Lisää sävyjä tulevaisuuskeskusteluun

”Sijoittaminen on tehokasta yhteiskuntaoppia”, Mandatum-konsernin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta sanoo.

Finanssialan ammattilaisena hän kannustaa kaikkia hankkimaan perustietoa aktiivisesta taloudenpidosta. Taloudellisesta yleissivistyksestä hyötyy koko yhteiskunta.

”Jos suomalaisten pitäisi sijoittaa eläkesäästöistään pieni osa itse, se pakottaisi perehtymään sijoittamiseen.”

Niemisvirran idea on peräisin Ruotsista. Siellä tulevilla eläkkeensaajilla on ollut mahdollisuus vuodesta 2000 lähtien itse päättää, miten sijoittaa pienen osuuden eläkesäästöistä. Summa on noin 2,5 prosenttia vuosiansioista.

Sijoittaminen on ruotsalaisille mitä arkisin asia, se kuuluu elämään yhtä lailla kuin hampaiden pesu tai ruokaostoksilla käynti.

Tuleva eläkeläinen voisi sijoittaa osan eläkesäästöistä itsenäisesti

Niemisvirta kaipaa sävyjä suomalaiseen eläkekeskusteluun varsinkin nyt, kun eläkejärjestelmää uudistetaan. Hän näkee eläkkeissä myös ison legitimiteettikysymyksen.

”Nuorten sukupolvien on ehkä vaikeaa ylipäänsä uskoa eläkejärjestelmään, kun jokaisessa eläkeuudistuksessa leikataan tulevaisuuden eläkkeitä.”

Niemisvirran ehdotuksessa itsenäisesti sijoitettava osuus olisi sataprosenttisesti eli täysin rahastoitu eläkkeensaajalle, joten hän saisi myös tämän täysin rahastoidun osuuden tuoton sataprosenttisesti itselleen. Nykyeläkkeistä noin neljännes tulee rahastoidusta pääomasta ja noin kolme neljäsosaa työssäkäyvien maksuista eli työssäkäyvät maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeitä.

”Se hajauttaisi eläkejärjestelmän riskejä. Lisäksi tuleva eläkkeensaaja voisi ottaa halutessaan sataprosenttisesti osakeriskiä. Parikymppisille se olisi fiksua.”

Kun itse saa päättää, miten eläkettä tai esimerkiksi yritysten palkkiorahastojen osuuksia sijoittaa, alkaa yritysten toiminta kiinnostaa uudella tavalla. Niemisvirta painottaa, että palkkiorahastojen täytyy koskea yrityksen koko henkilöstöä.

”Se on oikeudenmukaista, ja silloin kaikilla yrityksessä on intressi taloudelliseen menestykseen.”

Henkilöstörahastojen jäsenten sijoitusstrategiat vaihtelevat

Niemisvirrasta on hienoa, että henkilöstörahastojen osalta rahaston jäsenten on mahdollista päättää itse sijoitusstrategiasta rahaston tarjonnan puitteissa.

”Yhdellä voi olla kaksi vuotta eläkeikään, toisella 20. Yksi arvostaa korkeaa riskiä, toinen matalaa. Silloin tarvitaan erilaisia strategioita.”

”Kun palkitseminen liittyy yrityksen menestykseen, kannustaa tämä henkilöstöä yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Toisaalta muuttuva palkitseminen helpottaa yrityksen sopeutumista haastavampina aikoina ja tuo yritykselle joustavuutta kulujen hallintaan.”

Henkilökunnan riskivakuuttamista Niemisvirta kutsuu syväksi vaikuttamiseksi. On moraalisesti tärkeää yritysvastuuta, että riskivakuutuksen avulla yritys voi huolehtia työntekijän lisäksi hänen perheestään esimerkiksi työkyvyttömyystilanteessa. Samaan ryhmään kuuluvat yrityksen henkilöstölleen tarjoamat lisäeläkkeet.

”Ne ovat tehokas keino sitouttaa ja kannustaa henkilöstöä.”

Muuttuvan palkitsemisen ammattilaisena Mandatum on huomannut lisäeläkkeiden ja palkkiorahastojen suosion. Se tarkoittaa toimeksiantoja yhtiölle, jonka tavoitteena on olla Pohjoismaiden nopeimmin kasvava varainhoitotalo.

Perintöveron tilalle luovutusvoittovero

Niemisvirran mukaan varallisuuden kumulaatio dynaamisine vaikutuksineen on avain talouden vauhdittumiseen. Se auttaisi löytämään pääomasijoituksiinkin nykyistä isompia kertasummia. Niille on kysyntää, jotta kasvuyritykset pysyvät suomalaisomistuksessa.

Yksi keino edistää varallisuuden kumuloitumista olisi vaihtaa perintövero Ruotsin mallin mukaiseen luovutusvoittoveroon. Ruotsi luopui perintöverosta vuonna 2005. Päätös valtiopäivillä oli yksimielinen, ja perustelu oli veron haitallisuus sukupolvenvaihdoksille sekä ruotsalaisyritysten omistuksen ja pääoman valuminen ulkomaille.

”Jos vero pitäisi maksaa vasta, kun kiinteistö tai muu perintö on myyty, niin perinnön saaneella olisi rahaa maksaa se vero.”

Luovutusvoittovero olisi lisäksi perintöveroa tuottoisampi yhteiskunnalle, onhan se 34 prosenttia eli korkeampi kuin lähiomaisten 7–19 prosentin perintövero. Luovutusvoittoveroon siirtyminen helpottaa länsinaapurin kokemusten mukaan sukupolvenvaihdoksia.

”Meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta suomalaisten yritysten ei tarvitsisi edes miettiä muuttoa Ruotsiin sen takia, ettei heillä ole varaa perintöveron takia pyörittää yritystään Suomessa itsenäisesti. Moni joutuu myös myymään yrityksensä kansainvälisille pääomarahastoille tässä tilanteessa. Meillä ei ole varaa menettää yhtään yritystä, meidän pitää päinvastoin suojella tätä pientä pääomapottia, kun se meillä täällä vielä on.”

Kun pääomaa on paljon,sitä voi verottaa vähemmän

Varallisuuden kumulaatiosta on sekin etu, että sitten kun pääomaa on paljon, sitä voi verottaa vähemmän. Se motivoisi yrittämään.

Suomessa ylin marginaalivero laski tänä vuonna runsaaseen 52 prosenttiin. Se on siis vieläkin yli puolet ansiosta.

”On ihmisen työn aliarvioimista, jos hän joutuu maksamaan yhdestäkään ansaitsemastaan eurosta yli puolet jollekin toiselle.”

Niemisvirta painottaa, että hän maksaa mielellään veroja.

”Haluan asua yhteiskunnassa, jossa huolehditaan yhteisistä asioista. Mutta olisi reilua, jos työstä ja eläkkeistä maksettaisiin maksimissaan veroja 40–45 prosenttia. Ei tarvitse pyrkiä nollaan tai 20 prosenttiin.”

Menestys lähtee innovatiivisuudesta ja yrittämisen halusta. 

"Meidän pitää arvostaa ja juhlia menestyviä yrityksiä. Täytyy olla mahdollisuuksia onnistua, mutta myös oikeus epäonnistua. Se on olennainen ja opettavainen osa toimivaa taloutta.”

Isot uudistukset vievät tunnetusti aikaa. Kynnystä muutoksiin voisi laskea se, että lähtisi liikkeelle pienesti, esimerkiksi eläkkeiden pienen murto-osan itsenäisestä sijoittamisesta.

”Ei ole mitään hopealuotia. Tavoitteisiin pääsy vaatii määrätietoista projektijohtamista ja yhteistyötä yli puoluerajojen. Nyt pitää katsoa eteenpäin.”