Fearless Finns: Kadonneet sukset

Mandatumin kumppani - alppihiihdon, freeskin ja kumparelaskun maajoukkue Fearless Finns - kirjoittaa kauden aikana viikottaista Fearless Finns -​blogia Mandatumin verkkosivuilla. Blogissaan urheilijat kertovat kilpailuista, harjoituksista ja huippu-​urheilijan elämästä. Kaiken taustalla on maajoukkueen periksiantamattomuus, kyky uusiutua, ja polttava halu pitää kiinni tavoitteista.

Kadonneet varusteet

Lähdettiin Suomesta 30. joulukuuta kisareissulle Klagenfurtiin, Itävaltaan. Kyseessä oli kauden kolmas big airin maailmancupin osakilpailu. Kun laskeuduttiin Münchenin lentokentälle, puhelimeeni tuli tekstiviesti lentoyhtiöltä, jossa sanottiin, ettei toinen matkalaukuistani tullut lennolle mukaan.

Se oli mun suksipussi. Ajattelin, että onneksi tulimme paikan päälle jo kahta päivää ennen kisan ensimmäisiä treenilaskuja ja onneksi Helsingistä Müncheniin lentää useampi kone päivässä. Mahdollisuus saada suksipussini ajoissa vaikutti siis hyvälle.

Kaksi päivää vierähti, ja 1. tammikuuta en ollut vieläkään saanut suksiani. Kello 19.00 alkaisivat meidän ensimmäiset treenit. Olin ollut yhteydessä kaikkiin mahdollisiin tahoihin Helsingissä ja Münchenissä, jotka voisivat auttaa minua asian tiimoilta. Sen lisäksi olin vielä pyytänyt hätävaralta laskukavereiltani välineitä lainaan, mikäli kamat eivät saapuisi ennen ensimmäisiä treenejä enkä saisi hoidettua välineitä muualta.

Farkut laskuhousuiksi

Kello alkoi kääntyä iltapäivän puolelle ja tilanne alkoi näyttää epätoivoiselta. Soitin suksisponsorini Factionin yhteyshenkilölle ja selitin hänelle tilanteen. Kysyin, olisiko lähistöllä laskettelukauppoja, jotka myyvät käyttämiäni välineitä, ja että voisinko hakea uudet kamat Factionin piikkiin.

Uudenvuodenpäivä ei auttanut tilannetta, sillä lähin auki oleva kauppa, jossa oli etsimäni välineet, oli suuntaansa kahden tunnin ajomatkan päässä. Ei auttanut kuin lähteä roadtripille. Isot kiitokset Factionille ja maajoukkuevalmentaja Juha Mourujärvelle, joka lähti kuskiksi.

Sain hoidettua kamat itselleni, ja saavuimme puolitoista tuntia ennen ensimmäisiä treenejä takaisin Klagenfurtiin. Myös laskuhousuni olivat suksipussissani, joten laskin farkut jalassa ekat treenit.

Simo Peltola sai paikan kisaan viime hetkellä. Treeneihin saavuttuaan hän kertoi, että hänellä on kahdet laskuhousut mukana ja saisin lainata toisia loppureissun ajan. Isot kiitokset siis Simolle ja myös Kuura Koivistolle, joka lainasi minulle varasauvojaan! Meidän lisäksi suomalaisista kisassa mukana olivat myös Joel Liimatainen ja Teemu Lauronen.

Lainavarusteilla kisaan

Muutama päivä myöhemmin koitti kisapäivä. Edellisenä iltana juuri ennen kuin olin käymässä nukkumaan, sain sähköpostin, jossa kerrottiin, ettei kuriiri ehdi toimittaa laukkuani ollenkaan Klagenfurtiin sen viikon aikana. Minulta kysyttiin, mitä haluan tehdä asian kanssa. En jaksanut aamullakaan alkaa miettimään ja vastaamaan sähköpostiin, vaan halusin laskea kisat ensin alta pois.

Kisalaskut menivät omalta osaltani penkin alle. Formaatti oli kolme runia, joista kaksi parasta eri temppua jäävät voimaan. Sain vain yhden runin onnistuttua ja siinäkin jäi parantamisen varaa.

Teemu onnistui myös vain yhdessä runissa. Joel otti kisapäivän treeneissä pahan näköisen kaatumisen, mutta pystyi kuitenkin laskemaan kisat loppuun. Hän päätti vähän helpottaa runejaan ja ottaa varman päälle, missä hän myös onnistui. Simo sai jokaisen hypyn hyvin alas, mutta jokaisessa gräbit (ote suksesta) jäivät puutteellisiksi.

Kuura onnistui hienosti joka hypyllään ja kairasi itsensä finaaliin. Finaaleissa Kuuralla horjahti tasapaino harmillisesti ensimmäisen runin alastulossa, joten siinä jäi seuraaville laskuille hienosäädettävää, toinen runi meni hyvin. Kolmannella ja viimeisellä Kuura lähti parantamaan ensimmäistä temppuaan, mutta ei aivan saanut taisteltua alastuloa jaloilleen ja kaatui ikävän näköisesti. Onneksi mitään vakavampaa ei kuitenkaan käynyt: yksi tikki leukaan ja naarmuja naamaan.

Suomalaisten sijoitukset kisassa:
Kuura 6., Joel 22., Simo 26., Teemu 34. ja minä 39.

Tästä sitten selvittelemään suksipussin kohtaloa ja kohti ensi viikon big airin maailmancup-osakilpailua Kreischbergiin, Itävaltaan.

Onnea vuoteen 2025!

Elias Syrjä
Instagram: @syrja