ja johdon monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus, yhtiön verovastuullisuus, johdon palkitseminen, läpinäkyvyys ja raportointi, poliittinen vaikuttaminen sekä tietoturva ja tietosuoja. Yhtiön hallintotavoista kerrotaan usein yhtiön julkisesti saatavilla olevassa Code of conduct -dokumentissa.

Vastuullinen sijoittaja tarkastelee ESG-tekijöitä perinteisen tuotto-riskianalyysin rinnalla ja voi painottaa niitä omien arvojensa mukaisesti. Usein ympäristönäkökulma korostuu, sillä ilmastonmuutos ja yritysten erilaiset tavat vastata ympäristöhaasteisiin ovat tunnistettavissa selkeämmin kuin sosiaalisen vastuun tai hyvän hallintotavan toteutuminen. Sosiaaliset ja hallinnolliset tekijät ovat monissa länsimaissa varsin hyvällä lähtötasolla. Hyvän hallinnon merkitys on kuitenkin ratkaiseva, sillä se muodostaa perustan kaikelle yrityksen toiminnalle.

Verovastuullisuus

Verovastuullisuus tarkoittaa, että yhtiö toimii soveltuvien verolakien mukaisesti, eikä tavoittele toimia, joilla pyritään saavuttamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden sijasta lain tarkoituksen ja tavoitteen vastaisia veroetuja. Vastuullisuus verokäytännöissä tarkoittaa esimerkiksi, ettei syntynyttä pääomaa keinotekoisesti siirretä alhaisen verotuksen maihin.

Näytä lisää Sulje

Keinoja vastuulliseen osake- ja rahastosijoittamiseen

Vastuullisesti sijoittavalla on käytössään monipuolinen työkalupakki, josta voi valita menetelmiä oman arvomaailman ja sijoitustavoitteiden mukaan. Tyylejä voi myös yhdistellä tai painottaa eri tavoin esimerkiksi toimialan tai omaisuuslajin perusteella.

Yksi keskeinen valinta liittyy siihen, haluaako sijoittaja etsiä ESG-tekijöiden perusteella absoluuttisesti parhaita yrityksiä vai vertailla yhtiöitä toimialakohtaisesti. Ensimmäinen lähestymistapa voi johtaa kokonaisuudessaan paremman ESG-profiilin salkkuun, mutta samalla rajoittaa salkun hajautusta ja kaventaa mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Toimialakohtainen vertailu taas mahdollistaa laajemman hajautuksen ja voi tukea myös yrityksiä, jotka ovat muokkaamassa toimintaansa kestävämmäksi. Kestävämpiä ratkaisuja kohti siirtyviä yrityksiä voidaan kutsua niin sanotuiksi siirtymäyhtiöiksi.

Sijoituskohteita voidaan valita sekä poissulkemisen että parhaiden yhtiöiden tunnistamisen kautta. Poissulkemisessa, eli negatiivisessa seulonnassa, salkusta voidaan jättää pois esimerkiksi fossiilisia polttoaineita tuottavat tai myyvät yhtiöt tai toimialansa sisällä heikoimmin suoriutuvat yhtiöt esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetillä (keskimääräiset päästöt tuotettua yksikköä kohti, esimerkiksi terässektorilla CO2-päästöt per tuotettu tonni terästä) mitattuna. Positiivisessa seulonnassa puolestaan valitaan ESG-mittareilla parhaita yrityksiä kustakin toimialasta, jolloin hajautus on helpompi säilyttää.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta sijoittaja voi tarkastella paitsi yksittäisten yhtiöiden päästöjä myös niiden pitkän aikavälin strategioita ja kykyä sopeutua siirtymään vähähiiliseen talouteen. Olennaista on arvioida, kuinka uskottavia yhtiöiden ilmastotavoitteet ovat ja millaisia konkreettisia toimenpiteitä ne toteuttavat tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet auttavat erottamaan yritykset, jotka ovat aidosti matkalla kohti vähähiilistä liiketoimintaa niistä, joiden toimet jäävät pintapuolisiksi.

Sijoittaja voi käyttää apunaan myös erilaisia ESG-luokituksia, joiden tuloksia monet listatut yhtiöt julkaisevat esimerkiksi verkkosivullaan tai vastuullisuusraportoinnissaan. ESG-luokituksissa arvioidaan tyypillisesti yhtiön kykyä hallita ESG-asioita sekä sen altistumista erilaisille vastuullisuuteen liittyville riskeille ja mahdollisuuksille. Ne helpottavat yritysten vertailua, mutta luokitusten painopisteissä on eroja. Luokitusten taustalla olevat metodologiat voivat erota merkittävästi toisistaan, minkä vuoksi luokitukset eivät aina kerro, kuinka kestäviä yhtiön tuotteet tai palvelut ovat. Sijoituskohteen laadullinen arviointi syventääkin käsitystä sijoituskohteen vastuullisuudesta. 

Vastuullista sijoittamista voi toteuttaa myös rahastojen kautta. Markkinoilla on tarjolla laaja valikoima sijoitustuotteita, jotka huomioivat ESG-näkökulmat eri tavoin: indeksirahastoissa vastuullisuus voi näkyä esimerkiksi poissulkemisina tai kategoriassaan parhaiden yhtiöiden suosimisena, kun taas aktiiviset rahastot valitsevat sijoituskohteensa kattavamman sijoituskohdeanalyysin pohjalta ja voivat vaikuttaa yrityksiin aktiivisen omistajuuden kautta. Suurten rahastojen vaikutusmahdollisuudet ovat pääsääntöisesti yksittäistä sijoittajaa suuremmat, jolloin ne voivat hyödyntää vaikuttamisen keinoja, kuten osallistumista yhtiökokouksiin, vuoropuhelua yritysten kanssa ja yhteisvaikuttamisaloitteita. Vastuullisuudesta kiinnostuneen sijoittajan kannattaa siis perehtyä myös rahastoyhtiön vaikuttamisperiaatteisiin.

Rahastoa valittaessa sijoittajan kannattaa tutustua rahaston esitteisiin ja vastuullisuusraportteihin sekä huomioida EU:n kestävän rahoituksen tiedonantovelvoitteen (SFDR) mukainen luokittelu. Artiklan 6 rahastoissa vastuullisuus ei ole erityinen painopiste, kun taas artiklan 8 rahastot edistävät määriteltyjä kestävyysominaisuuksia, ja artiklan 9 rahastoilla on nimenomainen kestävä sijoitustavoite. Näihin tuotteisiin sisältyy myös erilliset kuvaukset siitä, miten vastuullisuus huomioidaan sijoitusprosessissa ja millaisia kestävyystietoja tuotteesta raportoidaan.

Miten vastuullisen sijoittajan saamat tuotot vertautuvat markkinoihin?

2010-luvulla vastuullisen sijoittamisen näkökulmat vakiinnuttivat markkina-asemaansa, mutta useat geopoliittiset ja taloudelliset kriisit, kuten öljyn hinnan nousu, Krimin miehitys ja Ukrainan sota, Lähi-idän konfliktit sekä koronapandemia nostivat erityisesti energia- ja puolustusteollisuuden osakkeita. Koska näiden sektorien yhtiöt on perinteisesti rajattu pois vastuullisista sijoituksista, niiden osakkeiden arvonnousu ei palvellut vastuullista sijoittajaa, ja tuotot jäivät lyhyellä aikavälillä jälkeen laajasta markkinasta.

Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että kyse todennäköisesti oli lyhyen aikavälin ilmiöstä. Pitkällä aikavälillä hyvä suoriutuminen vastuullisuusasioissa on tuottanut yhtiöille kilpailuetua ja vähentänyt riskejä. Esimerkiksi MSCI on havainnut, että korkeimman ESG-luokituksen yhtiöt ovat tuottaneet matalimman luokituksen yhtiöitä paremmin, osin paremman tuloksentekokyvyn ansiosta. McKinseyn mukaan ESG-suoriutumisen parantaminen yhdistettynä kasvuun ja kannattavuuteen on tuottanut osakkeenomistajille lisäarvoa.*

Osa tutkimuksista, kuten Rockefeller Capital Management ja Abrdn, ovat korostaneet myös riskienhallintaa: ESG-kriteerien huomiointi voi pienentää salkun kokonaisriskiä vaikuttamatta merkittävästi tuottoihin. Toisaalta esimerkiksi Vanguard muistuttaa, että tulokset voivat vaihdella ajanjaksosta ja sijoitustyylistä riippuen.*

MSCI:n pitkän aikavälin data (2006–2023) osoittaa, että ESG-luokitusten korkeimmin ja matalimmin arvioitujen yhtiöiden välillä on ollut merkittävä ero kumulatiivisissa tuotoissa.**

Miksi sijoittaa vastuullisesti ja kestävästi?

Tutkimusten mukaan vastuulliset sijoitukset voivat tarjota kilpailukykyisiä tuottoja ja pienempää riskiä verrattuna perinteisiin sijoituksiin. Vastuullinen sijoittaja tähtää tuoton lisäksi myös siihen, että sijoitukset heijastavat hänen arvojaan ja näkemystään vastuullisuudesta.

Pääomien suuntaaminen ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin toimintoihin tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista, torjuu luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, ohjaa yrityksiä kestävämpään liiketoimintaan ja nostaa kestämättömien toimintojen rahoituskustannuksia. Näin sijoittaja voi samanaikaisesti rakentaa omaa taloudellista hyvinvointiaan ja olla mukana ratkaisemassa globaaleja ympäristöhaasteita.

 

Lue seuraava osa: Ilmastonmuutoksen huomiointi sijoituksissa