Viikkokatsaus 4.4.2022: Onko inflaation kiihtymiselle näkyvissä loppua?

Ukrainan sota pysyy edelleen markkinoiden keskiössä. Miltä tilanne nyt näyttää?

Ukrainan sota pysyy edelleen erityisesti eurooppalaisten markkinoiden fokuksessa. Markkinareagointi tapahtumiin on kuitenkin selvästi jo vähentynyt ja monilla osakemarkkinoilla on palattu sotaa edeltäville tasoille. Sota voi kuitenkin aiheuttaa edelleen reiluakin markkinaheiluntaa.

Nyt isona kysymysmerkkinä taloudessa ja markkinoilla on, pyritäänkö riippuvuudesta venäläiseen energiaan pääsemään eroon nopeammin Euroopassa.

Mitkä tekijät nostattava inflaatiota nyt?

Alkuvuodesta inflaation odotettiin hidastuvan viimeistään kesän aikana logistiikka- ja tuotantohaasteiden helpottaessa. Ukrainan sota ja sen seurauksena nousseet raaka-aineiden hinnat vesittivät kuitenkin toiveet. Nyt aiemmin uumoiltu paluu edes lähelle keskuspankkien 2 %:n inflaation tavoitetasoa näyttää tänä vuonna epätodennäköiseltä.

Ukrainan sota nosti laajasti hyödykkeiden hintoja. Venäjän merkitys öljyn ja kaasun tuottajana on globaalisti merkittävä ja jo asetetut sekä mahdolliset pakotteet ja toimitushaasteet ovat nostaneet energian hintoja laajasti, erityisesti Euroopassa. Energian hintojen lisäksi mm. useiden metallien sekä vehnän hinnat ovat nousseet sodan alettua.

Lisää painetta hintojen nousuun on myös saatu Kiinasta, jossa koronatilanne on lähtenyt hurjaan kasvuun, ja siitä seuranneet suuret lockdownit vaikuttavat myös niin tuotantoon kuin logistiikkaan.

Onko inflaation kiihtymiselle näkyvissä loppua?

Inflaation odotetaan laskevan tuotanto- ja logistiikkahaasteiden hellittäessä ja raaka-aineiden hintojen rauhoittuessa. Pidemmällä aikavälillä palkkojen nousu erityisesti Yhdysvalloissa nostaa inflaatiopaineita. Lisäksi globaalien tuotantoketjuhaasteiden ja geopolitiikan vuoksi tuotantoa tuotaneen lähemmäs kuluttajia, mikä taas nostattaa hintoja ja siten inflaatiota.

Markkinoilla hinnoitellaan, että inflaatio tulee rauhoittumaan noin parin vuoden aikajänteellä. Riskit sille, että inflaatio on tulevaisuudessa huomattavasti totuttua keskeisempi tekijä koko talouden kehityksessä, on kuitenkin noussut.

Millaisia koronnostoja Fediltä ja EKP:lta nyt odotetaan?

Yhdysvalloissa korkoja on nostettu jo kerran ja niitä odotetaan nostettavan vielä useita kertoja ennen vuoden loppua. Lisäksi on mahdollista, että koroja nostettaisiin tavallisen 0,25 %:n sijaan 0,5 %:ia kerralla yhdessä tai useammissakin kokouksessa.

Euroopassa ohjauskoron noston odotetaan tapahtuvan syksyllä. Lainojen osto-ohjelmia ajetaan alas jo toisen kvartaalin aikana.

Vaikka korot ovat olleet hurjassa nousussa, keskuspankit eivät loputtomasti korkoja nosta, Euroopassa vielä varovaisemmin. Esimerkiksi 12 kuukauden euriborin hinnoitellaan nousevan puolentoista prosentin tuntumaan ja rauhoittuvan siihen. Pidemmällä aikavälillä korkojen hinnoitellaan jälleen laskevan.

Talouskasvu hidastuu, mutta kuinka paljon? Voiko edessä olla talouden romahdus?

Odotukset vuoden 2022 talouskasvulle olivat vahvat erityisesti Euroopassa, jossa koronarajoitusten poistumisen ennustettiin kiihdyttävän kasvua selvästi. Ukrainan sota kuitenkin asetti kasvulle varjon, jonka suuruutta on vaikea arvioida. Sodan alettua odotuksia globaalille kasvulle on laskettu selvästi maltillisemmiksi. Kovin isku kohdistunee Eurooppaan. Kiina taas on talouden syklissä jo uudessa elvytysvaiheessa.

Talouspakotteiden aiheuttamat raaka-aineiden hintojen nousut ja saatavuushaasteet näkyvät kasvussa monin tavoin. Erityisesti Euroopan talouskasvu tulee kärsimään asetetuista pakotetuista, varsinkin energiaan liittyen. Jos vastatoimena Venäjän toimille Ukrainassa energian tuontia Venäjältä Eurooppaan radikaalisti vähennetään tai lopetetaan kokonaan, myös vaikutukset Euroopan talouteen ovat luonnollisesti voimakkaammat.

Hintojen nousun seurauksena yritysten tuotantokustannukset nousevat ja kuluttajien luottamus ja kulutusmahdollisuudet heikkenevät. Lisäksi kiristyvä rahapolitiikka heikentää rahoitusolosuhteita. Nousseet korot, leveämmät riskipreemiot ja laskeneet osakkeet hillitsevät mm. yritysten investointihalukkuutta.

Voi olla, että edessä on ns. tekninen taantuma, jossa kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä talous kasvamisen sijaan supistuu. Pohjatilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä ja romahdusta näyttää edelleen epätodennäköiseltä. Kysymysmerkkejä talouteen liittyy kuitenkin nyt paljon ja talouskasvua on vaikea ennakoida tarkasti.

Miltä talous ja markkinat näyttävät nyt lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Miltä osakemarkkinoilla on viime aikoina näyttänyt?

Vuosi on ollut varsin volatiili osakemarkkinoilla. Sodan alettua maaliskuun aikana osakeindeksit olivat alimmillaan 10-20 % vuoden alkua matalammalla. Suomi kärsi muuta Eurooppaa rajummin, eikä ole palautunut vieläkään muun maailman tavoin. Yhdysvallat, joihin Ukrainan kriisi ei vaikuta niin suuresti suoraan, on pärjännyt nyt markkinoista parhaiten.

Viime vuonna hyvin pärjänneet kehittyvät markkinat ovat tänä vuonna olleet markkinoiden jälkipäässä. Syynä ei ole kuitenkaan pelkästään Ukrainan sota, vaan Kiinan markkinoiden heikko tuotto, joka vetää koko markkinan tuottoja alaspäin.

Alkuvuoden aikana nähty sektorirotaatio, jossa teknologiaosakkeita myytiin ja syklisiä ostettiin, on nyt vähän rauhoittunut ja hieman jo kääntynytkin. Markkinoilta hetkeksi kaikonneet retail-sijoittajat ovat myös tehneet viime viikkojen aikana vahvaa paluuta.

Entä korkomarkkinoilla?

Korkomarkkinoilla on nähty laskua enemmän tai vähemmän koko tämä vuosi. Lyhyt nousu nähtiin sodan alettua turvasatamakysynnän vuoksi, kun korot laskivat ja valtionlainat nousivat muutaman päivän ajan. Sen jälkeen korkomarkkinoiden alamäki on taas jatkunut.

Mennyt kolmikuukautinen onkin ollut yksi heikoimmista kvartaaleista pitkään aikaan. Valtionlainasijoittajille erityisesti reaalituotot ovat viime vuosina olleet matalan korkotason takia matalia, ja nyt heiltä on käytännössä lyhyessä ajassa putsattu useamman vuoden tuotot.

Riskipreemioiden leventyminen on taas syönyt yrityslainasijoittajien tuottoja, erityisesti sodan alettua. Tällä hetkellä tuotot ovat jo hieman palautuneet.

Viikon markkinaindikaattorit