Viikkokatsaus 26.9.2022: Yhdysvaltojen korot saavuttavat huippunsa näillä näkymin ensi vuonna

Viime viikon yhtenä keskeisimpänä tapahtumana oli Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin kokous. Kokouksessa Fed nosti ohjauskorkoaan 0,75 prosenttiyksikköä, minkä myötä korko nousi 3,25 prosenttiin. Keskuspankki viestitti myös jatkavansa inflaation vastaista taisteluaan, ja korot tulevatkin nousemaan edelleen. Markkinat hinnoittelevat tälle vuodelle vielä 1,00–1,25 prosenttiyksikön ohjauskoron nostoa. Ohjauskoron huipun hinnoitellaan osuvan 4,50–4,75 prosentin tasolle ensi vuoden aikana, minkä jälkeen korkojen odotetaan jo kääntyvän laskuun.

Fedin johtokunnan jäsenet nostivat kokouksessa omia arvioitaan ohjauskoron kehityksestä ja tällä hetkellä jäsenten arviot ylittävät hieman markkinoiden odotukset. Markkinat saattavatkin olla tällä hetkellä turhan optimistisia hinnoitellessaan ohjauskoron laskuja jo ensi vuoden aikana.

Fedin tekemä reipas nosto korkoihin oli odotettu, yllätyksiä viime viikolla tarjosi Japanin keskuspankki. Keskuspankki ilmoitti viime viikolla ostaneensa markkinoilta jenejä tukeakseen tänä vuonna merkittävästi heikentyneen valuuttansa arvoa. Keskuspankit länsimaissa sekä Japanissa puuttuvat harvemmin oman valuuttansa arvokehitykseen. Japanissa näin on tehty viimeksi 90-luvulla.

Jenin heikentymisen taustalla ovat muun muassa Japanin keskuspankin elvyttävänä pysynyt rahapolitiikka ja alhaisena pidetyt korot. Japani tuo valtaosan raaka-aineistaan ja valuutan heikennyttyä maa joutuu maksamaan raaka-aineista jenimääräisesti enemmän. Tätä kautta heikentynyt jeni on lisännyt inflaatiopainetta maassa.

Iso-Britannian hallitus aikoo tukea talouskasvua verovähennyksillä

Isossa-Britanniassa pääministeri Liz Trussin hallitus julkisti viime viikolla ensimmäisen välibudjettinsa. Budjetin mukaan hallitus aikoo alentaa veroja kaikkiaan noin 45 miljardilla punnalla. Alentamalla muun muassa tuloveroa hallitus haluaa tukea talouskasvua ja kompensoida energian hinnan nousua kuluttajille.

Kasvuhakuisen finanssipolitiikan pelätään kuitenkin kiihdyttävän ja pitkittävän jo ennestään korkeaa inflaatiota, mikä lisää todennäköisyyttä lisäkoronnostoille. Aiemmin viime viikolla Englannin keskuspankki nosti ohjauskorkoaan jo 0,5 prosenttiyksiköllä 2,25 prosenttiin.
Välibudjetin julkistuksen seurauksena Iso-Britannian valtionlainojen korot nousivat reilusti ja myös punta heikkeni voimakkaasti.

Epävarmuutta Eurooppaan tuovat äärioikeiston nousu valtaan Italiassa sekä Putin – talouteen ei kuitenkaan odoteta suurempia vaikutuksia

Italiassa pidettiin viime sunnuntaina parlamenttivaalit. Ennakkotietojen mukaan vaalit tulee voittamaan äärioikeistolainen Italian veljet -puolue. Italian veljien lisäksi hallitukseen odotetaan tulevan oikeistopuolueet Lega ja Forza Italia, mikäli hallitusneuvottelut onnistuvat odotetusti.

Vaikka valta onkin Italiassa vaihtumassa, maan talouspolitiikkaan ei odoteta kuitenkaan merkittäviä muutoksia vaalien jälkeen. Kampanjoiden perusteella todennäköisiltä hallituspuolueilta voi odottaa alijäämäisiä budjetteja. Toisaalta nämä suosituimmat puolueet eivät aja aktiivisesti Italian euro- tai EU-eroa, joista on viime aikoina spekuloitu.

Venäjän presidentti Putin ilmoitti viime viikolla osittaisesta liikekannallepanosta. Samaan aikaan Venäjä ilmoitti pitävänsä neljällä miehitetyllä alueella kansanäänestyksen alueiden liittämisestä Venäjään. Äänestysten on määrä päättyä tiistaina. Kansanäänestyksiä on pidetty laajasti Moskovan ohjailemina ja tuloksien odotetaan olevan selvä jo ennen kuin ääniä edes aletaan laskea. Muun muassa G7-maat ovat tuominneet äänestykset kansainvälisen oikeuden vastaisiksi ja kieltäytyneet tunnustamasta niiden tuloksia.

Venäjän toimilla ei odoteta olevan merkittävää taloudellista vaikutusta Eurooppaan, sillä keskeisimmät taloudelliset pakotteet on jo otettu käyttöön molemmin puolin. Venäjän toimet lisäävät kuitenkin riskiä sotatoimien laajenemisesta Ukrainan ulkopuolelle. Asiantuntijat pitävät sodan laajenemista silti epätodennäköisenä.

Viikon markkinaindikaattorit