Viikkokatsaus 2.3.2021: Vaikuttaako nimelliskorkojen nousu reaalikorkoihin?

Markkinoilla on ollut mielenkiintoista menoa. Mitä viime viikolla tapahtui?

Markkinoilla on ollut mielenkiintoinen alkuvuosi, ja myös viime viikko jatkoi osaltaan tätä erityslaatuista markkinatapahtumien sarjaa.

Pitkien nimelliskorkojen kuukausinousu oli USA:n historiassa rajuin Trumpin valinnan jälkeen. Historiassa tämän kokoluokan nimelliskorkojen nousut ovat tyypillisesti pakottaneet osakemarkkinat lyhytaikaisesti puolustuskannalle.

Korkomarkkinoilla tapahtunut muutos - nimelliskorkojen nousu - heijastui viime viikolla vääjäämättä myös osakemarkkinoille, joka seurailee tiiviisti korkojen liikkeitä. Viime viikon lopuksi kaikki tärkeimmät osakemarkkinaindeksit päätyivät miinukselle.

Erityisesti kasvuyhtiöt olivat vastatuulessa ja tämä näkyi esimerkiksi Nasdaq-indeksissä, joka laski
 -4,9%. Toinen suhteellinen häviäjä oli kehittyvät markkinat. Viime viikkoon saakka kehittyvillä markkinoilla on ollut hurja alkuvuosi, mutta viime viikolla moni kehittyville markkinoille sijoittanut alkoi kotiuttaa voittojaan ja sitä myöten myös volatiliteetti pomppasi. Volatiliteetti on riskimittari, joka kuvaa hintaheiluntaa. Mitä korkeampi volatiliteetti, sitä suurempi on sijoituksen tulevaan tuottoon liittyvä epävarmuus.  

Miten tilanne näkyi Euroopassa?

Euroopan pörsseissä lasku ei viime viikolla ollut yhtä raju kuin naapurimantereella.  Esimerkiksi EuroStoxx600 -indeksi päätyi -2,3 % laskuun. Eroa Yhdysvaltojen lievempiin kurssimuutoksiin selittää se, että Euroopan pörssin sektorijakauma on erilainen kuin Yhdysvalloissa. Euroopassa painottuvat arvoyhtiöt kasvuyritysten sijaan.

Vaikuttiko nimelliskorkojen muutos voimakkaasti öljyn hintaan tai valuuttakursseihin?

Ei vaikuttanut. Öljyn hinta jatkoi edelleen nousuaan viime viikolla, samoin dollarin vahvistuminen euroa vastaan.

Mitä korkomarkkinoilla nyt tapahtuu – miksi nimelliskorot ovat nousussa?

Inflaatio-odotusten ja nimelliskorkojen nousun taustalla ovat odotukset talouden elpymisestä. Sinällään molemmat ovat markkinoille positiivisia signaaleja, koska ne kertovat siitä, että talouden odotetaan kasvavan.  

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell ei viime viikon kommenttien perusteella halunnut juurikaan jarrutella korkoliikettä, vaan totesi sen olevan osa normaalia talouden elpymistä.

Euroopassa lausunnot olivat hieman aggressiivisempia. EKP:n mukana taloudellinen ympäristö ei vielä kestä korkeampaa reaalikorkotasoa.

Mutta millaisia vaikutuksia tilanteella voi olla?

Kannattaa huomata, että inflaatio-odotukset ovat noususta huolimatta nyt varsin normaalilla tasolla, eli hieman päälle 2 prosentissa, joka on myös Fedin tavoite. Fed tavoittelee kahden prosentin keskimääräistä inflaatiovauhtia pidemmällä aikavälillä, joten inflaatio-odotusten voidaan jopa sanoa normalisoituneen.

Tavallisesti nimelliskorko ja inflaatio-odotukset ovat kulkeneet käsi kädessä, kuten on nähty myös viime aikoina. Ongelmia syntyisi vasta silloin, jos inflaatio-odotukset tasaantuisivat kahden prosentin tietämille, mutta nimelliskorko jatkaisi kasvuaan.

Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi siitä syystä, että sijoittajat rupeaisivat purkamaan korkoriskiään ja myymään pitkää duraatiota. Tämä voisi aiheuttaa nimelliskorkojen voimakkaamman nousun. Tämän seurauksena myös reaalikorot voisivat nousta ja se vaikuttaisi myös muihin omaisuuslajeihin, kuten osakkeisiin.

Niin kauan, kun nimelliskorko ja inflaatio-odotukset noudattavat samaa tanssiliikettä, reaalikorko pysyy paikallaan. Tällä hetkellä reaalikoroissa ei ole vielä nähty voimakasta liikettä ylöspäin. Tämä elvyttävä ympäristö tukee edelleen riskisijoittamista.

Jos tanssikuvioon tulisi riitasointuja, olisi reaalikorko otettava tarkempaan seurantaan.

Jos katsotaan historiaa, miten vastaavat nimelliskoron muutokset ovat vaikuttaneet osakemarkkinoille?

Historiassa tämän kokoluokan (>2 keskihajontaa) nimelliskorkojen nousut ovat tyypillisesti pakottaneet osakemarkkinat lyhytaikaisesti puolustuskannalle

Jos katsotaan, millaisia muutoksia nimelliskoron muutoksella on ollut S&P 500 -indeksiin rullaavaan kuukausituottoon, on pienillä muutoksilla joko laskeviin tai nouseviin korkoihin on ollut positiivinen vaikutus kuukausituottoon. Sen sijaan voimakas korkomuutos on vaikuttanut kuukausituottoihin
luokaa  -1 %.

Viime aikoina markkinoilla on puhuttu paljon sektorirotaatiosta. Vaikuttiko nimelliskorkojen muutos niiden väliseen tilanteeseen?

Perinteisesti eri sektorien menestys on kiertänyt pörssissä. Niin kutsutussa sektorirotaatiossa kasvu-yhtiöiden ja arvo-osakkeiden menestys on vaihdellut talouden syklien mukaisesti.

Markkinakorossa tapahtuvat trendimuutokset on usein se tekijä, joka käynnistää sektorirotaation osakemarkkinassa. Korkojen nousu on yleensä suosinut arvosektoria voimakkaasti. Silloin suhdanneherkät toimialat, kuten finanssi-, öljy- ja teollisuusosakkeet pärjäsivät muita paremmin.

Tänä vuonna Yhdysvalloissa ne toimialat, jotka ovat herkkiä muutoksille korkotasossa, ovat tuottaneet heikosti tai tuotto on negatiivinen. Näitä toimialoja ovat joko vakaat toimialat, kuten päivittäistavarat ja yhdyskuntapalvelut, tai toimialat, joihin on hinnoiteltua voimakkaita kasvuodotuksia, kuten teknologia.

Kasvu- ja arvo-osakkeet ovat olleet melko pitkään tasapelitunnelmissa, mutta viime viikolla tapahtuneen käänteen seurauksena arvosektori otti suhteellinen voittoerän kasvuosakkeisiin nähden.

Miltä koronatilanne näyttää maailmalla? Entä millainen on rokotustahti?

Koronakuolleisuus on laskenut, ja tartuntojen määrä on laskenut erityisesti Yhdysvalloissa. Suomessa tilanne on kulkenut päinvastaiseen suuntaan, sillä Suomessa tartuntojen määrä on jatkanut nousuaan.

Nyt markkinoilla seurataankin tarkasti rokotustilannetta, kuten rokottamisen päivävauhtia ja täyden rokotussuojan saaneiden osuutta. Euroopassa ja Suomessa rokottamisen päivävauhti on edelleen varsin tahmea; Yhdysvalloissa rokotuksia annetaan päivässä tuplavauhtia. Toki tahti on nopeutunut ja vauhti on kasvanut viime aikoina – tämä kertoo siitä, että rokoteprosessi in hioutunut, vaikka edelleen vauhtiin vaikuttaa oleellisesti myös rokotteiden saanti.

Tällä hetkellä Israelissa täysi rokotesuoja (kaksi rokotetta saaneita) on jo 38 prosentilla kansalaisista Yhdysvalloissa vastaava luku on7,1 %, Tanskassa 3,1 % ja Virossa 2,5 %. EU:n kansalaisista täysi rokotesuoja on 2,4 % väestöstä, Suomessa luku on vasta noin 1,5%

Viikon markkinaindikaattorit:

Tämän viikon markkinaindikaattorit