Viikkokatsaus 24.8.2021: Miksi osakemarkkinoiden kehitys on ollut mollivoittoista?
Milloin rahaelvytystä aletaan vähentää? Vähittäismyynti on ollut odotuksia heikompaa – miksi? Miten Kiina on taas kiristänyt otettaan teknologiayhtiöistä? Millaisia vaikutuksia Afganistanin tilanteella on maailmantalouteen ja sijoitusmarkkinoihin? Lue nämä ja muut viikon kysymykset markkinoista vastauksineen.
Miksi osakemarkkinoiden kehitys on ollut mollivoittoista viime viikolla?
Yksittäistä syytä markkinoiden hermoiluun ei kuitenkaan ole, vaan kyse lienee useamman tekijän summasta. Markkinoiden fokuksessa ovat pysytelleet deltamuunnoksen leviäminen ja rokotusohjelmien eteneminen sekä USA:n keskuspankin aikeet vähentää osto-ohjelmiaan. Julkistettu talousdata ei ole ollut totutun vahvaa.
Yhtenä syynä osakemarkkinoiden liikkeeseen viime viikolla on esitetty myös elokuun optioiden erääntymistä 20. elokuuta. Vastaava liike alaspäin nähtiin USA:n osakemarkkinoilla myös touko-, kesä- ja heinäkuussa erääntymispäivän lähestyessä. Optioiden kaupankäyntivolyymit ovat kasvaneet koronakriisin jälkeen, minkä vuoksi niiden erääntymisellä saattaa olla aiempaa suurempia vaikutuksia itse alla olevan osakemarkkinan hintaliikkeisiin.
USA:n keskuspankin heinäkuun kokouksen pöytäkirja julkaistiin keskiviikkona. Mitä se kertoi elvytyksen vähentämisen aikataulusta?
Pöytäkirjan perusteella keskuspankki valmistautuu vähentämään rahaelvytystään. Suurin osa johtokunnan jäsenistä arvioi, että rahapolitiikan vähentäminen voidaan aloittaa jo tämän vuoden puolella, mikäli talous kehittyy suotuisasti. Samalla pöytäkirjassa kuitenkin todetaan, että työmarkkinat eivät ole vielä toipuneet pandemiaan edeltävälle tasolle ja että nähty nousu inflaatiossa keskittyy tiettyihin kategorioihin, eikä ole laaja-alaista.
Miten markkinat reagoivat pöytäkirjan julkistamiseen?
Korkomarkkinat pysyivät rauhallisina, eikä korkotaso noussut. Korkotaso on ollut muutenkin laskusuunnassa inflaatiopelkojen maltillistuessa. Osakemarkkinoilla oli heiluntaa, mutta sen taustalla painoivat muut syyt.
Mitä nämä muut syyt sitten ovat?
Yksi tekijä on julkistettu talousdata. Eri maiden vähittäismyynnin kasvu on ollut odotettua heikompaa kesällä. USA:ssa vähittäismyynti supistui heinäkuussa -1,1 % verrattuna kesäkuuhun. Isossa-Britanniassa vähittäismyynti romahti peräti -2,5 % vastaavana ajankohtana, kun odotus oli +0,5 %:n kasvu.
Joidenkin arvioiden mukaan yksi vähittäismyynnin laskuun voisi olla se, että ihmiset ennakoivat kulutuksessaan laajennettujen työttömyystukien loppumista. Esimerkiksi Bidenin hallinnosta kommentoitiin, että laajennettujen työttömyystukien annetaan loppua suunnitellusti elokuun lopussa eikä laajennuksia enää jatketa. Keskeisimpänä tekijänä kehityksen taustalla pidetään deltamuunnoksen leviämistä, mikä on saanut ihmiset varomaan julkisia paikkoja jälleen alkukesää enemmän.
Kiinassa on taas kiristänyt otettaan teknologiayhtiöstä. Mitä uutta viime viikolla on kerrottu?
Viime viikolla viranomaiset ilmoittivat kieltävänsä sellaisten algoritmien käytön, joilla pyritään vaikuttamaan kuluttajan ostokäyttäytymiseen. Lisäksi Kiinassa hyväksyttiin uusi henkilötietoja suojaava laki, joka tulee voimaan marraskuun alussa. Käytännössä tämä vaikuttaa sellaisiin yhtiöihin, jotka keräävät verkon yli asiakastietoja ja säilyttävät niitä.
Talouden yllätysindeksien perusteella talousdata ei enää yllätä positiivisesti. Miten indeksin lukemia kannattaa tulkita?
Talouden yllätysindeksit kuvaavat, yltääkö julkistettava talousdata markkinoiden odotuksiin vai onko data odotuksia heikompaa. Talouden yllätysindeksit USA:sta, euroalueelta ja Kiinasta kertovat nyt siitä, ettei julkistettava talousdata yllätä enää positiivisesti.
Viime aikoina indeksit tulleet alaspäin kaikilla markkina-alueilla. Tämä ei tarkoita sitä, että talous olisi kääntymässä laskuun. Indeksiä voi tulkita siten, että talouden toipumisessa jyrkin kasvuvauhti taittumassa ja talous on hakeutumassa lähemmäs pidemmän aikavälin trendikasvua, jota nähtiin ennen koronakriisiä.
Millaisia vaikutuksia Afganistanin tilanteella on maailmantalouteen ja sijoitusmarkkinoihin?
Afganistanin tilanne on ennen kaikkea valtava humanitaarinen kriisi, jossa konflikti koskettaa maan siviiliväestöä.
Suuri osa afganistanilaisista saa elantonsa maataloudesta ja maan yritykset toimivat lähinnä paikallisesti. Afganistan ei ole merkittävä raaka-aineiden tuottaja, eikä sen kautta kulje tärkeitä kuljetusketjuja, minkä vuoksi vaikutukset maailmantalouteen ja sijoitusmarkkinoihin jäänevät vähäisiksi.
Afganistanin kriisillä voisi olla laajempia vaikutuksia maailmantalouteen ja sijoitusmarkkinoihin, mikäli kriisi laajenisi naapurivaltioihin tai heikentäisi suurvaltasuhteita, kuten USA:n ja Kiinan välistä suhdetta. Toistaiseksi tästä ei kuitenkaan ole viitteitä.
|
|
|
Periodi |
Ennuste (BBG) |
Vaihteluväli |
Edellinen |
Ma 23.8. |
Euroalue |
Yhdistetty ostopäällikköindeksi (1. julkaisu) |
Elokuu |
- |
- |
60.6 |
Ma 23.8. |
USA |
Yhdistetty ostopäällikköindeksi (1. julkaisu) |
Elokuu |
- |
- |
59.7 |
Ma 23.8. |
Euroalue |
Kuluttajien luottamus (1. julkaisu) |
Elokuu |
- |
- |
-4.4 |
Ke 25.8. |
Saksa |
Ifo-indeksi, liike-elämän luottamus |
Elokuu |
- |
- |
100.8 |
To 26.8. |
Saksa |
Kuluttajien luottamus |
Syyskuu |
- |
- |
-0.3 |
To 26.8. |
Euroalue |
Keskuspankin korkokokouksen pöytäkirja |
Heinäkuu |
- |
- |
- |
|
|
|
|
|
|
Lähde: Bloomberg