Katse kohti syksyn keskeisimpiä markkinateemoja

Kalenteri kääntyy syksyyn ja myös markkinoilla palaillaan takaisin arkeen rauhallisen lomakauden jälkeen. Ennen kesää vallitsevan puheenaiheen paikkaa hallitsi suvereenisti kauppasota, mutta myös eurooppalaisen osakemarkkinan vahva menestys, heikentyvä dollari ja keskuspankkien korkopolitiikka puhututtivat markkinoilla vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana.

Mandatumin Senior Portfolio Manager Topias Kukkasniemi kertoo, millaisista asetelmista markkinat lähtevät alkavaan syksyyn ja mitä jokaisen sijoittajan kannattaa tulevien kuukausien aikana seurata.

Kauppasota antaa tilaa myös muille puheenaiheille

Vaikka onkin aika suunnata katseet eteenpäin, ei sijoitusmarkkinoista voi vielä juuri puhua edes lyhyesti mainitsematta keväällä käynnistynyttä kauppasotaa Yhdysvaltojen ja muun maailman välillä. Kesän aikana kauppapoliittinen tilanne kääntyi kuitenkin jo huomattavasti positiivisempaan ja epävarmuus tällä saralla on vähentynyt.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että tullit tulevat asettumaan korkeammalle kuin ne ovat aiemmin 2000-luvulla olleet, mutta alemmalle tasolle kuin huhtikuussa pelättiin. Vastaanotto markkinoilla on ollut lievästi positiivinen, sillä vaikuttaa siltä, että pahimmat skenaariot tullaan välttämään.

”Yksityiskohdat ovat kuitenkin yhä auki, ja esimerkiksi teräkselle ja alumiinille aiemmin määrätyt korkeammat tullit ovat näillä näkymin jäämässä voimaan. Kauppapolitiikka pysyy vielä syksyllä yhtenä seurattavana teemana, mutta jatkossa myös muut teemat saavat enemmän palstatilaa”, Kukkasniemi arvioi.

Lähestyvätkö ohjauskorot Atlantin eri puolilla toisiaan?

”Yksi varma syksyn aikana markkinoiden seuraama teema on keskuspankkien rahapolitiikka ja se kuka tai ketkä johtavat Yhdysvalloissa rahapolitiikkaa jatkossa”, kertoo Kukkasniemi.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin pääjohtaja Jerome Powellin aikakausi on pian tulossa päätökseensä, ja uuden pääjohtajan nimitystä on spekuloitu paljon kesän aikana. Presidentti Donald Trumpin odotetaan nimeävän lähiaikoina uuden pääjohtajan, joka astuu virallisesti ruoriin ensi vuonna. Vaikka lopulliseen kapulanvaihtoon on siis vielä hetki, tulevat markkinat seuraamaan uuden pääjohtajan puheenvuoroja herkällä korvalla heti nimityksen jälkeen, vaikka virallista valtaa hänellä ei vielä olekaan.

Henkilövalintojen lisäksi markkinoita kiinnostaa myös itse rahapolitiikka ja sen suunta. Yhdysvaltoihin odotetaan rahapolitiikan keventymistä, ja markkinat hinnoittelevat Fedille tällä hetkellä kahta koronlaskua loppuvuodelle. Kuluvan vuoden aikana Fed ei ole vielä tehnyt yhtään koronlaskua – presidentti Trumpin painokkaista koronlaskuvaatimuksista huolimatta.

”Syksyllä maltillistuva inflaatio voi antaa Fedille mahdollisuuksia keventää rahapolitiikkaansa. Ohjauskoron nostot ovat sen osalta tällä hetkellä epätodennäköisiä, ja luvassa on oletusten mukaan ennemminkin ohjauskoron lasku tai sen pitäminen ennallaan.”

Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin yhä se riski, että kauppapolitiikka kohonneine tulleineen nostaa inflaatiota. Keskuspankin tulee ottaa myös tämä mahdollisuus huomioon, minkä vuoksi mahdolliset muutokset ohjauskorkoon ovat oletettavasti maltillisia.

Euroopan keskuspankki EKP on puolestaan hoitanut koronlaskut pois alta jo omalta osaltaan, eivätkä markkinat tällä hetkellä odota sen osalta enää uusia koronlaskuja loppuvuodelle.

”Inflaatio on maltillistunut myös euroalueella, ja jo tehdyt koronlaskut vaikuttavat sen valossa perustelluilta. Euroopassa ollaan tällä hetkellä sillä tasolla, jolle markkinat keskipitkällä aikavälillä odottavat ohjauskoron olevan”, summaa Kukkasniemi.

Artikkeli jatkuu.

Jatkaako dollari heikkona?

Kuluneen vuoden aikana Yhdysvaltain dollari on heikentynyt merkittävästi, mikä on syönyt euromääräisiä tuottoja huomattavasti. Dollarimääräisesti Yhdysvaltojen osakemarkkina on tänä vuonna tuottanut noin yhdeksän prosenttia, mutta heikentyneen valuutan vaikutuksesta euromääräinen tuotto on ollut pakkasella.

Heikentymisen taustalla Kukkasniemi näkee useita mahdollisia tekijöitä. Usein valuuttaliikkeet liittyvät korkojen muutoksiin. Korkoeron kaventumisen euroalueen hyväksi tulisi vahvistaa euroa. Tällä kertaa näin ei kuitenkaan ole, vaan liike aiheutuu jostakin muusta kuin koroista.

Yksi mahdollisista tekijöistä on presidentti Trumpin ja hänen hallintonsa spekuloitu pyrkimys heikentää dollaria. Markkinat arvioivat heidän mahdollisesti uskovan, että heikompi dollari olisi yhdysvaltalaisyritysten kilpailukyvyn kannalta hyvä asia. Toisena taustatekijänä Kukkasniemi nostaa esiin sijoittajien kysynnän vähenemisen.

”Eurooppalainen osakemarkkina tuotti alkuvuodesta hyvin, ja sijoittajien kiinnostus Yhdysvaltoja kohtaan väheni. Monet sijoittajat vähensivät USA-painoa salkuissaan, mikä vähensi myös valuutan kysyntää. Tämä tapahtui tilanteessa, jossa monilla suurilla institutionaalisilla sijoittajilla oli vahva Yhdysvallat-paino. Tänä vuonna painoa on hieman vähennetty, eikä ostolaidalla ole jo ennestään suurien USA-positioiden takia juurikaan ollut tunkua”, Kukkasniemi taustoittaa.

Jatkuuko eurooppalaisosakkeiden voittokulku?

Vuoden alusta kesän alkupuolelle saakka markkinoiden vallitsevana puheenaiheena oli eurooppalaisen osakemarkkinan ylivoimainen menestys muihin markkina-alueisiin verrattuna. Yhdysvallat piti useamman vuoden ajan selkeää kärkipaikkaa osakemarkkinoiden ykkösenä, mutta alkuvuodesta sijoittajien katseet kääntyivät tuottojen perässä yhä enenevissä määrin Atlantin tälle puolelle.

”Koko vuotta tarkasteltaessa eurooppalaiset osakkeet ovat tuottaneet Yhdysvaltoja vahvemmin. Kesän aikana Yhdysvallat on kuitenkin erityisesti teknologiayhtiöiden vetämänä menestynyt paremmin, eikä markkinoiden välinen ero enää ole yhtä dramaattinen kuin alkuvuodesta, jos heikentyneen dollarin vaikutus jätetään huomioimatta”, summaa Kukkasniemi.

Euroopassa yksittäisten suurten yhtiöiden osakekurssit ovat kehittyneet heikommin kesän aikana, mikä vetää alaspäin koko markkinan tuottoja. Sen sijaan pienemmistä yhtiöistä on edelleen saanut kelpo tuottoja.

”Pienet ja keskisuuret yhtiöt ovat tuottaneet Euroopassa kesän aikana hieman paremmin ja ne näyttävät edelleen arvostuksiltaan edullisilta”, kertoo Kukkasniemi.