Fearless Finns: Tulos tai ulos
Alppihiihtäjä Eduard Hallberg kertaa menneiden kilpailuiden suurimpia onnistumisia ja pettymyksiä. Kisastartit maailman huippujen kanssa ruokkivat motivaatiota tavoitella kirkkainta kärkeä.
Mandatumin kumppani - alppihiihdon, freeskin ja kumparelaskun maajoukkue Fearless Finns - kirjoittaa kauden aikana viikottaista Fearless Finns -blogia Mandatumin verkkosivuilla. Blogissaan urheilijat kertovat kilpailuista, harjoituksista ja huippu-urheilijan elämästä. Kaiken taustalla on maajoukkueen periksiantamattomuus, kyky uusiutua, ja polttava halu pitää kiinni tavoitteista.
Moi jälleen!
Siitä on pitkä aika, kun viimeksi kirjoitin tänne blogiani. Silloin olin Saas Feessa jäätikköleirillä, ja preseason oli juuri alkanut. Voi uskaltaa hyvin sanoa, että sen jälkeen on tapahtunut paljon.
Tämän Saas Feen leirin jälkeen olimme Levillä hieman yli kuukauden. Siellä saimme sekä hyvät treenit että kylmät varpaat, ja kisasimme myös kauden ensimmäiset kisat. Levillä nappasin kaksi voittoa. Pitkän, kylmän ja pimeän leirin jälkeen Lapista oli aika suunnata etelään Keski-Eurooppaan valmistautumaan suurempiin kilpailuihin.
Päähuomio Eurooppa Cupissa
Euroopan Cup on ollut tämän kauden prioriteetti numero yksi, ja siellä olemme pärjänneet todella hyvin.
Suurpujottelussa on ollut pujotteluun verrattuna hieman vaikeampaa tehdä tulosta, mikä voi johtua monesta asiasta. Täällä taso on toki korkea, siitä ei ole epäilystäkään. En ole kuitenkaan löytänyt vakautta ja täyttä itseluottamusta. Olen laskenut kovaa monta kertaa, mutta se on johtanut virheeseen tai ulosajoon. Olosuhteetkaan eivät ole olleet helpot. Toisin kuin Euroopan Cupin pujottelussa, suurpujottelussa ei ole vielä saatu jäätä tai kovaa pintaa, vaan alusta on ollut melko pehmeä. Silloin suurella, noin viidenkymmenen luokkaa olevalla lähtönumerollani ei ole niin helppoa saavuttaa hyviä sijoituksia radan kulumisen takia.
Pujottelu puolestaan on sujunut loistavasti, edellyttäen tietysti maaliin pääsyä. Aloitin Val di Fassassa laskemalla seitsemännelle sijalle, mutta sen jälkeisessä kilpailussa Obereggenissa laskin ulos. Berchtesgadenissa otin neljännen sijan ensimmäisessä kilpailussa, ja seuraavana päivänä laskin ulos. Laskin jälleen ulos ensimmäisessä kilpailussa Gstaadissa, mutta otin toisen neljännen sijan seuraavana päivänä. Eli tuloksentekoprosenttini on aika lailla 50.
Tunteiden vuoristorataa
Junioreiden MM -kisat olivat myös yksi kauden kohokohdistani. Valitettavasti kisat menivät täysin pieleen. Pujottelu oli hyvällä mallilla ennen kisoja. Ensimmäinen lasku meni erittäin hyvin lukuun ottamatta pientä virhettä radan keskellä, mutta se riitti johtopaikkaan ensimmäisen kierroksen jälkeen.
Täyteen laskuenergiaan ladattuna ja kisavalmiina seisoin startissa valmiina toiselle kierrokselle ja lähdin radalle. Yhtäkkiä olin grenslannut, eli toinen suksi oli mennyt kepin väärältä puolelta kolmannella portilla. En voinut uskoa, että se oli totta. Lasku oli ohi ennen kuin se oli edes alkanut. Siellä seisoin radan laidalla, enkä tiennyt itkeäkö vai nauraa. Olin heittänyt pois mahdollisuuden voittaa kultaa!
Yritin nopeasti unohtaa tämän ja keskittyä seuraavan päivän suurpujotteluun. Minulla oli sielläkin hyvä mahdollisuus voittaa mitali. Minulla oli kuitenkin suuria ongelmia ensimmäisessä laskussa ja toisen laskun alussa. Laskin lopulta ulos.
Unelmat ovat myös toteutuneet. Olen saanut mahdollisuuden startata legendaarisiin maailmancup-kisoihin. Niissä olen saanut järjettömiä ja äärimmäisen hauskoja kokemuksia, vaikka kisat eivät ole menneet kovinkaan hyvin. Kokemukset kuitenkin motivoivat minua mielettömästi treenaamaan enemmän. Näen, että minulla on vielä tekemistä, mutta huipulle pääseminen ei ole ollenkaan mahdotonta.
