Ilmastonmuutoksen huomiointi sijoituksissa

Osa 2. Tämä artikkeli on osa WWF Suomen ja Mandatumin yhteistyöjulkaisua Sijoittajan ilmasto- ja ympäristöopas. Tutustu oppaaseen.

Ilmastokriisi on sijoittunut sitkeästi kärkipaikoille Maailman talousfoorumin listoilla, jotka kuvaavat talouteen vaikuttavia tekijöitä seuraavan kymmenen vuoden ajanjaksolla¹. Nykyisellä kehityspolulla globaalit ruokajärjestelmät ajautuvat kaaokseen, ilmastopakolaisuus moninkertaistuu, hirmumyrskyt runtelevat valtamerien rannikolla sijaitsevia kaupunkeja ja infrastruktuuria² ja luontokato kiihtyy. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa maailmantalouteen keskimäärin 19 prosentin tulonmenetyksen seuraavan 26 vuoden aikana suhteessa tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.³

Yllä mainittuja ja monia muita vaikutuksia kuvataan skenaarioissa, joiden taustalla on tällä hetkellä paras mahdollinen tieteellinen ymmärrys ilmastokriisistä ja luonnon sopeutumisesta siihen⁴. Analyyttinen sijoittaja huomioi päätöksenteossaan tällaista tutkimukseen perustuvaa tietoa. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä kaikkiin sektoreihin ja yrityksiin.

Pahimmat ilmastokriisin skenaariot eivät välttämättä toteudu. Ihmiskunnalla on riittävästi osaamista ja resursseja kääntää kehitys parempaan suuntaan⁵. Lähes kaikki valtiot ovat sitoutuneet Pariisin sopimukseen, jonka keskeisenä tavoitteena on rajata globaalin keskilämpötilan nousu enintään 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää yhteiskunnan perustavanlaatuista uudelleenrakentamista. Yksityisellä pääomalla ja yritysten innovaatioilla on siinä ratkaiseva merkitys. Irrottautuminen fossiilisista raaka-aineista ja nettonollan – eli päästöjen ja hiilidioksidin sidonnan tasapainon – saavuttaminen vaatii merkittäviä investointeja ja avaa samalla valtavia mahdollisuuksia käynnistää uutta kannattavaa liiketoimintaa.

Luonto on ihmiskunnan tärkein liittolainen ilmastokriisin ratkaisemisessa. Luonnolliset ekosysteemit ovat tähän mennessä sitoneet yli puolet teollisen aikakauden päästöistä⁶. Ilmastokriisiä ei voi ratkaista ilman luontokadon torjuntaa.

Nettonolla

Nettonollalla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ovat tasapainossa ihmisen aikaansaamien poistojen kanssa tiettynä tarkastelujaksona. Poistoihin voidaan laskea sekä luonnolliset hiilinielut, kuten metsien kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä, että tekniset hiilinielut, eli hiilidioksidin talteenotto tehtaiden piipunpäistä.

Päästöjen ja poistojen laskeminen on selkeintä tietyllä maantieteellisellä alueella. Esimerkiksi kansallisen ilmastolain mukaan Suomen tulee saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2035 mennessä. Jotta globaalin keskilämpötilan nousun rajaaminen 1,5 asteeseen onnistuisi, tulisi koko maailman saavuttaa nettonolla vuoteen 2050 mennessä. Nettonollan saavuttamisessa päästövähennykset ovat ensisijaisia ja poistojen lisäämisellä on pienempi rooli.

Nettonollakäsitettä on myös kehitetty kuvaamaan organisaatioiden ilmastovaikutusta. Ne eivät usein rajoitu maantieteellisesti, etenkään jos tarkastellaan arvoketjuja. Yksi keskeinen yritysten nettonollaviitekehys on Science Based Targets initiativen (SBTi) Net Zero Standard, johon yli 10 000 yritystä maailmanlaajuisesti on sitoutunut.

Näytä lisää Sulje

Ilmastonmuutos vaikuttaa yhtiöihin kahdella tavalla

1. Kasvumahdollisuudet muuttuvat

Liiketoimintamalli, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei ole huomioitu, muuttuu ennen pitkää kestämättömäksi. Kestämätön toimintamalli vaikuttaa yrityksen kykyyn luoda kasvua ja kassavirtaa ja lisää yrityksen toimintaan kohdistuvia riskejä. Vastaavasti yhtiöillä, joiden liiketoimintamalli rakentuu muuttuvan kuluttajakysynnän varaan, on mahdollisuus kasvattaa markkinaosuuttaan ja parantaa kannattavuuttaan. Yrityksiin kohdistuu sidosryhmäpaineita, joista voimallisimpia ovat kuluttajakäyttäytymisen muutos ja hyvän maineen merkitys liiketoiminnan kasvussa.

2. Kustannukset lisääntyvät

Yritykset maksavat tuotantopanoksista ja hiilidioksidipäästöistä, joiden hinnat nousevat. Sijoittajat näkevät päästöihin liittyvät maineriskit ja sanktiot liiketoimintariskeinä, mikä voi nostaa tuottovaatimuksia ja vaikeuttaa rahoituksen saantia. Vastuullisuus parantaa houkuttelevuutta asiakkaiden, työntekijöiden ja omistajien silmissä. Päästöjen hinnannousu ja ilmastoriskit koskevat lähes kaikkia yrityksiä ja vaikuttavat sijoituspäätöksiin. Lisäksi raaka-aineiden niukkuus, kauppapolitiikka ja kilpailu ohjaavat tuotantoa. Ilmastonmuutos heikentää luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja, kuten veden puhtautta ja hiilen sidontaa, mikä aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja toimitusketjujen häiriöitä.

Asiakkaiden kasvava tietoisuus lisää painetta vähäpäästöisiin raaka-aineisiin, kierrätettävyyteen ja prosessien tehostamiseen. Ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja lämpöaallot, yleistyvät ja aiheuttavat riskejä toimitusketjuille ja omaisuudelle. Uudelleenjärjestelyt ja riskitapahtumat voivat nostaa kustannuksia merkittävästi, ja ilmastonmuutoksen kiihtyessä niiden vaikutus sijoittajien tuottoihin kasvaa.

Viherpesu

Katteettomat ympäristöväittämät ovat yritykselle maineriski. Yritysten esittämiin ympäristövaikutuksia koskeviin väittämiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja niiden sääntely on tiukentunut erityisesti kuluttajansuojalainsäädännön puolella. WWF Suomi teki vuonna 2022 selvityksen heikosti perustelluista ilmastoväittämistä Suomen kuluttajamarkkinoinnissa. Virheellisten väittämien taustalla voi olla puutteita yritysten todellisten ympäristövaikutusten hallinnassa. WWF Suomen suosituksen mukaan tuotteiden tai palvelujen ilmastoväittämien tulee perustua mahdollisimman kattavaan elinkaaritarkasteluun ja ensisijainen keino saavuttaa hiilineutraalisuus on vähentää päästöjä.

Näytä lisää Sulje

Näin arvioit sijoitusten ilmastovaikutukset ja -riskit

Tarkastele hiilijalanjälkeä ja sen kehitystä

Yksi tapa ymmärtää sijoitusten ilmastovaikutuksia ja -riskejä on määrittää sijoitusten hiilijalanjälki. Suurempi hiilijalanjälki tarkoittaa lähtökohtaisesti suurempia ilmastovaikutuksia ja -riskejä. Sijoittajan näkökulmasta sijoituskohteiden ilmastovaikutusten arvioinnissa käytetään yleisimmin kolmea mittaria:

Sijoitussalkun hiilijalanjälki kuvaa sijoitusten yhteenlaskettuja päästöjä suhteutettuna sijoitusomaisuuteen.

Rahoitetut päästöt kuvaavat sijoittajan omistusosuuteen suhteutettua laskennallista osuutta kunkin sijoituskohteen kokonaispäästöistä.

Hiili-intensiteetti kuvaa yrityksen kasvihuonekaasupäästöjä suhteessa sen liikevaihtoon. Sijoitustuotteen hiili-intensiteetti lasketaan sijoituskohteiden hiili-intensiteettien painotettuna keskiarvona.

Näiden mittareiden avulla sijoittaja voi arvioida sijoituskohteiden yksittäisiä ja yhteenlaskettuja ilmastovaikutuksia ja liiketoiminnan päästöintensiivisyyttä. Tämä luo pohjaa sijoitusten riskien arvioinnille esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöihin liittyvän sääntelyn tiukentumisen tai kustannusten nousun näkökulmasta. Huomioitavaa kuitenkin on, että yritysten hiilidioksidipäästöt vaihtelevat voimakkaasti eri toimialojen välillä. Tästä syystä hiilijalanjälkilaskennan tulosten tulkinnassa kannattaa kiinnittää huomiota yritysten hiili-intensiteetin vertailuun enemmän toimialojen sisällä kuin niiden välillä. Kannattaa myös muistaa, että tarkimmin seurataan kasvihuonekaasupäästöjä, kun taas yrityksen arvoketjun vaikutuksista hiilinieluihin on yleensä vähemmän tietoa tarjolla.

Tiedot yritysten hiilijalanjäljestä löytyvät yleensä osana yritysten julkista kestävyysraportointia, tyypillisesti vuosikertomuksen yhteydessä. Sijoittaja voi koota tietoa julkisista lähteistä, tai varainhoitopalveluja käyttäessä voi pyytää koosteita salkunhoitajalta.

Sijoitustuotteiden kestävyydestä sijoittaja saa tietoa esimerkiksi kestävän rahoituksen tiedonantovelvoiteasetuksen, SFDR:n mukaisista kestävyydestä annettavista tiedoista ja määräaikaiskatsauksista, mikäli sijoitustuote edistää kestävyysominaisuuksia (artikla 8) tai sillä on kestävä sijoitustavoite (artikla 9). Tiedonannoissa kerrotaan muun muassa tuotteen edistämistä kestävyysominaisuuksista ja huomioiko tuote pääasialliset haitalliset vaikutukset, ns. PAI-indikaattorit (Principal Adverse Impact). Päästötiedot ovat melko yleisesti raportoituja PAI-indikaattoreita artiklan 8/9 mukaisista sijoitustuotteista. Sääntelyn edellyttämän raportoinnin lisäksi monet toimijat julkaisevat säännöllisesti myös vapaaehtoisia ESG-raportteja sijoitustuotteistaan.

Esimerkiksi Mandatum julkaisee suorien likvidien sijoitustuotteiden vastuullisuusraportit, jotka sisältävät muun muassa tuotteen hiili-intensiteetin ja sen kehityksen, sijoituskohteiden fossiilisen altistuman ja tietoa kohdeyhtiöiden päästövähennystavoitteista.

Arvioi yritysten päästövähennystavoitteita ja -strategioita

Yritysten ilmastotyön arvioinnissa taaksepäin katsovien mittareiden, kuten sijoituskohteiden päästöjen ja näiden historiallisen kehityksen, lisäksi on tärkeää ennakoida tulevaisuuden kehitystä. Uskottavat päästövähennystavoitteet:

• Ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.
• Kytkeytyvät yrityksen strategiaan.
• Toimeenpannaan konkreettisilla siirtymäsuunnitelmilla.

Päästövähennystavoitteiden luotettavuuden lisäämiseksi markkinoilla on toimijoita, jotka auttavat yrityksiä määrittämään ja vahvistamaan tavoitteensa sekä metodologiansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Science Based Targets initiative (SBTi-aloite), joka edistää tieteeseen perustuvia ilmastotoimia yrityssektorilla. SBTi tarjoaa standardeja ja työkaluja, arvioi tavoitteiden toteutettavuutta ja varmistaa niiden linjauksen Pariisin sopimuksen 1,5 asteen lämpenemisrajan kanssa.

Vaikka SBTi-tavoitteet ovatkin yrityskohtaisia, kannattaa myös tarkistaa ovatko kyseiset metriikat osa rahastosijoitusten vapaaehtoista vastuullisuusraportointia, eli raportoidaanko esimerkiksi rahaston kohdeyhtiöiden sitoutuminen tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin. Tietoa yksittäisten yritysten sitoumuksista ja aloitteista löytyy yleensä yrityksen kotisivulta.

Vaikka yritys ei kuuluisi aloitteeseen, se voi silti tehdä vaikuttavaa ilmastotyötä. Koska ilmastotavoitteiden asettamiselle ei ole yhtä mallia vaan viitekehyksiä ja aloitteita on lukuisia, voi analyysin tekeminen olla sijoittajan kannalta työlästä. Työtä helpottamaan on kuitenkin olemassa työkaluja, kuten esimerkiksi SBTi-aloitteen verkkosivut ja Net Zero Tracker, joka tarjoaa kootusti tietoa yritysten asettamista päästövähennystavoitteista, näiden kattavuudesta sekä siitä miten tavoitteet ja metodologiat on integroitu yrityksen toimintaan.

Tarkastele fossiilisten polttoaineiden ja muiden arvonsa kadottavien omaisuuserien varantoja 

Fossiilisiin polttoaineisiin liittyy riski, että niiden arvo laskee siirtymässä kohti vähähiilistä taloutta. Sijoittaja voi arvioida riskiä esimerkiksi sen kautta kuinka suuri osa yrityksen liikevaihdosta tulee fossiilitoiminnoista ja kuinka paljon yritys omistaa fossiilivarantoja.

Alkuun pääsee esimerkiksi tarkastelemalla mihin toimialaluokkaan yritys kuuluu tai mihin luokkiin sen eri toiminnot jakautuvat. Tämän perusteella sijoittaja saa jo yleiskuvan aiheesta. Tarkempaa arviointia varten yrityksen kvartaali- ja vuosiraportoinnista löytyvät yleensä liikevaihtojakaumat yrityksen eri toiminnoille, mitkä tarjoavat tarkempaa tietoa siitä kuinka suuressa osassa yrityksen mahdolliset fossiiliseen toimintaan liittyvät toiminnot ovat.

Tarkastele vähä- ja korkeapäästöisten sijoitusten jakautumista

Arviointia voidaan tehdä sektorikohtaisesti tai koko sijoitussalkun tasolla. Esimerkiksi salkussa olevien energiayhtiöiden tuotantoprofiilien perusteella voidaan määrittää, kuinka suuri osa energiasektorin sijoituksista kohdistuu uusiutuvaan energiaan ja kuinka suuri osa fossiilipohjaiseen energiantuotantoon. Näitä tietoja sijoittaja voi verrata omaan sijoituspolitiikkaansa ja -tavoitteisiinsa sekä yleisesti erilaisiin mahdollisiin kehityspolkuihin.

Sijoitusportfoliota voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, kuinka suuri osa omistuksista suuntautuu liiketoimintoihin, joilla on ilmasto- ja ympäristönäkökulmista positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia. Yksittäisten yritysten ja rahastojen vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi The Upright Projectin työkalun avulla, jossa otetaan huomioon yrityksen käyttämien resurssien ja arvonluonnin suhde toisiinsa useassa eri ulottuvuudessa.

Katso myös tulevaisuuteen

Vaikka ilmastonmuutos sisältää useita riskejä yrityksille ja sijoittajille voi sen torjunta myös tarjota uusia menestymismahdollisuuksia. Yritykset, jotka pystyvät muuttamaan toimintaansa ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan tulevat olemaan pitkällä aikavälillä houkuttelevampia sijoituksia:

• Päästöjään hillitsevien yritysten arvonkehitys on todennäköisesti vakaampi ja houkuttelevampi, sillä nämä yritykset ovat paremmin varautuneet kohtaamaan tulevaisuuden ilmastohaasteet ja niiden aiheuttamat liiketoimintaympäristön muutokset.
• Ilmastonmuutoksen huomioon ottavat yritykset ovat yleensä kilpailijoitaan huomattavasti valmiimpia sopeuttamaan toimintaansa ilmastonmuutoksen tuomiin tulevaisuuden haasteisiin ja ilmastoasioiden käsittely on sisäistetty vahvasti organisaation johtamiseen ja liiketoimintamalliin.
• Kun sijoittajat näkevät yrityksen toiminnassa kestämättömästä liiketoimintamallista aiheutuvia riskejä tai kustannusten nousua, vastineeksi kannetusta riskistä vaaditaan korkeampaa tuottoa. Tämä heikentää yrityksen arvonkehitystä, mikä puolestaan heijastuu yrityksen rahoitusmahdollisuuksiin ja -kustannuksiin.

Yritysten raportoimat kestävän toiminnan mittarit auttavat sijoittajaa ymmärtämään, miten yrityksen taloudellinen menestys syntyy ja mikä on liiketoiminnan todennäköinen kehityspolku sekä arvioimaan, millainen yrityksen tuloksentekokyky on tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutoksen huomioiminen sijoittamisessa on ollut kannattavaa viimeisen vajaan 10 vuoden aikana. Kansainväliset tutkimukset ja analyysit osoittavat, että ESG-tekijät ovat parantaneet sijoitusten tuottoja, vähentäneet riskejä ja lisänneet sijoittajien luottamusta. Esimerkiksi Journal of Asset Management -julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin neljän MSCI:n vastuullisuusindeksin kumulatiivista tuottoeroa verrattuna niiden tavanomaisiin verrokki-indekseihin vuosien 2015 ja 2023 lopun välillä. Tarkastellulla ajanjaksolla ESG-indeksit osoittivat parempaa suorituskykyä kuin standardi-indeksit, mikä näkyy korkeampina tai vähintäänkin hyvin vertailukelpoisina keskimääräisinä tuottoina.⁶

 

Case: Kohti nollapäästöistä terästeollisuutta

Teräs on keskeinen materiaali teollisissa yhteiskunnissa. Sen tuotanto aiheuttaa noin 7 prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä¹. Valtaosa teräksestä tuotetaan edelleen masuuneissa, joihin syötetään kivihiiltä. Lisäksi monessa keskeisessä teräksentuotannon maassa teollisuuden käyttämä sähkö tuotetaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla. 

2020-luvun alussa kansainvälinen energiajärjestö IEA ja useat muut tutkimuslaitokset loivat polkuja, joissa kuvataan terässektorin kehitystä kohti nettonollaa vuoteen 2050². Niiden mukaan muutos kohti nettonollaa on mahdollinen ja tarvittava teknologia on tiedossa. Muutoksella on kuitenkin kiire.

Teollisen mittaluokan teräksen tuotantolinjan tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Jotta nettonollatavoitteeseen päästään, uusia kivihiilipohjaisia masuuneja ei käytännössä voisi enää rakentaa ja kaikki vanhojen tuotantolinjojen pitäisi olla lähes nollapäästöteknologiaa. Ajatuspaja Agora arvioi vuonna 2023, että noin 70 prosenttia käytössä olevista tuotantolinjoista tulevat teknisen käyttöikänsä loppuun vuoteen 2030 mennessä³.

Konsulttiyhtiö McKinseyn selvityksen perusteella vuoteen 2050 tarvitaan noin 4 400–5 000 miljardin dollarin verran investointeja⁴. Peräti kaksi kolmasosaa investoinneista liittyvät sähkön tuotanto- ja siirtokapasiteettiin. Teräksentuotannon hiilestä irtautuminen edellyttääkin prosessien sähköistämistä. 

Perinteiset teräsyhtiöt alkoivat uudistaa strategiaansa ja julkisesti sitoutua nettonollapolkuihin. Toisaalla syntyi uusia start up -yrityksiä, jotka ryhtyivät suunnittelemaan uudenlaisia tehtaita, jotka käyttävät vähäpäästöistä teknologiaa, erityisesti vetypelkistystä rautamalmin jalostamisessa raudaksi, joka on kaikkien päästöintensiivisin tuotantovaihe.

Sijoittajan kannalta terästeollisuuden tilanne on kiinnostava. Sekä perinteisessä teollisuudessa että start up -yrityksissä tarvitaan ulkopuolista rahoitusta investointien toteuttamiseen ja sijoittajat ovat tärkeässä asemassa vähäpäästöisten ratkaisujen mahdollistajina.

Lue lisää vihreästä teräksen tuotannosta WWF:n sivuilta

 

Lähteet:

¹ Steel industry emissions worldwide - Statistics & Facts | Statista

² Net Zero Roadmap: A Global Pathway to Keep the 1.5 °C Goal in Reach – Analysis - IEA

³  Global Steel Transformation Tracker

⁴  The net-zero transition: Its cost and benefits | McKinsey & Company

Näytä lisää Sulje

 

Lue seuraava osa: Luonnon monimuotoisuuden huomiointi sijoituksissa