Markkinakatsaus 16.3.2026: Kiihdyttääkö Lähi-idän eskalaatio inflaatiota?

Lähi-idän kiristynyt tilanne jatkuu tällä hetkellä kolmatta viikkoa. Markkinoilla ei ole nähty valtaisaa paniikkia, mutta sen seurauksena osakkeiden arvostukset ovat jonkin verran laskeneet. Myös korkotasot ovat nousseet, mikä on puolestaan syönyt korkean duraation sijoitusten tuottoja. Luottoriskipreemioissa on puolestaan nähty lievää liikettä ylöspäin.

Eniten kriisi on ravistellut niitä markkinoita, jotka tuottivat alkuvuodesta parhaiten – esimerkiksi Japania, Eurooppaa ja kehittyviä markkinoita. Taustalla vaikuttavat erityisesti energiaomavaraisuuden puute ja osakemarkkinoiden paluu teemoihin, jotka sopivat paremmin epävarmaan maailmaan.

Energian kuljetus markkinoiden murheenkryyninä

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kriisin keskeisimmät vaikutukset markkinoihin tulevat energian hinnan vaikutuksesta, kun esimerkiksi öljyn hinta on kohonnut viime viikkoina huomattavasti. Futuurihintojen tarkastelu kuitenkin kertoo, että lähiaikoina tehtävien öljytoimitusten hinnat ovat korkeampia kuin myöhemmin tulevaisuudessa tapahtuvien toimitusten. Markkinoiden konsensuksena tuntuukin olevan, ettei kriisi kestäisi kovin pitkään ja negatiiviset vaikutukset heijastuisivat pääasiassa lähiaikoina tehtäviin toimituksiin.

Vaikka öljyn futuurihinnat näyttävät kääntyvän laskuun pidemmällä aikavälillä, markkinat kuitenkin hinnoittelevat hintojen jäävän korkeammalle tasolle kuin miltä kriisiin lähdettiin. Kun vielä ennen tilanteen eskaloitumista öljyn futuurihinnat olivat noin 60 dollarin barrelihinnan paikkeilla, jäävät ne pidemmän aikavälin ennusteissa matalimmillaan noin 70 dollarin tasolle.

Öljyn saatavuuden haasteet eivät tällä hetkellä ole kiinni tuotanto-ongelmista. Toistaiseksi öljyä tuotetaan globaalilla tasolla riittävästi, mutta ongelmat ovat logistiikassa. Siihen on kuitenkin vaikeampaa vaikuttaa, sillä kiertoreittiä Hormuzinsalmen tilalle on vaikeaa löytää. Energiaan liittyvät haasteet eivät kuitenkaan rajoitu vain öljyyn, sillä myös erityisesti eurooppalaisille keskeisestä maakaasusta merkittävä osa kulkee myös Hormuzinsalmen läpi.

Helpottaakseen tilannetta eri maat ovat avanneet öljyreserveitään hieman vaihtelevissa määrin. Haasteena kuitenkin on, ettei niitä voida täysimääräisesti ottaa kerralla käyttöön, sillä pelkona on kriisin pitkittyminen tai eskaloituminen entisestään. Öljyreservit ovat myös suhteessa pieniä päivittäin Hormuzinsalmen läpi kulkevaan määrään verrattuna – reservit vastaavat vain 5–10 prosenttia siitä määrästä, joka tällä hetkellä jää toimittamatta.

Tällä hetkellä markkinoiden kannalta positiivisin uutinen olisi Iranin, Yhdysvaltojen ja Israelin välinen rauha, joka ei kuitenkaan vaikuta todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Markkinoilla todennäköisimpänä skenaariona pidetäänkin akuuteimman kriisin rauhoittumista, vaikkei itse rauhaa tehtäisikään.

Inflaatio mietityttää markkinoilla

Kriisin keskeisimmät pidempiaikaiset potentiaaliset vaikutukset liittyvät erityisesti inflaatioon, jonka ennakoidaan lähtevän nousuun öljyn hinnan nousun vaikutuksesta. Nykytasoillaan pysyessään öljyn hinta nostaisi inflaatiota kolmen prosentin tasolle.

Myös huomattava osa esimerkiksi globaalisti ruoan viljelyssä käytettävistä lannoitteista kulkee Hormuzinsalmen kautta. Pitkittyessään kriisi voisi vaikuttaa myös ruoan tuotantoon, jos lannoitteita ei saada. Tämä puolestaan nostaisi ruoan hintaa ja siten kiihdyttäisi inflaatiota.

Inflaation kannalta keskeistä on kuitenkin se, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpille inflaation kiihtymisen nähdään olevan yksi suurimmista uhista, sillä Trump on ajanut vahvasti ohjauskoron laskua ja kuluttajien ostovoiman parantamista. Republikaaneille keskeisiin välivaaleihin on tällä hetkellä aikaa vain reilut puoli vuotta, ja inflaatio voisi kiihtyessään laskea puolueen kannatusta.

Vaihtelevaa talousdataa

Viime viikkojen tapahtumat eivät vielä näy talousdatassa, mutta viime aikoina julkaistut luvut kertovat, millaisesta tilanteesta turbulenssiin on lähdetty. Tilanne vaikuttaa olevan kohtuullisen hyvä, joskaan ei täysin optimaalinen.

Euroopassa data on pääasiassa heikentynyt, kun esimerkiksi teollisuustuotantoa ja kuluttajaluottamusta kuvaavat luvut ovat laskeneet. Kiinassa tilanne on puolestaan ollut piristymään päin.

Yhdysvalloista puolestaan asuntomarkkinadata on kehittynyt positiivisesti ja myös ostopäällikköindeksit ovat olleet vahvoja. Vuoden viimeiseltä kvartaalilta raportoidut bkt- ja kasvuluvut yllättivät kuitenkin heikkoudellaan. Osaltaan tähän vaikutti julkisen kulutuksen lasku maan hallinnon sulun vuoksi. Myös yksityisen kulutuksen osuus oli heikohko, mihin myös hallinnon sulku vaikutti osaltaan, sillä se vähensi kuluttajien käytössä olevaa varallisuutta ja siten kulutusmahdollisuuksia.

Työmarkkinoiden saralta viime kuukausina raportoitu data on ollut vaihtelevaa. Viimeisimmät luvut maatalouden ulkopuolisista uusista työpaikoista putosivat huomattavasti verrattuna edellisen kuukauteen, jolloin uusia työpaikkoja puolestaan syntyi odotuksia enemmän. Mikäli työmarkkina heikkenisi pidemmällä aikavälillä, tuottaisi se haasteita sekä Yhdysvalloille että globaalille taloudelle yksityisen kulutuksen heikkenemisen seurauksena.