Markkinakatsaus 1.9.2025: Kestääkö osakenousu ilmojen viilentyessä?

Osake- ja korkomarkkinat ovat menestyneet viime aikoina kiitettävästi. Osakemarkkinoilla kovimmat nousijat ovat löytyneet Aasiasta, jossa Japanin ja erityisesti Kiinan osakemarkkinat ovat kehittyneet positiivisesti. Taustalla vaikuttaa muun muassa Kiinassa käynnissä oleva jonkinasteinen tekoälybuumi. Kiristyneen kauppapolitiikan myötä sirujen tuonti Yhdysvalloista Kiinaan on supistunut, jonka seurauksena kiinalaisten teknologia- ja siruyhtiöt ovat kehittyneet positiivisesti. Myös alkuvuodesta muusta maailmasta merkittävästi jäänyt Yhdysvaltojen osakemarkkina on kirinyt uudelleen erityisesti teknologiayhtiöiden vetämänä.

Korkomarkkinoilla tunnelmat ovat pysyneet rauhallisina. Luottoriskipreemiot Yhdysvalloissa ja Euroopassa ovat laskeneet kesän aikana sekä investment grade- että high yield -sijoituksissa. Erityisesti Yhdysvalloissa luottoriskipreemiot ovat tällä hetkellä myös historiallisesti tarkasteltuna matalilla tasoilla. Myös volatiliteetti on laskenut sekä osake- että korkomarkkinoilla.

Dollarin heikentyminen on kuluneen vuoden aikana painanut USD-määräisten sijoitusten tuottoja. Nyt dollarin heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa kuitenkin toistaiseksi pysähtyneen.

Talousdata antaa merkkejä kehityksestä

Markkinoilla pohditaan nyt osakenousun kestävyyttä. Mikäli merkkejä kasvun hidastumisesta tai inflaation kiihtymisestä saataisiin, markkinat oletettavasti säikähtäisivät. Pysyvämmän käänteen aikaansaamiseksi tarvittaisiin kuitenkin selkeitä merkkejä talousnäkymien muutoksesta.

Vaikka epävarmuus markkinoilla onkin hieman kasvanut, talouskasvua ennakoivissa luvuissa ei tällä hetkellä näy merkkejä talouskasvun merkittävästä heikentymisestä. Yhdysvaltojen viimeisin talousdata on ollut odotuksia positiivisempaa, ja myös Euroopassa luvut ovat olleet hienoisesti odotuksia parempia. Riskit liittyvät kuitenkin yhä siihen mahdollisuuteen, että tullit tulevat hidastamaan talouskasvua ja yksityistä kulutusta.

Alkanut viikko tarjoilee sijoittajille rutkasti talousdataa, ja erityisesti Yhdysvalloista julkaistava työmarkkinadata kiinnostaa sijoittajia. Mikäli talouskehitys lähtisi heikentymään ja inflaatio samanaikaisesti kiihtyisi, olisi tämä yhdistelmä toteutuessaan markkinoille erittäin haastava.

Rahapolitiikkaa keventynee myös Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain keskuspankki Fed kerääntyy syyskuun korkokokoukseensa 17.9. Keskuspankin koronlaskua pidetään jo hyvin todennäköisenä, mikäli merkittäviä yllätyksiä ei ennen sitä tapahdu. Fed on harvoin tehnyt korkopäätöksissään toisin kuin markkinat odottavat, sillä markkinoiden konsensuksesta eroava päätös voisi heiluttaa markkinoita merkittävästikin. Itse koronlaskun sijaan on keskeistä seurata sitä, miten keskuspankin kommunikoimat ennusteet rahapolitiikan tulevasta polusta kehittyvät.

Syyskuun lähes varmana pidetyn koronlaskun lisäksi Fediltä odotetaan tällä hetkellä ensi vuoden huhtikuuhun mennessä yhteensä yhden prosenttiyksikön koronlaskua. Tämä on enemmän kuin mitä markkinat vielä heinäkuun lopulla hinnoittelivat.

Euroopan keskuspankki EKP:n osalta merkittäviä muutoksia korkopolitiikkaan ei ole odotettavissa. EKP aloitti historiasta poiketen koronlaskunsa jo ennen Fediä ja on jatkanut niitä myös kuluvan vuoden aikana. Inflaation ollessa euroalueella keskuspankin kahden prosentin tavoitteen tuntumassa, ovat koronlaskutarpeet Euroopassa Yhdysvaltoja vähäisemmät.