Lahja, perintö vai ennakkoperintö – miten omaisuuden siirtotapa vaikuttaa perintösuunnitteluun ja verotukseen?

Kun suunnitellaan omaisuuden siirtämistä sukupolvelta toiselle, keskusteluaiheiksi nousevat usein lahjat, perinnöt ja ennakkoperinnöt. Nämä eroavat toisistaan sekä juridisesti että taloudellisesti, ja näin ollen ennakoiminen auttaa hallitsemaan omaisuuden siirtoa tehokkaasti. Mitä käsitteet oikeastaan tarkoittavat, ja miten niiden erot näkyvät käytännössä?

Järkevä perintösuunnittelu – lähde liikkeelle näistä asioista

Hyvän perintösuunnittelun avulla varmistat, että omaisuutesi siirtyy haluamallasi tavalla ja turvaa sekä oman että läheistesi tulevaisuuden.

Suunnittelun alkuvaiheessa on syytä kartoittaa omat taloudelliset tarpeet ja mahdollisuudet lahjoittaa varallisuutta jo elinaikana hyödyntämällä samalla verotuksellisia etuja. Lisäksi kannattaa miettiä, onko toiveena varmistaa perillisten tasapuolinen kohtelu varallisuuden siirrossa. Selkeät asiakirjat, kuten testamentti ja lahjakirja, auttavat toteuttamaan toiveesi.  

”Järkevä perintösuunnittelu ei ole pelkästään omaisuuden jakamista – se on myös jäämistön hallintaa”, painottaa Kumar.

Lahjakirja tuo turvaa lahjoituksiin

Lahjoittaminen on joustava tapa siirtää omaisuutta sukupolvelta toiselle, edellyttäen että sen suunnittelussa huomioidaan sekä verotukselliset että juridiset näkökohdat. Lahja on verovapaa, jos lahjan tai lahjojen arvo samalta antajalta kolmen vuoden aikana on enintään 4 999 euroa. Tämän ylittävistä lahjoista maksetaan lahjaveroa. Lahjaveroprosentti on progressiivinen ja lahjansaajat ovat jaettu kahteen veroluokkaan riippuen saajan sukulaisuussuhteesta lahjanantajaan. Esimerkiksi lähimpien sukulaisten kesken annettavien lahjojen lahjaveroprosentti on alhaisempi kuin perheen ulkopuolisille annettavien lahjojen veroprosentti.  

Lahjan yhteydessä kannattaa laatia lahjakirja, joka toimii tärkeänä juridisena dokumenttina. Lahjakirjan avulla lahjanantaja voi asettaa lahjalle ehtoja, kuten:

-        Hallinta- ja käyttöoikeuden pidätys: Lahjanantaja voi säilyttää oikeuden käyttää lahjoitettua omaisuutta, kuten esimerkiksi kesämökkiä, mikä vähentää lahjaveron määrää omaisuuteen kohdistuvan rasitteen takia.

-        Avio-oikeuden poissulkeminen: Lahjansaajan puoliso voidaan poissulkea lahjan oikeuksista, esimerkiksi avioeron sattuessa.

-        Ajankohta: Lahjoitus voi tulla voimaan heti tai vasta tulevaisuudessa.

-        Määräys ennakkoperinnöstä: Lahjanantaja voi päättää, tuleeko lahja huomioida ennakkoperintönä lopullisessa perinnönjaossa.

Ennakkoperintö: Lahja, jolla on vaikutusta tulevaan perinnönjakoon

”Ennakkoperintö voi olla tapa tukea perillisiä jo lahjanantajan elinaikana. Ennakkoperintö muistuttaa lahjaa, mutta sillä on suora vaikutus perinnönjakoon. Se tarkoittaa, että ennakkoperintönä saatu omaisuus huomioidaan lopullisessa perinnönjaossa”, Kumar kertoo. 

Myös ennakkoperinnöstä maksetaan lahjaveroa, mutta tämä vero huomioidaan myöhemmin perintöveroa laskettaessa, jotta kaksinkertainen verotus vältetään.

Perinnönjako: Lain säännöt ja vertouksen vaikutus

Kun henkilö kuolee, hänen omaisuutensa jaetaan perintökaaren mukaan, ellei testamenttia ole laadittu. Puolison oikeudet, mahdollinen avio-oikeus ja perillisten saamat oikeudet määräytyvät lain mukaan. Testamentin avulla voi ohjata omaisuuden jakoa tarkemmin. Perintöä voi antaa kenelle tahansa. Kuitenkin rintaperillisiä suojaa aina oikeus lakiosaan.

Perintövero määräytyy progressiivisesti, ja lähisukulaisille kuten lapsille perintövero on alhaisempi. Perintöveroa ei makseta, jos perintö on arvoltaan alle 20 000 euroa.

Sijoitusvakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset osana perintösuunnittelua

Perintösuunnittelussa sijoitusvakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset tarjoavat tehokkaita ja joustavia keinoja omaisuuden hallintaan. Sijoitusvakuutuksen avulla on mahdollista varmistaa läheisten taloudellinen turva ja samalla kasvattaa säästöjä.

”Sijoitusvakuutukseen liittyvä edunsaajamääräys on juridisesti vahva – se ohittaa jopa testamentin. Sijoitusvakuutuksen edunsaajamääräyksen perusteella maksettava henkivakuutuskorvaus on perintöveronalaista lähiomaisille. Voimassa oleva edunsaajamääräys voi antaa turvaa perintöveroihin, sillä henkivakuutuskorvaus maksetaan suoraan nimetylle edunsaajalle eikä se ole osa kuolinpesän varoja, jolloin henkivakuutuskorvaus voidaan suoraan osoittaa esimerkiksi lapselle tai leskelle. He voivat käyttää varoja esimerkiksi perintöveroihin”, Kumar kertoo.

Kapitalisaatiosopimukset puolestaan tarjoavat mahdollisuuden esimerkiksi siirtää kertyneitä varoja sopimuksen muodossa jälkipolvelle hallitusti. Kapitalisaatiosopimus voidaan siis luovuttaa esimerkiksi lahjana lapselle, jolloin lapsi maksaa sopimuksen käyvästä arvosta lahjaveroa. Lahjakirjaan voidaan kirjata tarkempia määräyksiä, kuten lahjansaajan aviopuolison avio-oikeuden poissulkeminen, antaen lahjanantajalle tehokkaan keinon järjestää varallisuuttaan eteenpäin tahdonmukaisesti.

”Huolellisesti suunniteltu perintö on enemmän kuin taloudellinen päätös – se on tapa varmistaa omaisuutesi sujuva ja toiveittesi mukainen siirto seuraavalle sukupolvelle,” Kumar toteaa lopuksi.